Transfobia http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/158438/all Wed, 27 Jun 2018 18:09:58 +0300 fi Seiska: Nyrkkeilijä leimasi homot sairaiksi ja mielenvikaisiksi http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257495-seiska-nyrkkeilija-leimasi-homot-sairaiksi-ja-mielenvikaisiksi <p>Eilen <a href="https://ranneliike.net/uutiset/14939/tampereen-kaupunginvaltuuston-talouskeskustelu-kaantyi-transsukupuolisuutta-leimaavaksi-vaittelyksi"><u>saatiin lukea</u></a> suomalaisen jääkiekkovaikuttajan Kalervo Kummolan ääneen lausutuista transfobisista näkemyksistä. Nyt onkin sitten nyrkkeilypiirien vuoro.</p><p>Tunnettu nyrkkeilijä Juho Tolppola on raivonnut Facebookissa Nyrkkeilyliiton päätöksestä osallistua Pride-tapahtuman kulkueeseen tulevana lauantaina, <a href="https://www.seiska.fi/Uutiset/Nyrkkeilija-Juho-Tolppola-hyokkasi-rajusti-seksuaalivahemmistoja-vastaan-vertasi-homoja"><u>kertoo Seiska</u></a> tänään.</p><p>Tolppolan leimasi Facebook-päivityksissään homot sairaiksi ja mielenvikaisiksi, jotka eivät ole edes ihmisiä, kertoo Seiskan uutinen.</p><p>Huolimatta järjestötason rohkeudesta asettua tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolelle, elää homoihin ja transihmisiin kohdistuva kielteinen asennoituminen lujassa tunnettujenkin urheilunimien parissa.</p><p>Pride-tapahtumia todellakin tarvitaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen saatiin lukea suomalaisen jääkiekkovaikuttajan Kalervo Kummolan ääneen lausutuista transfobisista näkemyksistä. Nyt onkin sitten nyrkkeilypiirien vuoro.

Tunnettu nyrkkeilijä Juho Tolppola on raivonnut Facebookissa Nyrkkeilyliiton päätöksestä osallistua Pride-tapahtuman kulkueeseen tulevana lauantaina, kertoo Seiska tänään.

Tolppolan leimasi Facebook-päivityksissään homot sairaiksi ja mielenvikaisiksi, jotka eivät ole edes ihmisiä, kertoo Seiskan uutinen.

Huolimatta järjestötason rohkeudesta asettua tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolelle, elää homoihin ja transihmisiin kohdistuva kielteinen asennoituminen lujassa tunnettujenkin urheilunimien parissa.

Pride-tapahtumia todellakin tarvitaan.

]]>
104 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257495-seiska-nyrkkeilija-leimasi-homot-sairaiksi-ja-mielenvikaisiksi#comments Homofobia Jääkiekko Nyrkkeily Pride Transfobia Wed, 27 Jun 2018 15:09:58 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257495-seiska-nyrkkeilija-leimasi-homot-sairaiksi-ja-mielenvikaisiksi
Ikäviä uutisia suomalaisen jääkiekon huipulta http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257458-ikavia-uutisia-suomalaisen-jaakiekon-huipulta <p>Ranneliike.net kirjoittaa tänään julkaistussa artikkelissaan Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain 18.6. kokouksen erikoisista käänteistä, joissa nousi esiin eräiden valtuutettujen transvastaisuus.</p><p>Mukana näissä käänteissä oli vaikuttaja suomalaisen jääkiekon huipulta, paljastaa Ranneliike.net.</p><p>Mitäpä tuota toistelemaan.</p><p>Lue lisää:</p><p><a href="https://ranneliike.net/uutiset/14939/tampereen-kaupunginvaltuuston-talouskeskustelu-kaantyi-transsukupuolisuutta-leimaavaksi-vaittelyksi"><u>Ranneliike.net: Tampereen kaupunginvaltuuston talouskeskustelu kääntyi transsukupuolisuutta leimaavaksi väittelyksi. 26.6.2018</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ranneliike.net kirjoittaa tänään julkaistussa artikkelissaan Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain 18.6. kokouksen erikoisista käänteistä, joissa nousi esiin eräiden valtuutettujen transvastaisuus.

Mukana näissä käänteissä oli vaikuttaja suomalaisen jääkiekon huipulta, paljastaa Ranneliike.net.

Mitäpä tuota toistelemaan.

Lue lisää:

Ranneliike.net: Tampereen kaupunginvaltuuston talouskeskustelu kääntyi transsukupuolisuutta leimaavaksi väittelyksi. 26.6.2018

]]>
13 http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257458-ikavia-uutisia-suomalaisen-jaakiekon-huipulta#comments Jääkiekko Tampere Transfobia Tue, 26 Jun 2018 17:14:33 +0000 Mika Mäenpää-Louekoski http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257458-ikavia-uutisia-suomalaisen-jaakiekon-huipulta
Vihapolitikointi ja kaksien rattaiden taktiikka - Ei kanna pitkälle http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257314-vihapolitikointi-ja-kaksien-rattaiden-taktiikka-ei-kanna-pitkalle <p>Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Petteri Orpo on nostanut esille kansanedustaja Veera Ruohon kokeman vihavyöryn, jota Orpo on luonnehtinut käsittämättömäksi. Tarkoituksena on ottaa asia esille myös hallituskumppaneiden kanssa.</p><p>Vihapuhe erilaisten sähköisten kommunikointiväylien kautta on valitettavaa arkea. Erityisen kiusalliseksi tämän tekee vihapuheita esittävien mahdollisuus esiintyä nimettömänä tai tekaistuilla identiteeteillä.</p><p>Emme voi hyväksyä poliitikkoihin, kuten Veera Ruohoon, kohdistuvaa vihakampanjointia.</p><p>Demokraattisen päätöksentekojärjestelmän ollessa kyseessä, samaan hengenvetoon on todettava, ettei myöskään kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuruun kohdistettava painostus, jopa suoranainen demonisointi ja saalistus, ole yhtään sen hyväksyttävämpää.</p><p>Vihapuheen osalta on kuitenkin muistettava se realiteetti, että poliitikot ovat kansalaisille esikuvia sekä hyvässä että pahassa.</p><p>Liian monta kertaa poliitikkojen harjoittama vihan lietsonta, joka tyypillisesti kohdistuu vähemmistöihin, tulkitaan joidenkin kansalaisten mielessä eräänlaisena korkeammalta tasolta annettavana oikeutuksena toistaa vihaa lietsovan poliitikon toimintamallia ja hoitaa varsinainen likainen työ.</p><p>Seuraukset tiedetään.</p><p>Poliitikot itse voivat toimia tavalla, joka tekee vihapuheesta ja -vaikuttamisesta salonkikelpoista. Tätä &ndash; poliitikkojen omaa roolia &ndash; ei voida eikä tule ohittaa, kun tarkastellaan kyseisiä ilmiöitä yhteiskunnassa, missä liiankin monta kertaa erilainen pahoinvointi altistaa ihmisen kielteisille sytykkeille.</p><p>Poliittisella järjestelmällä on peiliin katsomisen paikka.</p><p>Osana suomalaista poliittista järjestelmää myös Kokoomuksella on sama tilanne, mistä <a href="http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista"><u>karu muistutus saatiin vastikään Tampereelta</u></a>.</p><p>Tampereen kaupunginvaltuuston suurin valtuustoryhmä (Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP) toimi viimeisimmässä valtuustokokouksessa tavalla, joka on laajalti järkyttänyt kaupunginvaltuuston jäseniä, tamperelaisia yleisemmin unohtamatta.</p><p>Tampereen kaupungin vuoden 2017 arviointikertomuksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä osa suurimman valtuustoryhmän jäsenistä järjesti näytelmän, jonka tarkoituksena oli osoittaa halveksuvia mielipiteitä transsukupuolisista. Mielipiteitä esitettiin puheenvuoroin ja huuteluin.</p><p>Osallisina näytelmässä olivat Kristillisdemokraattien valtuutettu ja kaksi Kokoomuksen valtuutettua.</p><p>Eräs kaupunginvaltuuston jäsen on todennut, että mainittujen Kokoomuksen valtuutettujen aiemman toiminnan perusteella esitetyt tasa-arvon vastaiset mielipiteet eivät tulleet yllätyksenä.</p><p>Uudistunut tasa-arvolaki kieltää sukupuolivähemmistöjen syrjinnän ja vaatii kuntia suunnitelmallisesti toimimaan myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Tämä koskee sekä roolia työnantajana että julkisten palvelujen tuottajana.</p><p>Mitä transsukupuolinen työntekijä tai palveluja käyttävä henkilö ajattelevat tapahtuneesta?</p><p>Kokoomuksen puoluekokous on juuri tehnyt päätöksen toimia translain uudistamisen puolesta mutta eräiden tamperelaisten kokoomuspoliitikkojen mielestä tälle voi haistattaa pitkät kenenkään asioihin puuttumatta?</p><p>Olisi johdonmukaista, että Kokoomus kävisi perusteellisen sisäisen keskustelun vihapolitikoinnista sen omissa riveissä.</p><p>Vihapolitikoinnin harjoittamisen suhteen ei voi eikä kannata istua kaksilla rattailla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Petteri Orpo on nostanut esille kansanedustaja Veera Ruohon kokeman vihavyöryn, jota Orpo on luonnehtinut käsittämättömäksi. Tarkoituksena on ottaa asia esille myös hallituskumppaneiden kanssa.

Vihapuhe erilaisten sähköisten kommunikointiväylien kautta on valitettavaa arkea. Erityisen kiusalliseksi tämän tekee vihapuheita esittävien mahdollisuus esiintyä nimettömänä tai tekaistuilla identiteeteillä.

Emme voi hyväksyä poliitikkoihin, kuten Veera Ruohoon, kohdistuvaa vihakampanjointia.

Demokraattisen päätöksentekojärjestelmän ollessa kyseessä, samaan hengenvetoon on todettava, ettei myöskään kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuruun kohdistettava painostus, jopa suoranainen demonisointi ja saalistus, ole yhtään sen hyväksyttävämpää.

Vihapuheen osalta on kuitenkin muistettava se realiteetti, että poliitikot ovat kansalaisille esikuvia sekä hyvässä että pahassa.

Liian monta kertaa poliitikkojen harjoittama vihan lietsonta, joka tyypillisesti kohdistuu vähemmistöihin, tulkitaan joidenkin kansalaisten mielessä eräänlaisena korkeammalta tasolta annettavana oikeutuksena toistaa vihaa lietsovan poliitikon toimintamallia ja hoitaa varsinainen likainen työ.

Seuraukset tiedetään.

Poliitikot itse voivat toimia tavalla, joka tekee vihapuheesta ja -vaikuttamisesta salonkikelpoista. Tätä – poliitikkojen omaa roolia – ei voida eikä tule ohittaa, kun tarkastellaan kyseisiä ilmiöitä yhteiskunnassa, missä liiankin monta kertaa erilainen pahoinvointi altistaa ihmisen kielteisille sytykkeille.

Poliittisella järjestelmällä on peiliin katsomisen paikka.

Osana suomalaista poliittista järjestelmää myös Kokoomuksella on sama tilanne, mistä karu muistutus saatiin vastikään Tampereelta.

Tampereen kaupunginvaltuuston suurin valtuustoryhmä (Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP) toimi viimeisimmässä valtuustokokouksessa tavalla, joka on laajalti järkyttänyt kaupunginvaltuuston jäseniä, tamperelaisia yleisemmin unohtamatta.

Tampereen kaupungin vuoden 2017 arviointikertomuksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä osa suurimman valtuustoryhmän jäsenistä järjesti näytelmän, jonka tarkoituksena oli osoittaa halveksuvia mielipiteitä transsukupuolisista. Mielipiteitä esitettiin puheenvuoroin ja huuteluin.

Osallisina näytelmässä olivat Kristillisdemokraattien valtuutettu ja kaksi Kokoomuksen valtuutettua.

Eräs kaupunginvaltuuston jäsen on todennut, että mainittujen Kokoomuksen valtuutettujen aiemman toiminnan perusteella esitetyt tasa-arvon vastaiset mielipiteet eivät tulleet yllätyksenä.

Uudistunut tasa-arvolaki kieltää sukupuolivähemmistöjen syrjinnän ja vaatii kuntia suunnitelmallisesti toimimaan myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Tämä koskee sekä roolia työnantajana että julkisten palvelujen tuottajana.

Mitä transsukupuolinen työntekijä tai palveluja käyttävä henkilö ajattelevat tapahtuneesta?

Kokoomuksen puoluekokous on juuri tehnyt päätöksen toimia translain uudistamisen puolesta mutta eräiden tamperelaisten kokoomuspoliitikkojen mielestä tälle voi haistattaa pitkät kenenkään asioihin puuttumatta?

Olisi johdonmukaista, että Kokoomus kävisi perusteellisen sisäisen keskustelun vihapolitikoinnista sen omissa riveissä.

Vihapolitikoinnin harjoittamisen suhteen ei voi eikä kannata istua kaksilla rattailla.

]]>
7 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257314-vihapolitikointi-ja-kaksien-rattaiden-taktiikka-ei-kanna-pitkalle#comments Kokoomus Tampere Transfobia Vihapuhe Sat, 23 Jun 2018 15:53:46 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257314-vihapolitikointi-ja-kaksien-rattaiden-taktiikka-ei-kanna-pitkalle
Tampereen kaupunginvaltuustossa ilmennyt transfobia häpeällistä http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista <p>Kansallinen Kokoomus on vastikään tehnyt puoluekokouksessaan päätöksen omalta osaltaan edesauttaa translain kokonaisuudistusta. Linjaus ei kuitenkaan näy saavuttaneen puolueen paikallistasoa, ikävä kyllä. Tampereen kaupunginvaltuuston viimeisimmän kokouksen tapahtumat kertovat karulla tavalla siitä, että kokoomuslaisen paikallispolitiikan kasvot voivat olla pahasti &rdquo;valuvikaiset&rdquo; puolueen arvoihin nähden.</p> <p>Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr) paljastaa eilen (20.6.) jakamassa Facebook -päivityksessään maanantain 18.6. valtuustokokouksen käänteitä, jotka tuntuvat epätodellisilta nykypäivän Suomessa.</p> <p>Tapahtumista ovat tyrmistyneet useiden puolueiden valtuutetut, kertoo Suomela.</p> <p>&rdquo;<em>Maanantain kaupunginvaltuustossa KD:n valtuutettu päätti kertoa transsukupuolisuuden &rdquo;ideologian&rdquo; aiheuttavan hämmennystä ja mielenterveysongelmia</em>&rdquo;, toteaa Suomela päivityksessään.</p> <p>Suomelan mukaan valtuustokokouksessa &rdquo;jouduttiin kuulemaan&rdquo; puheenvuoroja ja huutelemista, missä vähäteltiin ja loukattiin transsukupuolisia ja käytettiin jopa äärimmäisen halventavaa termiä &rdquo;valuvika&rdquo;.</p> <p>Mukana loukkaavassa välihuutelussa oli myös pari kokoomuslaista, paljastaa Suomela.</p> <p>&quot;<em>Sen verran usein ovat nuo samat pari kokoomuksen valtuutettua heitelleet tasa-arvon vastaisia välihuutoja, että itse en valitettavasti yllättynyt lainkaan. Odotan edelleen sitä päivää, kun tähän asiaan puututaan kokoomuksen valtuustoryhmän sisällä. Nyt vaikuttaa siltä, että nämä tapaukset valitettavasti sivuutetaan ja valtuutetut saavat jatkaa syrjivää ja loukkaavaa huutelua ihan rauhassa</em>&quot;, kommentoi Suomela päivitystään seuranneessa keskustelussa.</p> <p>Suomelan tavoin, lukuisat valtuutetut joutuivat puuttumaan yltyneeseen menoon.</p> <p>Koska kyse oli valtuustokokouksesta, on syytä pohtia, että mitä sellaista asiaa kaupunginvaltuustossa oli käsiteltävänä, että keskustelu saattoi kiertyä transsukupuolisuuteen?</p> <p>Valtuusto oli käsittelemässä Tampereen vuoden 2017 arviointikertomusta ja tilinpäätöstä.</p> <p>Mitä tämä kertoo? Sitä kannattaakin ihmetellä.</p> <p>Ehkä pakonomaisen käytöksen taustalla kismitti maailman terveysjärjestön (WHO) tuore päätös poistaa transsukupuolisuus tautiluokituksesta?</p> <p>Tampereella Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP muodostavat yhteisen valtuustoryhmän.</p> <p>Miten tällainen toiminta yhteisessä valtuustoryhmässä sopii RKP:lle?</p> <p>Veikkaanpa, että huonosti.</p> <p>Mitä tulee Kokoomukseen, on julkitulleet loukkaavat välihuutelut syytä perusteellisesti selvittää ja ottaa etäisyyttä sellaiseen, minkä puolue omissa linjauksissaankin selvästi tuomitsee.</p> <p>Iiris Suomelan Facebook -päivitykseen pääsee <a href="https://www.facebook.com/iirisssuomela/photos/a.305137036353319.1073741828.300395886827434/841889382678079/"><u>tästä</u></a>.</p> <hr /><p>Täydennys pe 22.6. klo 00:15:</p> <p>- Iiris Suomelan fb -kommentti huudelleista kokoomuslaisista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansallinen Kokoomus on vastikään tehnyt puoluekokouksessaan päätöksen omalta osaltaan edesauttaa translain kokonaisuudistusta. Linjaus ei kuitenkaan näy saavuttaneen puolueen paikallistasoa, ikävä kyllä. Tampereen kaupunginvaltuuston viimeisimmän kokouksen tapahtumat kertovat karulla tavalla siitä, että kokoomuslaisen paikallispolitiikan kasvot voivat olla pahasti ”valuvikaiset” puolueen arvoihin nähden.

Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr) paljastaa eilen (20.6.) jakamassa Facebook -päivityksessään maanantain 18.6. valtuustokokouksen käänteitä, jotka tuntuvat epätodellisilta nykypäivän Suomessa.

Tapahtumista ovat tyrmistyneet useiden puolueiden valtuutetut, kertoo Suomela.

Maanantain kaupunginvaltuustossa KD:n valtuutettu päätti kertoa transsukupuolisuuden ”ideologian” aiheuttavan hämmennystä ja mielenterveysongelmia”, toteaa Suomela päivityksessään.

Suomelan mukaan valtuustokokouksessa ”jouduttiin kuulemaan” puheenvuoroja ja huutelemista, missä vähäteltiin ja loukattiin transsukupuolisia ja käytettiin jopa äärimmäisen halventavaa termiä ”valuvika”.

Mukana loukkaavassa välihuutelussa oli myös pari kokoomuslaista, paljastaa Suomela.

"Sen verran usein ovat nuo samat pari kokoomuksen valtuutettua heitelleet tasa-arvon vastaisia välihuutoja, että itse en valitettavasti yllättynyt lainkaan. Odotan edelleen sitä päivää, kun tähän asiaan puututaan kokoomuksen valtuustoryhmän sisällä. Nyt vaikuttaa siltä, että nämä tapaukset valitettavasti sivuutetaan ja valtuutetut saavat jatkaa syrjivää ja loukkaavaa huutelua ihan rauhassa", kommentoi Suomela päivitystään seuranneessa keskustelussa.

Suomelan tavoin, lukuisat valtuutetut joutuivat puuttumaan yltyneeseen menoon.

Koska kyse oli valtuustokokouksesta, on syytä pohtia, että mitä sellaista asiaa kaupunginvaltuustossa oli käsiteltävänä, että keskustelu saattoi kiertyä transsukupuolisuuteen?

Valtuusto oli käsittelemässä Tampereen vuoden 2017 arviointikertomusta ja tilinpäätöstä.

Mitä tämä kertoo? Sitä kannattaakin ihmetellä.

Ehkä pakonomaisen käytöksen taustalla kismitti maailman terveysjärjestön (WHO) tuore päätös poistaa transsukupuolisuus tautiluokituksesta?

Tampereella Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP muodostavat yhteisen valtuustoryhmän.

Miten tällainen toiminta yhteisessä valtuustoryhmässä sopii RKP:lle?

Veikkaanpa, että huonosti.

Mitä tulee Kokoomukseen, on julkitulleet loukkaavat välihuutelut syytä perusteellisesti selvittää ja ottaa etäisyyttä sellaiseen, minkä puolue omissa linjauksissaankin selvästi tuomitsee.

Iiris Suomelan Facebook -päivitykseen pääsee tästä.


Täydennys pe 22.6. klo 00:15:

- Iiris Suomelan fb -kommentti huudelleista kokoomuslaisista.

]]>
53 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista#comments Iiris Suomela Kokoomus Kristillisdemokraatit Tampere Transfobia Thu, 21 Jun 2018 19:41:14 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista
Yhdenvertaisuus ei ole valmis http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255428-yhdenvertaisuus-ei-ole-valmis <p>&quot;Kirkonkellojen soittaminen 49 kertaa kestää noin 5 minuuttia. Tiedän tämän, koska viime kuussa poikani Christopher, hänen poikaystävänsä Juan ja 47 muuta murhattiin yökerholla Orlandossa.&quot;</p><p>Näillä sanoilla Christine Leinonen aloitti puheensa Yhdysvaltain Demokraattien puoluekokouksessa 2016. Hänen poikansa menehtyi Pulse-yökerhossa tapahtuneessa iskussa. Isku suunnattiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan.</p><p>Tänään vietetään kansainvälistä homo- ja transfobian vastaista päivää (IDAHOT). Suomessakin riittää vielä töitä yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi ja syrjinnän kitkemiseksi.</p><p>Vastikään nuori artisti Tuure Boelius teki kappaleen kahden pojan välisestä suhteesta ja sai osakseen silmitöntä vihaa ja <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005670429.html">tappouhkauksia</a>. Hlbtiq+ -nuoren <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10024459">itsemurhariski</a> on edelleen muita ikätovereitaan korkeampi. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244742-jani-toivolan-kysymys-veti-ministeri-annika-saarikonkin-vakavaksi-ruotsi-maksaa-jo">Translain</a> kokonaisuudistus jäi tälläkin vaalikaudella saavuttamatta. Taistelu tasa-arvoisen avioliittolain ja äitiyslain puolesta oli vaikeaa, eikä edes eduskunnassa täysistunnossa vältytty vihapuheelta.</p><p>ILGA-Euroopan <a href="https://rainbow-europe.org/">vuosiraportista</a> käy ilmi, että ihmisoikeuskehitys Euroopassa on hidastunut. Kuten järjestön toiminnanjohtaja Evelyne Paradis muistutti, ei tuudittautua ajatukseen, että yhdenvertaisuus olisi toteutunut: &quot;Viimeisten vuosikymmenten saavutukset ovat vaakalaudalla, jos populismi ja nationalismi saavat edelleen lisää jalansijaa Euroopassa.&quot;</p><p>Suomessa tarvitaan translain kokonaisuudistus, intersukupuolisten kosmeettisen kirurgian kielto ja kokonaisvaltainen hlbtiq+-politiikkaohjelma. Lisäksi tarvitaan valtavasti vielä töitä asenneilmapiirin muuttamiseksi. Ihmisten reaktiot esimerkiksi Lätkäjätkä-Ville -kappaleeseen osoittivat, että yhä liian monelle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ovat parhaimmillaankin vain 2. luokan kansalaisia, joille ei kuulu samat oikeudet tai vapaudet. Emme saisi harrastaa samoja asioita, näyttää rakkauttamme tai ilmaista mielipiteitämme. Joissain yhteisöissä tilanne on vielä tätäkin pahempi, esimerkiksi kirkon piirissä, vaikkei sille ole mitään teologisia perusteita.</p><p>Lisäksi Suomessa tarvitaan enemmän intersektionaalista feminismiä, jossa ääneen ja vaikuttamaan pääsevät muutkin kuin etuoikeutetut, valkoihoiset suomalaiset. Vaikka kuulunkin itsekin seksuaalivähemmistöön, olen monella tapaa etuoikeutettu: valkoihoinen, cis-sukupuolinen, korkeakoulutettu, keskiluokkainen, monella tapaa täysin terve. Yhdenvertaisuutta ei ole se, että hyväntahtoiset ihmiset puhuvat toistensa puolesta. Yhdenvertaisuutta on se, että kuka tahansa taustastaan huolimatta voi tulla asiansa kanssa julki ja tulla kohdelluksi tasavertaisena, yhtä arvokkaana.<br /><br /><em>Kirjoittaja on rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu, avoimesti homoseksuaali ja vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja.&nbsp;<br /><br />Lue myös:&nbsp;<a href="https://www.tasa-arvo.fi/-/tasa-arvovaltuutettu-lapsiasiavaltuutettu-ja-yhdenvertaisuusvaltuutettu-translaki-uudistettava-vastaamaan-perus-ja-ihmisoikeuksia"><strong>Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu: Translaki uudistettava vastaamaan perus-ja ihmisoikeuksia</strong></a></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Kirkonkellojen soittaminen 49 kertaa kestää noin 5 minuuttia. Tiedän tämän, koska viime kuussa poikani Christopher, hänen poikaystävänsä Juan ja 47 muuta murhattiin yökerholla Orlandossa."

Näillä sanoilla Christine Leinonen aloitti puheensa Yhdysvaltain Demokraattien puoluekokouksessa 2016. Hänen poikansa menehtyi Pulse-yökerhossa tapahtuneessa iskussa. Isku suunnattiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan.

Tänään vietetään kansainvälistä homo- ja transfobian vastaista päivää (IDAHOT). Suomessakin riittää vielä töitä yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi ja syrjinnän kitkemiseksi.

Vastikään nuori artisti Tuure Boelius teki kappaleen kahden pojan välisestä suhteesta ja sai osakseen silmitöntä vihaa ja tappouhkauksia. Hlbtiq+ -nuoren itsemurhariski on edelleen muita ikätovereitaan korkeampi. Translain kokonaisuudistus jäi tälläkin vaalikaudella saavuttamatta. Taistelu tasa-arvoisen avioliittolain ja äitiyslain puolesta oli vaikeaa, eikä edes eduskunnassa täysistunnossa vältytty vihapuheelta.

ILGA-Euroopan vuosiraportista käy ilmi, että ihmisoikeuskehitys Euroopassa on hidastunut. Kuten järjestön toiminnanjohtaja Evelyne Paradis muistutti, ei tuudittautua ajatukseen, että yhdenvertaisuus olisi toteutunut: "Viimeisten vuosikymmenten saavutukset ovat vaakalaudalla, jos populismi ja nationalismi saavat edelleen lisää jalansijaa Euroopassa."

Suomessa tarvitaan translain kokonaisuudistus, intersukupuolisten kosmeettisen kirurgian kielto ja kokonaisvaltainen hlbtiq+-politiikkaohjelma. Lisäksi tarvitaan valtavasti vielä töitä asenneilmapiirin muuttamiseksi. Ihmisten reaktiot esimerkiksi Lätkäjätkä-Ville -kappaleeseen osoittivat, että yhä liian monelle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ovat parhaimmillaankin vain 2. luokan kansalaisia, joille ei kuulu samat oikeudet tai vapaudet. Emme saisi harrastaa samoja asioita, näyttää rakkauttamme tai ilmaista mielipiteitämme. Joissain yhteisöissä tilanne on vielä tätäkin pahempi, esimerkiksi kirkon piirissä, vaikkei sille ole mitään teologisia perusteita.

Lisäksi Suomessa tarvitaan enemmän intersektionaalista feminismiä, jossa ääneen ja vaikuttamaan pääsevät muutkin kuin etuoikeutetut, valkoihoiset suomalaiset. Vaikka kuulunkin itsekin seksuaalivähemmistöön, olen monella tapaa etuoikeutettu: valkoihoinen, cis-sukupuolinen, korkeakoulutettu, keskiluokkainen, monella tapaa täysin terve. Yhdenvertaisuutta ei ole se, että hyväntahtoiset ihmiset puhuvat toistensa puolesta. Yhdenvertaisuutta on se, että kuka tahansa taustastaan huolimatta voi tulla asiansa kanssa julki ja tulla kohdelluksi tasavertaisena, yhtä arvokkaana.

Kirjoittaja on rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu, avoimesti homoseksuaali ja vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja. 

Lue myös: Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu: Translaki uudistettava vastaamaan perus-ja ihmisoikeuksia

]]>
7 http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255428-yhdenvertaisuus-ei-ole-valmis#comments IDAHOT Kansainvälinen homo- ja transfobian vastainen päivä Transfobia Translaki Yhdenvertaisuus Thu, 17 May 2018 07:37:03 +0000 Miikka Keränen http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255428-yhdenvertaisuus-ei-ole-valmis
Transfobia http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246558-transfobia <p>Transfobialla tai paremminkin cisseksismillä tarkoitetaan trans- ja muunsukupuolisuuteen ja transihmisiin kohdistuvia pelokkaita, inhoavia tai halveksuvia tunteita ja asenteita, jotka julki tuotuina aiheuttavat merkittävää haittaa niin transihmisille kuin transfobikoille itselleenkin.</p><p>Wikipedian artikkeli cisseksismin&nbsp; haittavaikutuksista transsukupuolisille&nbsp; :</p><p>&nbsp; &nbsp;&quot;<em>Transfobia aiheuttaa merkittävää stressiä transsukupuolisille ihmisille ja se voi johtaa häpeään, heikkoon itsetuntoon, vieraantumiseen ja riittämättömyyden tunteisiin. Transsukupuoliset nuoret yrittävät selvitä stressistä esimerkiksi karkaamalla kotoa, jättämällä koulun kesken, käyttämällä huumeita tai viiltelemällä itseään[5][6]. Vaikka tarkkojen tilastojen saaminen onkin vaikeaa, transsukupuolisten henkilöiden itsemurhamääriä pidetään erityisen korkeina. Niiden katsotaan johtuvan siitä, miten he tulevat perheen ja yhteiskunnassa taholta kohdelluiksi&quot;</em></p><p>Transfobisia asenteita ei nykyään yleisesti pidetä hyväksyttävinä niiden syrjivän luonteen vuoksi - transfobian motivoima mielipiteenilmaisu ymmärretään edesvastuuttomaksi&nbsp; affektiivisuudeksi ja siten ihan jo yleisten käytösnormien ja tasa-arvolain tarkoituksenkin mukaisesti cisseksistisesti käyttäytyvää henkilöä on syytä ainakin alkuunsa kohdella samalla rajat osoittavalla rakkaudella kuin rumia puhuvaa ja toisia lapsia läpsivää esikoululaista...</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>edit.&nbsp; korjattu transfobian kohdentumisryhmän kuvausta...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Transfobialla tai paremminkin cisseksismillä tarkoitetaan trans- ja muunsukupuolisuuteen ja transihmisiin kohdistuvia pelokkaita, inhoavia tai halveksuvia tunteita ja asenteita, jotka julki tuotuina aiheuttavat merkittävää haittaa niin transihmisille kuin transfobikoille itselleenkin.

Wikipedian artikkeli cisseksismin  haittavaikutuksista transsukupuolisille  :

   "Transfobia aiheuttaa merkittävää stressiä transsukupuolisille ihmisille ja se voi johtaa häpeään, heikkoon itsetuntoon, vieraantumiseen ja riittämättömyyden tunteisiin. Transsukupuoliset nuoret yrittävät selvitä stressistä esimerkiksi karkaamalla kotoa, jättämällä koulun kesken, käyttämällä huumeita tai viiltelemällä itseään[5][6]. Vaikka tarkkojen tilastojen saaminen onkin vaikeaa, transsukupuolisten henkilöiden itsemurhamääriä pidetään erityisen korkeina. Niiden katsotaan johtuvan siitä, miten he tulevat perheen ja yhteiskunnassa taholta kohdelluiksi"

Transfobisia asenteita ei nykyään yleisesti pidetä hyväksyttävinä niiden syrjivän luonteen vuoksi - transfobian motivoima mielipiteenilmaisu ymmärretään edesvastuuttomaksi  affektiivisuudeksi ja siten ihan jo yleisten käytösnormien ja tasa-arvolain tarkoituksenkin mukaisesti cisseksistisesti käyttäytyvää henkilöä on syytä ainakin alkuunsa kohdella samalla rajat osoittavalla rakkaudella kuin rumia puhuvaa ja toisia lapsia läpsivää esikoululaista...

 

 

edit.  korjattu transfobian kohdentumisryhmän kuvausta...

]]>
44 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246558-transfobia#comments Transfobia Fri, 24 Nov 2017 11:41:59 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246558-transfobia
Kuuluuko Soinin raivo ja kielenkäyttö ”yhteiseen arvopohjaan”? http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245453-kuuluuko-soinin-raivo-ja-kielenkaytto-yhteiseen-arvopohjaan <p>Ulkoministeri Soini (sin) on tullut tunnetuksi vihamielisestä suhtautumisestaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Tämä on ilmennyt aikaisemmassa poliittisessa viitekehyksessä (ps) raivokohtauksina, joista entiset puoluetoverit ovat avautuneet.</p><p>Tänään julkaisemassaan blogikirjoituksessa Soini saa suoranaisen verbaalisen raivokohtauksen ottaen kantaa Helsingin kaupungin kahden päiväkodin kokeiluun niin sanotusta läheisen päivästä perinteisen isänpäivän ohella. Soinin kirjoitus on otsikoitu &rdquo;PÄIVÄKOTIPÖLLÖILYÄ&rdquo;. Kirjoitukseen pääsee <a href="http://timosoini.fi/2017/11/paivakotipolloilya/"><u>tästä</u></a>.</p><p>Kokeilulla on yhtymäkohtansa myös sateenkaarevaan todellisuuteen, jonka vuoksi Soini näkee tietysti punaista.</p><p>Helsingin kaupunki on tiedottanut, että sen päiväkodeissa vietetään normaalisti isänpäivää, kuten aina aikaisemminkin. Kokeilussa on kyse pelkästään kahdesta päiväkodista. Asiasta uutisoitiin virheellisesti mediassa, joita virheellisyyksiä Helsingin kaupunki on pyrkinyt tiedottamisellaan korjaamaan.</p><p>Tosiasiat ovat kuitenkin peittyneet mitä erilaisimpiin vauhkoihin sosiaalisen median avautumisiin. Ilmiölle voisi tosin antaa nimen &rdquo;myrsky vesilasissa&rdquo;.</p><p>Soinin blogikirjoitusta ei voi kuitenkaan kuvata &rdquo;myrskyksi vesilasissa&rdquo;, sillä hän ottaa kantaa asioihin korkealta tasolta.</p><p>Soini yltyy kiroiluun saakka.</p><p>Ei tässä vielä kaikki, sillä Soini ilkkuu avoimesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kustannuksella.</p><p>&rdquo;<em>Mies ei synnytä. Translaki ei tämän hallituksen aikana etene.</em>&rdquo;, toteaa Soini.</p><p>Mitä tulee niin sanottuun hallituksen &rdquo;yhteiseen arvopohjaan&rdquo;, on pakko kysyä, että edustaako tämä ulkoministeri Soinin irvokas avautuminen nyt kyseistä arvopohjaa?</p><p>Jatkuuko vaikeneminen ja sitä myöten siunauksen antaminen tällaiselle siivottomuudelle?</p><p>Lue lisää:</p><p><a href="http://ranneliike.net/teema/soinin-raivokohtaukset-liittyivat-yleensa-seksuaalivahemmistojen-asioihin-eerola?aid=13342"><u>&quot;Soinin raivokohtaukset liittyivät yleensä seksuaalivähemmistöjen asioihin&quot; &ndash; Eerola. Ranneliike.net, 24.10.2017</u></a></p> Ulkoministeri Soini (sin) on tullut tunnetuksi vihamielisestä suhtautumisestaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Tämä on ilmennyt aikaisemmassa poliittisessa viitekehyksessä (ps) raivokohtauksina, joista entiset puoluetoverit ovat avautuneet.

Tänään julkaisemassaan blogikirjoituksessa Soini saa suoranaisen verbaalisen raivokohtauksen ottaen kantaa Helsingin kaupungin kahden päiväkodin kokeiluun niin sanotusta läheisen päivästä perinteisen isänpäivän ohella. Soinin kirjoitus on otsikoitu ”PÄIVÄKOTIPÖLLÖILYÄ”. Kirjoitukseen pääsee tästä.

Kokeilulla on yhtymäkohtansa myös sateenkaarevaan todellisuuteen, jonka vuoksi Soini näkee tietysti punaista.

Helsingin kaupunki on tiedottanut, että sen päiväkodeissa vietetään normaalisti isänpäivää, kuten aina aikaisemminkin. Kokeilussa on kyse pelkästään kahdesta päiväkodista. Asiasta uutisoitiin virheellisesti mediassa, joita virheellisyyksiä Helsingin kaupunki on pyrkinyt tiedottamisellaan korjaamaan.

Tosiasiat ovat kuitenkin peittyneet mitä erilaisimpiin vauhkoihin sosiaalisen median avautumisiin. Ilmiölle voisi tosin antaa nimen ”myrsky vesilasissa”.

Soinin blogikirjoitusta ei voi kuitenkaan kuvata ”myrskyksi vesilasissa”, sillä hän ottaa kantaa asioihin korkealta tasolta.

Soini yltyy kiroiluun saakka.

Ei tässä vielä kaikki, sillä Soini ilkkuu avoimesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kustannuksella.

Mies ei synnytä. Translaki ei tämän hallituksen aikana etene.”, toteaa Soini.

Mitä tulee niin sanottuun hallituksen ”yhteiseen arvopohjaan”, on pakko kysyä, että edustaako tämä ulkoministeri Soinin irvokas avautuminen nyt kyseistä arvopohjaa?

Jatkuuko vaikeneminen ja sitä myöten siunauksen antaminen tällaiselle siivottomuudelle?

Lue lisää:

"Soinin raivokohtaukset liittyivät yleensä seksuaalivähemmistöjen asioihin" – Eerola. Ranneliike.net, 24.10.2017

]]>
180 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245453-kuuluuko-soinin-raivo-ja-kielenkaytto-yhteiseen-arvopohjaan#comments Kotimaa Arvopohja Homofobia Timo Soini Transfobia Thu, 02 Nov 2017 17:43:40 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245453-kuuluuko-soinin-raivo-ja-kielenkaytto-yhteiseen-arvopohjaan
Aito avioliitto ja tehokas katumattomuus http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243468-aito-avioliitto-ja-tehokas-katumattomuus <p>Aito avioliitto -yhdistyksen puheenjohtaja ja paikallispoliitikko Susanna Koivula kirjoitti 4.9. yhdistyksen sivuilla julkistetun kirjoituksen nimeltä &rdquo;Tarina Hannusta, josta tuli Kerttu&rdquo;. Kirjoituksen myötä on tullut esille kysymyksiä muun muassa Koivulan ammattietiikkaan liittyen.</p><p>Kirjoituksensa synnyttämän keskustelun yhteydessä Koivula ei ole osoittanut pienintäkään katumuksen elettä, joka antaisi ymmärtää hänen tajuavan kirjoituksensa sisältävän hyvin arveluttavia piirteitä.</p><p>Keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että Koivulan kirjoituksessa on elementtejä, joita on myös aikaisemmissa juridisiin ongelmiin johtaneissa sosiaalisen median ulostuloissa.</p><p>Koivula kirjoittaa mainitussa kirjoituksessa:</p><p>&rdquo;<em>&hellip; Nykyistä tasa-arvolakia haluttaisiin tulkita mielivaltaisesti siten, että henkilön voitaisiin katsoa syyllistyneen syrjintään, jos tämä ei pidä mahdollisena sukupuolen vaihtamista. <u>Kansalaisella ei siis olisi esimerkiksi oikeutta kohdella naista naisena, jos tämä on julistautunut transmieheksi. Opettajalla ei olisi oikeutta kutsua transtyttöä pojan nimellä ja niin edelleen. Miksi kenenkään pitäisi edes lain rangaistuksen uhalla tunnustaa että transnainen on nainen tai transmies on mies, kun se on yksinkertaisesti paikkansapitämätön väite. Tämä on saatava vapaasti todeta</u>. Ei vähiten siksi, että se on totta ...</em>&rdquo;</p><p>Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä on kiellettyä Suomessa. Tasa-arvolaki, jota vastaan Koivula kirjoituksessaan voimakkaasti hyökkää, kieltää kategorisesti tällaisen syrjinnän.</p><p>Koivulan kirjoitus sisältää kiistatta yllyttämiseen viittaavia piirteitä.</p><p>Olennainen kysymys on, että kuinka pitkälle Aito avioliitto -aktivistit (nimitys, jota he itsestään käyttävät) aikovat mennä homo- ja transfobisissa vihakirjoituksissaan?</p><p>Sosiaalinen media ei ole Suomen eduskunta, missä kansanedustajilla on mahdollisuus puhua, kenenkään siihen puuttumatta, mitä tahansa sylki suuhun tuo!</p><p>Rajat löytyvät, jos tarve vaatii. Tästä on olemassa useita esimerkkejä.</p><p>Laillisuuden rajoja voi tietysti koetella mutta kannattaa muistaa, että edessä voi olla &rdquo;tehokas katuminen&rdquo;, mikäli meinaa palauttaa edes palasen katu-uskottavuudestaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aito avioliitto -yhdistyksen puheenjohtaja ja paikallispoliitikko Susanna Koivula kirjoitti 4.9. yhdistyksen sivuilla julkistetun kirjoituksen nimeltä ”Tarina Hannusta, josta tuli Kerttu”. Kirjoituksen myötä on tullut esille kysymyksiä muun muassa Koivulan ammattietiikkaan liittyen.

Kirjoituksensa synnyttämän keskustelun yhteydessä Koivula ei ole osoittanut pienintäkään katumuksen elettä, joka antaisi ymmärtää hänen tajuavan kirjoituksensa sisältävän hyvin arveluttavia piirteitä.

Keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että Koivulan kirjoituksessa on elementtejä, joita on myös aikaisemmissa juridisiin ongelmiin johtaneissa sosiaalisen median ulostuloissa.

Koivula kirjoittaa mainitussa kirjoituksessa:

… Nykyistä tasa-arvolakia haluttaisiin tulkita mielivaltaisesti siten, että henkilön voitaisiin katsoa syyllistyneen syrjintään, jos tämä ei pidä mahdollisena sukupuolen vaihtamista. Kansalaisella ei siis olisi esimerkiksi oikeutta kohdella naista naisena, jos tämä on julistautunut transmieheksi. Opettajalla ei olisi oikeutta kutsua transtyttöä pojan nimellä ja niin edelleen. Miksi kenenkään pitäisi edes lain rangaistuksen uhalla tunnustaa että transnainen on nainen tai transmies on mies, kun se on yksinkertaisesti paikkansapitämätön väite. Tämä on saatava vapaasti todeta. Ei vähiten siksi, että se on totta ...

Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä on kiellettyä Suomessa. Tasa-arvolaki, jota vastaan Koivula kirjoituksessaan voimakkaasti hyökkää, kieltää kategorisesti tällaisen syrjinnän.

Koivulan kirjoitus sisältää kiistatta yllyttämiseen viittaavia piirteitä.

Olennainen kysymys on, että kuinka pitkälle Aito avioliitto -aktivistit (nimitys, jota he itsestään käyttävät) aikovat mennä homo- ja transfobisissa vihakirjoituksissaan?

Sosiaalinen media ei ole Suomen eduskunta, missä kansanedustajilla on mahdollisuus puhua, kenenkään siihen puuttumatta, mitä tahansa sylki suuhun tuo!

Rajat löytyvät, jos tarve vaatii. Tästä on olemassa useita esimerkkejä.

Laillisuuden rajoja voi tietysti koetella mutta kannattaa muistaa, että edessä voi olla ”tehokas katuminen”, mikäli meinaa palauttaa edes palasen katu-uskottavuudestaan.

]]>
30 http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243468-aito-avioliitto-ja-tehokas-katumattomuus#comments Aito avioliitto ry Homofobia Transfobia Vihapuhe Tue, 26 Sep 2017 10:23:35 +0000 Mika Mäenpää-Louekoski http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243468-aito-avioliitto-ja-tehokas-katumattomuus
Soini hautoi nuivia munia siipiensä alla pitkään ja hartaudella! http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238696-soini-hautoi-nuivia-munia-siipiensa-alla-pitkaan-ja-hartaudella <p>Eikö Soinin ja kumppaneiden olisi jo vihdoinkin aika myöntää, että se, millä nykyisiin valta-asemiinsa ovat nousseet, on halla-aholainen nuiva manifesti? Kyseisen manifestin nimiin koko puolue Hangosta Utsjoelle vannoi ja nousi Suomen toiseksi suurimmaksi eduskuntavaaleissa 2015.</p><p>Tämä Soinin johtama joukkio hautoi siipiensä alla pitkään ja hartaasti Suomen Sisun kaltaisia järjestöjä ja foorumeja, ilman pienintäkään aikomusta todellisille irtiotoille. Flirttailu rasististen aatteiden ja ainesten kanssa tuotti tulosta tuoden hallitusvastuun ja paikkoja mustan luksusauton takapenkillä.</p><p>Kun nuivat poikaset nyt vihdoin kuoriutuivat &ndash; Soinin työ tuotti siinäkin mielessä tulosta! &ndash; ei väistymään hyvissä ajoin ilmoittautunutta puheenjohtajaa miellyttänytkään oman hautomisen tulos, joka olisi rehdin poliitikon tapauksessa tarkoittanut oppositioon siirtymistä.</p><p>Soini ei ole rehti poliitikko, joka kykenisi myöntämään oman vastuunsa siitä, mitä Perussuomalaisissa on tapahtunut.</p><p>Eivät Soini ja hänen nykyiset opetuslapsensa ole rehtiä nähneetkään. Niin makaa kuin petaa ja hyvinhän homo- ja transfobisessa nuivuudessa erikoistunut Soini petasikin &ndash; herne vain eksyi patjan alle.</p><p>Mokoma marssiva Pariisin prinsessa.</p><p>Anteeksi vain &ndash; ja pyh! &ndash; mutta enemmän halla-aholaisesta porukasta löytyy poliittista suoraselkäsyyttä, kaikesta vastenmielisyydestään huolimatta.</p><p>Mitään ei ole unohdettu, eikä tulla unohtamaan!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eikö Soinin ja kumppaneiden olisi jo vihdoinkin aika myöntää, että se, millä nykyisiin valta-asemiinsa ovat nousseet, on halla-aholainen nuiva manifesti? Kyseisen manifestin nimiin koko puolue Hangosta Utsjoelle vannoi ja nousi Suomen toiseksi suurimmaksi eduskuntavaaleissa 2015.

Tämä Soinin johtama joukkio hautoi siipiensä alla pitkään ja hartaasti Suomen Sisun kaltaisia järjestöjä ja foorumeja, ilman pienintäkään aikomusta todellisille irtiotoille. Flirttailu rasististen aatteiden ja ainesten kanssa tuotti tulosta tuoden hallitusvastuun ja paikkoja mustan luksusauton takapenkillä.

Kun nuivat poikaset nyt vihdoin kuoriutuivat – Soinin työ tuotti siinäkin mielessä tulosta! – ei väistymään hyvissä ajoin ilmoittautunutta puheenjohtajaa miellyttänytkään oman hautomisen tulos, joka olisi rehdin poliitikon tapauksessa tarkoittanut oppositioon siirtymistä.

Soini ei ole rehti poliitikko, joka kykenisi myöntämään oman vastuunsa siitä, mitä Perussuomalaisissa on tapahtunut.

Eivät Soini ja hänen nykyiset opetuslapsensa ole rehtiä nähneetkään. Niin makaa kuin petaa ja hyvinhän homo- ja transfobisessa nuivuudessa erikoistunut Soini petasikin – herne vain eksyi patjan alle.

Mokoma marssiva Pariisin prinsessa.

Anteeksi vain – ja pyh! – mutta enemmän halla-aholaisesta porukasta löytyy poliittista suoraselkäsyyttä, kaikesta vastenmielisyydestään huolimatta.

Mitään ei ole unohdettu, eikä tulla unohtamaan!

]]>
21 http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238696-soini-hautoi-nuivia-munia-siipiensa-alla-pitkaan-ja-hartaudella#comments Homofobia Nuiva Timo Soini Transfobia Uusi vaihtoehto Thu, 15 Jun 2017 18:10:29 +0000 Mika Mäenpää-Louekoski http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238696-soini-hautoi-nuivia-munia-siipiensa-alla-pitkaan-ja-hartaudella
Aito avioliitto ja pervonormatiivisuus http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236928-aito-avioliitto-ja-pervonormatiivisuus <p>Aito avioliitto -yhdistyksen puheenjohtaja ja kristillisdemokraattien kuntapoliitikko Susanna Koivula esittää jälleen kerran HLBTI-vähemmistöjä keinolla millä hyvänsä riepottelemaan pyrkiviä näkemyksiään. Koivulan johtaman yhdistyksen sivuilla ja US Puheenvuorossa julkaistu kirjoitus maalaa sukupuolivähemmistöistä ei lainkaan mairittelevaa kuvaa. Koivula iskee seksuaalivähemmistöjen päälle <em>pervonormatiivinen</em> -leiman.</p><p>Koivula on saanut innoituksen kirjoitukseensa keskiviikkona 11.5. esitetystä <em>Enbuske, Veitola &amp; Salminen</em> -ohjelmasta, missä ollaan Koivulan mielestä ilmaistu moniavioisuutta ja translain uudistamista koskien liian myönteisiä näkemyksiä.</p><p>&rdquo;<em>&hellip; Ei Enbuske, Veitola ja Salminen vain huulta heittäneet ohjelmassaan, vaan tarkkaan harkittu poliittinen agenda loisti meikkivoiteiden alta. Translain uudistamis-aikeille yritetään saada pontta muokkaamalla yleistä mielipidettä sitä puoltavaksi. Kansalaisten totuttaminen ja turruttaminen &hellip; on tapa raivata jalansijaa pervonormatiivisuudelle.</em> <em>Tämä hallitus ei ole lähtenyt translain uudistuksiin ja toivottavasti seuraava hallitus olisi asiassa yhtä jämäkkä ja laittaisi jotain tolkkua myös Opetushallituksen tasa-arvo-oppaisiin &hellip;</em>&rdquo;, toteaa Koivula kirjoituksessaan.</p><p>Koivulan kirjoitukseen pääsee <a href="http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236898-suomi-suohon-hymy-huulilla" target="_blank">tästä</a>.</p><p>Termi <em>pervonormatiivinen</em> on Aito avioliitto -yhdistyksen pääideologi professori Tapio Puolimatkan HLBTI-vähemmistöjen halventamiseksi sekä homo- ja transfobisen yleisön hauskuuttamiseksi kehittelemä sana, jota yritetään juurruttaa uudissanaksi.</p><p>Arkikielessä käytetty sana <em>pervo</em> (l. <em>perverssi</em>) viittaa sairaalloisuuteen, epänormaaliuteen, saastaisuuteen, luonnottomuuteen, luonnonvastaisuuteen ja kieroutuneisuuteen.</p><p>Termin <em>pervonormatiivinen</em> viljeleminen on yksi lukuisista indikaattoreista, jotka kertovat siitä ihmisarvoa loukkaavasta asenteesta, jolla Aito avioliitto -yhdistys ja sitä lähellä olevat poliittiset toimijat suhtautuvat HLBTI-vähemmistöihin.</p><p>Tästä kaikesta on leikki kaukana.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aito avioliitto -yhdistyksen puheenjohtaja ja kristillisdemokraattien kuntapoliitikko Susanna Koivula esittää jälleen kerran HLBTI-vähemmistöjä keinolla millä hyvänsä riepottelemaan pyrkiviä näkemyksiään. Koivulan johtaman yhdistyksen sivuilla ja US Puheenvuorossa julkaistu kirjoitus maalaa sukupuolivähemmistöistä ei lainkaan mairittelevaa kuvaa. Koivula iskee seksuaalivähemmistöjen päälle pervonormatiivinen -leiman.

Koivula on saanut innoituksen kirjoitukseensa keskiviikkona 11.5. esitetystä Enbuske, Veitola & Salminen -ohjelmasta, missä ollaan Koivulan mielestä ilmaistu moniavioisuutta ja translain uudistamista koskien liian myönteisiä näkemyksiä.

… Ei Enbuske, Veitola ja Salminen vain huulta heittäneet ohjelmassaan, vaan tarkkaan harkittu poliittinen agenda loisti meikkivoiteiden alta. Translain uudistamis-aikeille yritetään saada pontta muokkaamalla yleistä mielipidettä sitä puoltavaksi. Kansalaisten totuttaminen ja turruttaminen … on tapa raivata jalansijaa pervonormatiivisuudelle. Tämä hallitus ei ole lähtenyt translain uudistuksiin ja toivottavasti seuraava hallitus olisi asiassa yhtä jämäkkä ja laittaisi jotain tolkkua myös Opetushallituksen tasa-arvo-oppaisiin …”, toteaa Koivula kirjoituksessaan.

Koivulan kirjoitukseen pääsee tästä.

Termi pervonormatiivinen on Aito avioliitto -yhdistyksen pääideologi professori Tapio Puolimatkan HLBTI-vähemmistöjen halventamiseksi sekä homo- ja transfobisen yleisön hauskuuttamiseksi kehittelemä sana, jota yritetään juurruttaa uudissanaksi.

Arkikielessä käytetty sana pervo (l. perverssi) viittaa sairaalloisuuteen, epänormaaliuteen, saastaisuuteen, luonnottomuuteen, luonnonvastaisuuteen ja kieroutuneisuuteen.

Termin pervonormatiivinen viljeleminen on yksi lukuisista indikaattoreista, jotka kertovat siitä ihmisarvoa loukkaavasta asenteesta, jolla Aito avioliitto -yhdistys ja sitä lähellä olevat poliittiset toimijat suhtautuvat HLBTI-vähemmistöihin.

Tästä kaikesta on leikki kaukana.

]]>
40 http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236928-aito-avioliitto-ja-pervonormatiivisuus#comments Aito avioliitto Heteronormatiivisuus Homofobia Transfobia Fri, 12 May 2017 19:34:24 +0000 Mika Mäenpää-Louekoski http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236928-aito-avioliitto-ja-pervonormatiivisuus
Muunsukupuolisuus ja sen puolestapuhujat/loukkaantujat http://arvopelttari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234894-muunsukupuolisuus-ja-sen-puolestapuhujatloukkaantujat <p>Ylen Inhimillinen tekijä -ohjelmassa (1) käsiteltiin muunsukupuolisuutta kahden kokemusasiantuntijan ja yhden psykiatrin voimin. Aihe on tärkeä, sillä on hyvä nostaa tietoisuutta siitä, miten binäärinen sukupuolijaottelu ei sovellu kaikille. Persunuorten tyttö/poika -lippikset nevö forket! Miksikö aihe on tärkeä? Psykiatri Veronica Pimenoff kertoi, kuinka muunsukupuolisten kokema ahdistus ja itsemurhat ovat vähentyneet selvästi, kun he itse ja muut ihmiset ovat tulleet tietoisemmaksi ilmiöstä.</p><p>Sukupuolen korjaushoitoihin hakeutuminen on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Lähetteitä tutkimuksiin hoitoja varten kirjattiin vuonna 2013 lähes 300, kymmenen vuotta sitten noin 40. Syyksi tähän kasvuun esitetään tietoisuuden kasvua, ei ihmisten hämmennystä tai ilmiön lisääntymistä sinänsä. Wikipediasta löytyy linkki tutkimukseen, jossa kerrotaan 41 % transsukupuolisista yrittäneen itsemurhaa! (2)</p><p>Tästä syystä on annettava tunnustusta Pimenoffille ja erityisesti Niina Hartikaiselle eli rap-artisti Tero Heterolle mainiosta esiintymisestä. Niille jotka eivät ohjelmaa katso voisi kertoa esimerkiksi siitä kuinka Hartikainen suhtautuu neutraalisti omaan rooliinsa lasten parissa työskennellessä ja lasten &#39;ai jaa, jatketaan&#39; -tyyppiseen suhtautumiseen hänen tilanteensa suhteen. Arvostin erityisesti hänen taitoaan kertoa asiasta kysyttäessä lapsen tasolle sopivalla tavalla.</p><p>Ikävä kyllä on sitten toisenlaista suhtautumista muunsukupuolisuuteen. Ja tässä kohtaa teen selväksi, että pahinta on tietysti syrjivä ja jopa vihamielinen käytös. Eihän siinä ole mitään epäselvää. Mutta seuraavaksi ikävimpänä suhtautumisena itse pidän puolestaloukkaantujien käytöstä, jotka katsovat asiakseen edustaa muunsukupuolisia - olivat he itse ryhmään kuuluvia tahi ei - ja tekevät sen sellaisella hyökkäävällä tavalla, joka on vahingollinen koko asialle. Ai kaipaatte esimerkkejä?</p><p>Laura Honkasalo kirjoitti kolumnin (3), jossa kolumnille kirjoitustyypillisellä tavalla hän tietysti kärjistää asiaansa, mutta keskeisesti hän julkituo havaintonsa, kuinka &quot;keskiluokkaiset, (koulutetut) valkoiset naiset suuttuvat vähemmistöjen puolesta, koska ovat mielestään liian etuoikeutettuja.&quot; (Lisäys minun.) Lopputulos? Esimerkiksi Minja Koskela käy Honkasalon henkilön kimppuun. (4) Seuraavaksi Koskela sitten saattaakin mestauslavalle Anna Kontulan (5), kun tämä kertoo vaaliehdokkaina olevien miesten ja naisten tilastollisia eroja eikä huomioi siinä muunsukupuolisuutta. Meno sakenee Kontulan postauksen kommenttikentässä (7) ja Twitterissä (8) suorastaan absurdeihin sfääreihin. Kontula on nyt sitten transfoobikko.</p><p>Seikkailuni n+2 aallon feministien kuplissa ovat tuoneet eteeni sattumuksia, joissa biologisen sukupuolensa omakseen tuntevat eivät saa omia cissu-sanaa vaan se on varattu vähemmistöille halventavaan käyttöön. Käänteistä rasismia ei ole olemassa, ja ei, viitekehys on aina se, että etuoikeutettu on valkoinen lihaasyövä heteromies, aina, riippumatta kontekstista ja muista tekijöistä. Etuoikeutetuilla on väistämisvelvollisuus. Kokemusasiantuntija on aina oikeassa, ja mennään aina herkimmän loukkaantujan säännöillä. Ruben Stiller ei ole voinut olla havainnoimatta tätä kielenkäytön absurdiutta. (9) Vedonlyöntiä on käyty siitä, kuinka kauan muunsukupuolisia kuvaava muusu-termi nauttii poliittista korrektiutta. Samalta kalskahtava transu-sanan käyttö vaatii nykyisin trigger warningin.&nbsp;</p><p>Minä kannatan täysin rinnoin toisen aallon feminismiä. Laura Honkasalon tavoin vierastan näitä seuraavia aaltoja. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä esimerkiksi Niina Hartikainen ajattelee näistä hänen itsejulistautuneista asianajajistaan? Musta orkidea -nimistä blogia (10) pitävä transsukupuolinen mies suhtautuu ainakin heihin suorastaan vihamielisesti.&nbsp;</p><p>Kuten sanottua, muunsukupuolisten asian ajaminen on tärkeä asia. Samoin monet muut 3,4... aallon feminismin ajamat asiat ovat sinänsä ihan järkeviä ja kannatettavia, mutta nämä feministit eivät tee heidän tukemistaan kovinkaan helpoksi. Jos Anna Kontulasta saatiin vihollinen, voisi luulla, että heillä on tukijoita poishätisteltäväksi asti. En usko, että feministeillä on kiinnostusta kahdesta sentistäni, mutta jos meno alkaa muistuttaa maolaisten ja trotskilaisten välistä sotaa pythonimaisella tasolla (11) oikeaoppisuudesta, voisi olla peiliinkatsomisen paikka. Itse asiassa alkaa väkisinkin epäilyttää, että - ja nyt todellakin trigger warning - kyseessä on miesasiamiesten masinoimia trolleja, jotka vetävät loukkaantumisen ja puhdasoppisuuden överiksi tavalla, joka kääntyy itseään vastaan. Jos aikojen alussa kohdattujen sortorakenteiden ahdistamana naiset synnyttivät feminismin, niin nykyisin feminismi synnyttää (akateemisissa) naisissa ahdistusta tiesmiestä sortorakenteista.</p><p>Kun kerran transsukupuolisuus aiheuttaa tutkitusti merkittävästi ahdistusta jne, kannattaisi ehkä kovimpien poliittisen korrektiuden vaalijien ajatella, että tässä loukkaantujien joukossa, anteeksi vain, on merkittävä määrä eriasteisista mielenterveyshäiriöistä kärsiviä. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta voidaan suhtautua järkevällä tavalla kaikkiin niihin vaatimuksiin oikeaoppisesta kielenkäytöstä ja loukkaantumisista. Kieli on yhteinen asia ja tuskin haluamme järjestää sen kaikkein kahjoimpien mielenterveyspotilaiden tavalla. Nythän on esitetty, että esimerkiksi kaikkiin teksteihin ja puheisiin pitäisi sisällyttää disclaimer siitä, miten taustaoletuksena tässä on tämän ja tuon marginaaliryhmän huomiointi tai huomiottajättäminen sillä ja tällä tavalla. Ihmisiä ei saisi olettaa miehiksi ja naisiksi tuosta vaan. Ruusujen jakaminen naistenpäivänä todennäköisesti loukkaa jotakuta, joka ei koe itseään naiseksi vaikka näyttäisi siltä. Näette absurdismin asteen. Feminismin neljännen asteen jedisoturit taas eivät näe ongelmana sitä, että cis-sukupuoliset loukkaantuvat, jos vähän jo viikseä puskevaa lottaa puhutellaan nais-oletettuna. Se on kuulemma cissuille oikein, jotta tunnistaisivat etuoikeutensa. Niinpä.</p><p>Tällainen paasaus pitäisi kai kiteyttää vielä tähän loppuun sopivaan taisteluhuutoon. Vaikka tolkun ihmistä vähän vierastankin, niin kuvittelisin Pimenoffin olleen oikeassa siitä, kuinka tiedon ja tietoisuuden lisääminen on nyt oikeaa politiikkaa. Minulla ei ole tietysti oikeutta sanoa, saako joku loukkaantua ja mistä. Toivoisin vain</p><p>Lähteet:</p><p>1) <a href="http://areena.yle.fi/1-3794723" title="http://areena.yle.fi/1-3794723">http://areena.yle.fi/1-3794723</a><br />2) <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Transsukupuolisuus" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Transsukupuolisuus">https://fi.wikipedia.org/wiki/Transsukupuolisuus</a><br />3) <a href="https://anna.fi/kolumnit/laura-honkasalon-kolumni-huijarifeministi" title="https://anna.fi/kolumnit/laura-honkasalon-kolumni-huijarifeministi">https://anna.fi/kolumnit/laura-honkasalon-kolumni-huijarifeministi</a><br />4) <a href="http://www.lily.fi/blogit/bluestocking/neljannen-aallon-feministin-vastine-laura-honkasalolle" title="http://www.lily.fi/blogit/bluestocking/neljannen-aallon-feministin-vastine-laura-honkasalolle">http://www.lily.fi/blogit/bluestocking/neljannen-aallon-feministin-vasti...</a><br />5) <a href="http://www.lily.fi/blogit/bluestocking/anteeksipyytamisen-vaikeudesta" title="http://www.lily.fi/blogit/bluestocking/anteeksipyytamisen-vaikeudesta">http://www.lily.fi/blogit/bluestocking/anteeksipyytamisen-vaikeudesta</a><br />6) <a href="https://www.facebook.com/anna.kontula.1/posts/10155263105058701" title="https://www.facebook.com/anna.kontula.1/posts/10155263105058701">https://www.facebook.com/anna.kontula.1/posts/10155263105058701</a><br />7) <a href="https://www.facebook.com/anna.kontula.1/posts/10155263105058701?comment_id=10155265867048701" title="https://www.facebook.com/anna.kontula.1/posts/10155263105058701?comment_id=10155265867048701">https://www.facebook.com/anna.kontula.1/posts/10155263105058701?comment_...</a><br />8) <a href="https://twitter.com/aninen/status/846625097628766208" title="https://twitter.com/aninen/status/846625097628766208">https://twitter.com/aninen/status/846625097628766208</a><br />9) <a href="http://yle.fi/uutiset/3-7067140" title="http://yle.fi/uutiset/3-7067140">http://yle.fi/uutiset/3-7067140</a><br />10) <a href="http://mustaorkidea.blogspot.fi/" title="http://mustaorkidea.blogspot.fi/">http://mustaorkidea.blogspot.fi/</a></p><p>11) Life of brian: People&#39;s Front of Judea<br />11) https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/WboggjN_G-4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/WboggjN_G-4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen Inhimillinen tekijä -ohjelmassa (1) käsiteltiin muunsukupuolisuutta kahden kokemusasiantuntijan ja yhden psykiatrin voimin. Aihe on tärkeä, sillä on hyvä nostaa tietoisuutta siitä, miten binäärinen sukupuolijaottelu ei sovellu kaikille. Persunuorten tyttö/poika -lippikset nevö forket! Miksikö aihe on tärkeä? Psykiatri Veronica Pimenoff kertoi, kuinka muunsukupuolisten kokema ahdistus ja itsemurhat ovat vähentyneet selvästi, kun he itse ja muut ihmiset ovat tulleet tietoisemmaksi ilmiöstä.

Sukupuolen korjaushoitoihin hakeutuminen on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Lähetteitä tutkimuksiin hoitoja varten kirjattiin vuonna 2013 lähes 300, kymmenen vuotta sitten noin 40. Syyksi tähän kasvuun esitetään tietoisuuden kasvua, ei ihmisten hämmennystä tai ilmiön lisääntymistä sinänsä. Wikipediasta löytyy linkki tutkimukseen, jossa kerrotaan 41 % transsukupuolisista yrittäneen itsemurhaa! (2)

Tästä syystä on annettava tunnustusta Pimenoffille ja erityisesti Niina Hartikaiselle eli rap-artisti Tero Heterolle mainiosta esiintymisestä. Niille jotka eivät ohjelmaa katso voisi kertoa esimerkiksi siitä kuinka Hartikainen suhtautuu neutraalisti omaan rooliinsa lasten parissa työskennellessä ja lasten 'ai jaa, jatketaan' -tyyppiseen suhtautumiseen hänen tilanteensa suhteen. Arvostin erityisesti hänen taitoaan kertoa asiasta kysyttäessä lapsen tasolle sopivalla tavalla.

Ikävä kyllä on sitten toisenlaista suhtautumista muunsukupuolisuuteen. Ja tässä kohtaa teen selväksi, että pahinta on tietysti syrjivä ja jopa vihamielinen käytös. Eihän siinä ole mitään epäselvää. Mutta seuraavaksi ikävimpänä suhtautumisena itse pidän puolestaloukkaantujien käytöstä, jotka katsovat asiakseen edustaa muunsukupuolisia - olivat he itse ryhmään kuuluvia tahi ei - ja tekevät sen sellaisella hyökkäävällä tavalla, joka on vahingollinen koko asialle. Ai kaipaatte esimerkkejä?

Laura Honkasalo kirjoitti kolumnin (3), jossa kolumnille kirjoitustyypillisellä tavalla hän tietysti kärjistää asiaansa, mutta keskeisesti hän julkituo havaintonsa, kuinka "keskiluokkaiset, (koulutetut) valkoiset naiset suuttuvat vähemmistöjen puolesta, koska ovat mielestään liian etuoikeutettuja." (Lisäys minun.) Lopputulos? Esimerkiksi Minja Koskela käy Honkasalon henkilön kimppuun. (4) Seuraavaksi Koskela sitten saattaakin mestauslavalle Anna Kontulan (5), kun tämä kertoo vaaliehdokkaina olevien miesten ja naisten tilastollisia eroja eikä huomioi siinä muunsukupuolisuutta. Meno sakenee Kontulan postauksen kommenttikentässä (7) ja Twitterissä (8) suorastaan absurdeihin sfääreihin. Kontula on nyt sitten transfoobikko.

Seikkailuni n+2 aallon feministien kuplissa ovat tuoneet eteeni sattumuksia, joissa biologisen sukupuolensa omakseen tuntevat eivät saa omia cissu-sanaa vaan se on varattu vähemmistöille halventavaan käyttöön. Käänteistä rasismia ei ole olemassa, ja ei, viitekehys on aina se, että etuoikeutettu on valkoinen lihaasyövä heteromies, aina, riippumatta kontekstista ja muista tekijöistä. Etuoikeutetuilla on väistämisvelvollisuus. Kokemusasiantuntija on aina oikeassa, ja mennään aina herkimmän loukkaantujan säännöillä. Ruben Stiller ei ole voinut olla havainnoimatta tätä kielenkäytön absurdiutta. (9) Vedonlyöntiä on käyty siitä, kuinka kauan muunsukupuolisia kuvaava muusu-termi nauttii poliittista korrektiutta. Samalta kalskahtava transu-sanan käyttö vaatii nykyisin trigger warningin. 

Minä kannatan täysin rinnoin toisen aallon feminismiä. Laura Honkasalon tavoin vierastan näitä seuraavia aaltoja. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä esimerkiksi Niina Hartikainen ajattelee näistä hänen itsejulistautuneista asianajajistaan? Musta orkidea -nimistä blogia (10) pitävä transsukupuolinen mies suhtautuu ainakin heihin suorastaan vihamielisesti. 

Kuten sanottua, muunsukupuolisten asian ajaminen on tärkeä asia. Samoin monet muut 3,4... aallon feminismin ajamat asiat ovat sinänsä ihan järkeviä ja kannatettavia, mutta nämä feministit eivät tee heidän tukemistaan kovinkaan helpoksi. Jos Anna Kontulasta saatiin vihollinen, voisi luulla, että heillä on tukijoita poishätisteltäväksi asti. En usko, että feministeillä on kiinnostusta kahdesta sentistäni, mutta jos meno alkaa muistuttaa maolaisten ja trotskilaisten välistä sotaa pythonimaisella tasolla (11) oikeaoppisuudesta, voisi olla peiliinkatsomisen paikka. Itse asiassa alkaa väkisinkin epäilyttää, että - ja nyt todellakin trigger warning - kyseessä on miesasiamiesten masinoimia trolleja, jotka vetävät loukkaantumisen ja puhdasoppisuuden överiksi tavalla, joka kääntyy itseään vastaan. Jos aikojen alussa kohdattujen sortorakenteiden ahdistamana naiset synnyttivät feminismin, niin nykyisin feminismi synnyttää (akateemisissa) naisissa ahdistusta tiesmiestä sortorakenteista.

Kun kerran transsukupuolisuus aiheuttaa tutkitusti merkittävästi ahdistusta jne, kannattaisi ehkä kovimpien poliittisen korrektiuden vaalijien ajatella, että tässä loukkaantujien joukossa, anteeksi vain, on merkittävä määrä eriasteisista mielenterveyshäiriöistä kärsiviä. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta voidaan suhtautua järkevällä tavalla kaikkiin niihin vaatimuksiin oikeaoppisesta kielenkäytöstä ja loukkaantumisista. Kieli on yhteinen asia ja tuskin haluamme järjestää sen kaikkein kahjoimpien mielenterveyspotilaiden tavalla. Nythän on esitetty, että esimerkiksi kaikkiin teksteihin ja puheisiin pitäisi sisällyttää disclaimer siitä, miten taustaoletuksena tässä on tämän ja tuon marginaaliryhmän huomiointi tai huomiottajättäminen sillä ja tällä tavalla. Ihmisiä ei saisi olettaa miehiksi ja naisiksi tuosta vaan. Ruusujen jakaminen naistenpäivänä todennäköisesti loukkaa jotakuta, joka ei koe itseään naiseksi vaikka näyttäisi siltä. Näette absurdismin asteen. Feminismin neljännen asteen jedisoturit taas eivät näe ongelmana sitä, että cis-sukupuoliset loukkaantuvat, jos vähän jo viikseä puskevaa lottaa puhutellaan nais-oletettuna. Se on kuulemma cissuille oikein, jotta tunnistaisivat etuoikeutensa. Niinpä.

Tällainen paasaus pitäisi kai kiteyttää vielä tähän loppuun sopivaan taisteluhuutoon. Vaikka tolkun ihmistä vähän vierastankin, niin kuvittelisin Pimenoffin olleen oikeassa siitä, kuinka tiedon ja tietoisuuden lisääminen on nyt oikeaa politiikkaa. Minulla ei ole tietysti oikeutta sanoa, saako joku loukkaantua ja mistä. Toivoisin vain

Lähteet:

1) http://areena.yle.fi/1-3794723
2) https://fi.wikipedia.org/wiki/Transsukupuolisuus
3) https://anna.fi/kolumnit/laura-honkasalon-kolumni-huijarifeministi
4) http://www.lily.fi/blogit/bluestocking/neljannen-aallon-feministin-vastine-laura-honkasalolle
5) http://www.lily.fi/blogit/bluestocking/anteeksipyytamisen-vaikeudesta
6) https://www.facebook.com/anna.kontula.1/posts/10155263105058701
7) https://www.facebook.com/anna.kontula.1/posts/10155263105058701?comment_id=10155265867048701
8) https://twitter.com/aninen/status/846625097628766208
9) http://yle.fi/uutiset/3-7067140
10) http://mustaorkidea.blogspot.fi/

11) Life of brian: People's Front of Judea
11) https://www.youtube.com/watch?v=WboggjN_G-4

]]>
2 http://arvopelttari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234894-muunsukupuolisuus-ja-sen-puolestapuhujatloukkaantujat#comments Anna Kontula Antifeminismi Feminismi Muunsukupuolisuus Transfobia Mon, 03 Apr 2017 11:10:24 +0000 Arvo Pelttari http://arvopelttari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234894-muunsukupuolisuus-ja-sen-puolestapuhujatloukkaantujat
Roolipelaajien kollektiivisesta muistista ja hieman muistakin epäonnistumisista http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221712-roolipelaajien-kollektiivisesta-muistista-ja-hieman-muistakin-epaonnistumisista <p><strong>Sami Koponen</strong> on kristitty roolipelaaja. Pidän häntä fiksuna ja asiallisena ihmisenä jolla on yleensä mielenkiintoista sanottavaa.<a href="https://legendmakers.wordpress.com/2015/08/29/lauantaivekkari-kun-keskustelu-epaonnistuu/" target="_blank"> Hän on kirjoittanut kommentaaria vanhaan &quot;Lauantaivekkariin&quot;</a>. Otan sen kautta esiin asioita jotka ovat mielestäni tärkeitä. Tässä kohden olen joissain paikoissa Koposen kanssa menossa eri suuntaan. Mutta en tarkoita tätä loukkauksena. Kirjoitus on mielestäni tarpeellinen, vaikka osassa kohdissa olenkin hyvin erimielinen. En tässä taustoita itse saatanapaniikkia hirveästi. Aihe on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja olenkin<a href="http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175650-suen-puolella-ja-hieman-vihtahousunkin"> jo alustanut sitä aiemmin</a>.<br /><br />Netissä kiertää säännöllisen epäsäännöllisesti erilaisia ns. saatanapaniikkiin liittyviä videopätkiä. Niissä käsitellään usein räväköimpiä puhujia. Ne kertovat jotain oleellista. Mutta Koponen nostaa esiin tapauksen joka on vähemmän räväkkä. Mutta tavallaan oleellisempi. Koponen kirjoittaa tästä <em>&quot;Rooliskenessä on viime aikoina linkitetty paljon Ylen Elävän arkiston pätkää vuoden 1997 Lauantaivekkarista. Siinä toimittaja <strong>Susanne Päivärinta</strong>, Larppaaja-lehden päätoimittaja<strong> Esko Vesala</strong> ja huolestunut äiti<strong> Anna Lintunen</strong> keskustelevat roolipelaamisen vaaroista.&quot; </em><br /><br />Tartun tässä blogauksessa lähinnä konseptiin josta laajennan ihmisryhmän &quot;huolestunut kansalainen&quot;. Tässä mielessä en lähde kovin pitkälti lainaamaan Koposen tekstiä. Toivon toki että moni käy sen lukemassa. Viittaan siihen epäsuoremmin. Tämä antaa minulle mahdollisuuden olla hieman tavanomaista poleemisempi. (Kirjoitan kuitenkin edelleen tarpeettoman pitkästi. Olen tottunut lukemaan &quot;kirjoja&quot;. Kevyempikognitioiset ja kiireiset voinevat keksiä parempaa ajankäyttöä itselleen. Ja säästää minulta aikaa siltä että reagoin siihen iänikuiseen ja samaan palautteeseen kirjoitustyylistäni. Sananvapaus on minun ja tämä kattaa aika pitkälle myös käyttämäni retoriset keinot. Jos ei kiinnosta niin on niitä muitakin blogeja!)<br /><br /><strong>Kuinka ihmeessä irrelevantti marginaali ajoi kokonaisen alakulttuurin ahtaalle?</strong><br /><br />Saatanapaniikkiin liittyvät asiat ovat siitä erikoisia että tuntuu että yllättävän harva on huomannut sen. Kuitenkin 1990-luvulla harrastajat olivat ahtaalla. Koponen on oikeassa huomauttaessaan että Lauantaivekkarin videon pyörittelyn takana on jonkinlainen trauma tai muisti. Koponen on oikeassa myös siinä että roolipelaajien piiri on Suomessa aika vahvasti uskonnotonta ja osittain jopa uskonnonvastaista. Ja iso osa tästä kumpuaa nimenomaan näistä omakohtaisista kokemuksista.<br /><br />Kun roolipelaaja suhtautuu kristittyihin negatiivisesti kannattaa pitää perusoletuksena että syynä ei ole liian vähäinen kristittyjen kohtaaminen vaan liiallinen &quot;kristittyjen&quot; kohtaaminen. Aivan varmasti varttuneempien roolipelaajien suhde kristinuskoon on värittynyt siitä miten kristityt heitä ovat kohdelleet. Näin on siitä huolimatta että moni seurakunnissa työskentelevä kristitty ei ole huomannut mitään roolipeleihin liittyvää. Siitä huolimatta että<a href="http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221375-erotaanpa-sitten-siksi-etta-kirkko-tekee-hyvaa-tai-pahaa-eronnut-on-vaarassa"> virallinen totuus</a> kirkon puolella tuntuu olevan se, että eronnut on se taho joka on väärässä, huonontamassa seurakunnan yhteisöllisyyttä ja jossa on liian vähän tietoa ja kohtaamista uskovaisten kanssa. Itse näen syy-seuraussuhteet hieman toiseen suuntaan. Ja yleinen vihjeettömyys seurakunnan nuorisotyöntekijöiden parissa ei ole meriitti. Jo se että tämäntasoinen ilmiö on jäänyt huomaamatta ja herättää ihmetystä muistuttaa siitä että seurakunnan työntekijät tuntevat seurakuntanuoret mutta eivät edes niitä seurakuntanuoria jotka ovat etääntyneet - tai <em>de facto</em> karkotettu - seurakunnasta.<br /><br />Roolipeliaiheen kohdalla takana onkin suurelta osalta se, että asiaa käsitellään melko fragmentoituneesti. Ja kenties tämän vuoksi asian koko laajuutta ei ole tiedostettu. (Tai kenties oikeammin; Sitä ei ole haluttu tiedostaa.)<strong> Titus Hjelmin</strong> väitöskirja on tässä siitä hyvä, että se on akateeminen tuotos ja siinä korostetaan sitä että 1990 -luvulla monia asioita niputettiin saatananpalvonnan yhteyteen. Ja siitä aiheutuvia hirmutekoja nähtiin relevantteina ongelmina. Jonain joka laajenisi ja pahenisi hyvin pian.<br /><br />Osittain tätä kautta asian merkittävyyttä on jälkikäteen vähätelty. Modernissa keskustelussa on päätetty että asiaa lähestytään &quot;fragmentoinnin ja denialisoinnin&quot; kautta;<br /><strong>1: </strong>Asia on liian pieni ollakseen merkityksellinen kokonaiskuvan kannalta. Ja tämä luodaan sillä että ajatellaan että roolipelivastaisuus oli pientä, eikä sitä yhdistetä esimerkiksi nuorisomusiikkiin, fantasiakirjallisuuteen ja kaikkeen muuhun vastaavaan pieneen. (Myös pelkoon jossa saatananpalvojien pelättiin nappaavan lapsia esimerkiksi päiväkodeista.) Koska jos tämän yhdistämisen tekee, ilmiö muuttuu valtavan laajaksi.<br /><strong>2: </strong>Toisaalta merkityksettömän ilmiön taakse on saatu syntipukit jotka viehättävät vain hyvin harvoja. Moni Suomessa suhtautuu positiivisesti uskontoon ja hengellisyyteen. Mutta fundamentalistit ovat tosiasiassa ryhmä jota katsotaan nenänvartta pitkin. Koska pyöritetään videoita joissa kaikista kiivaimmat uskonmiehet kertoilevat Raamattua lainaillen asioita, saadaan mielikuva siitä että pelkästään herätyskristilliset saarnamiehet olisivat syyllisiä. Tosiasiassa suuri osa huolestuneista ei ollut kiivaita fundamentalisteja vaan nimenomaan huolestuneita äitejä.<br /><br />Kysymys oli melko laajasta ilmiöstä. Tässä ilmiössä mukana on niin saatananpalvonnasta uskonnollisesti kohkaantunut <strong>Ahorinta</strong>, kuin<strong> Lintusen</strong> tapaiset &quot;äitylit&quot;. Jälkimmäiset olivat merkittäväpi voima koska heitä oli paljon ja he loivat asenneilmapiirin jossa ensimmäiset saivat toimia käytännössä ilman minkäänlaisia jarruja.<br /><br />Syntyi ilmapiiri jossa nimeä ja tunnettavuutta sai sillä, että oli entinen saatananpalvoja. Heitä löytyi vaikka oikeita saatananpalvojia ei oikein sitten joka paikasta putkahdellutkaan vaikka he olivat suuri, kasvava ja pahentuva ongelma joka pian kaataa hautakivet, polttaa kirkot ja murhaa syntymättömät sikiöt rituaaleissa. Kaikenmaailman<strong> Päivi Niemet</strong> ja <strong>Anni Pönnit </strong>kertoivat. Ja kirkko otti osaa &quot;Saatana kutsuu minua&quot; -videolla. Nykyään naureskelemme kahdelle ensimmäiselle mutta kolmannella &quot;ei ole mitään osaa eikä arpaa mihinkään&quot;. Järjestettiinhän monissa paikoissa roolipelikerhojakin joten mitään muutakaan ei voinut tapahtua missään.<br /><br />Asiaa on käsiteltävä nimenomaan yhdessä. Omiin silmiin fragmentoiminen onkin oleellinen osa vastuunpakoilun ilmapiiriä. Fundamentalisteista ei laajassa mitassa tykätä joten heihin on kätevää sysätä syyllisyyttä. Ilmiö ei kuitenkaan koske vain heitä. Mielestäni myös Lintusen tapaiset tarpeettomasti, ilman perusteita ja liian suurella volyymilla huolestuneet tulisi saattaa vastuuseen. Vilpittömyys ei ole tässä mikään peruste. Eihän vilpittömyyden tuomaa armoa anneta fundamentalisteillekaan jotka ovat varmasti heitelleet syytöksiään kovastikin asiaansa uskoen.<br /><br />Toki kenties vain saatanapaniikin omakohtaisesti kokeneet, kuten minä, voivat ymmärtää että kenties&nbsp; kaikkia huolia ei pidä ymmärtää vaan katsoa että mitä evidenssiä peloille oli. Jos pelkoa ei ole todistettu huolella, ei se ole vakavasti otettavaa. Molempien puolien kuuntelu asiassa tarkoittakoot sitä että huolestunut kertoo mediassa huolensa ja sitten asiantuntijat katsovat tilastoista onko asia todella niin suuri kuin väitetään. Ja sitten psykologi arvioi onko tilastovirheen takana jonkinlainen ajatusvääristymä. Kaikki saavat sitten luoda oman mielipiteensä tilanteesta, jossa kaikkia mahdollisia asiantuntijatahoja on kuunneltu tämän huolestuneen lisäksi.<br /><br /><strong>Keskustelu ei ollut se joka epäonnistui - kristikunta epäonnistui.</strong><br /><br />Koponen onkin tässä mielestäni tarpeettoman lempeä. Hän kun korostaa että Lauantaivekkari oli epäonnistunutta keskustelua. Hänestä<em> &quot;Roolipeliharrastuksen edustajat puolestaan eivät tuntuneet ymmärtävän kasvattajien huolta lapsista. Sen sijaan, että huoli olisi kohdattu vakavasti ja asiaa olisi käsitelty, tyypillinen puolustuspuheenvuoro korosti roolipelaamisen ihmistä kehittäviä ominaisuuksia. Harrastajat siis erehtyivät puhumaan roolipelaamisesta sinänsä, kun vastapuoli puhui yksittäisistä harrastajista.&quot;</em><br /><br />&nbsp;Uskallan väittää että roolipelaajat ymmärsivät, jopa minä ymmärsin. Ei vaadita neroa tajuamaan, että pelottelupuheet johtuvat siitä että ihmiset pelkäävät. Tämä ei ollut relevanttia tai tärkeää huolta. Ja siihen tarttumisesta ei edes tule mitään. Sillä tosiasiassa tässä on kysymys hyvin samanlaisesta asiasta joka on tapahtunut maahanmuuttokeskustelussa. On nimenomaan virhe luulla että tälläisissä tapauksissa huolestunut pitää yksittäistapauksia yksittäistapauksina. Kun ihminen huolestuu hän puhuu yksittäistapauksista mutta laajentaa tämän kokonaisiin ihmisryhmiin.<br /><br />Itse pidän tämänlaista strategiaa huolestuttavana ja se viittaa enemmänkin että tässä ei ole asia josta huolestunutta pitää kuunnella vaan että tässä on riski yhteiskunnan turvallisuudelle joka pitää kontrolloida. Muutos on tärkeä. Sillä uhkapuheella on yhteys siihen että tulee &quot;yksittäistapauksia&quot;. Tämä demonstroituu erikoisessa kreationismin ja tappouhkailun välisessä yhteydessä, <a href="http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176599-uhka-kuinka-ateismi-vaarantaa-terveytesi" target="_blank">josta kirjoitin uuden suomen teksteihini taannoin</a>. (Olen näitä <em>de facto</em> nomadeja. Uskontokriittisyyteni on nimenomaan kohtaamieni kristittyjen rakentama luomus. Jos olen hirviö, he ovat tehneet minut.) Tunnekohkaus on <em>ymmärrettävissä</em>, ja sen voi ymmärtää ainoastaan oikein. Se ei kuitenkaan tee asiasta <em>hyväksyttävää</em>. Huolestuneisuus on toki klisee. Saman &quot;oikean kokemuksen&quot; saa aina kun perhearvoista höyryävä irrelevantti ja arvoton lajitoveri iskee pöytään &quot;eikö kukaan ajattele lapsia&quot; -kortin.<br /><br />Kun yksittäistapaukset nousevat esiin ei oikein mitään voi tehdä. Tarinoiden kumoaminen on vaikeampaa kuin niiden keksiminen. Valheeksi paljastunut tarina ei haittaa koska se kuvaa henkeä joka on tosi koska on jokin muukin vastaava kertomus jota ei ole kumottu. Ei voi vedota yksittäistapaukseen siitä miten itse on asiallinen ja edustaa tätä ryhmää koska puhutaan lieveilmiöistä. Ei ole mahdollista keskustella vakaumuksellista mieltä pois asiasta jos hän on vakuuttunut siitä että kokoelma anekdootteja olisi samaa kuin evidenssi. (Ja kuten Koponen huomauttaa, ilmiötasolle meneminenkin nähdään &quot;ohipuhumisena&quot;.) Tässä ei voi onnistua keskustelussa. On virhe kuvitella että huolestunut tyyppi on ylipäätään harrastamassa mitään dialogia tai keskustelua. He ovat kertomassa omia mielipiteitään. Yksisuuntaisesti. Tämänlainen &quot;minulla on lupa epätosiin mielipiteisiini&quot; ei ole koskaan rakentavaa. On virhe aloittaa keskustelu <em>in first place</em>. Sama koskee tätä Lauantaivekkarin huolestunutta äityliä. (Huolestuneet isukit ovat tietenkin yhtä kauheita. Tarkoituksenani ei ole väittää että vain naiset kohkaisivat.)<br /><br /><strong>Miksi muinaishistorialla on väliä?</strong><br /><br />1990 -luvun lopusta on paljon aikaa. Moni ajattelee että parikymmentä vuotta on pitkä aika. Itse olen katkera joten muistan että jokaisen kriisin kohdalla tuppaa käymään kuten roolipelivainon. Ensimmäiset kymmenen vuotta kiistetään koko ilmiön olemassaolo. Ja sitten vähätellään sen laajuutta. Ja kun tämäkään ei enää onnistu niin sitten selitetään että asia on muinaishistoriaa. Missään vaiheessa kukaan syyllinen ei joudu katumaan, pyytämään anteeksi. Tai edes oikeasti muuttamaan tapojaan. Olen myös perusluonteeltani niin kaunainen että 20 vuotta on minulle mitätön aika. (En ole tietääkseni antanut yhtään mitään anteeksi kenellekään koskaan. En edes yhtä vinoilua. Ainut keino päästä noista on unohtaminen. Onneksi muistini on huono.)<br /><br />Mutta moni ei ole katkera, kaunainen tai asioit itse omalla kohdalla kokenut. Eikä heitä varmasti kiinnosta lähteä miettimään mitään tältä lähtökohdalta. Mutta tosiasiassa samantyyliset ilmiöt ovat osa nykypäivää. Näen saatanapaniikkiin liittyviä ydinteemoja ja asenteita edelleen. Aihe on muuttunut. Strategia ja toimintatapa ei. Otan tässä yhteydessä esiin mielestäni kaksi toimijaa. Maahanmuuttokriitikot. Ja feministit. Nämä on helppoa yhdistää saatanapaniikin uskontoon siinä mielessä että molemmissa on kysymys vilpittömistä ihmisistä joilla on mielessään vahva teoria siitä mikä on hyvää. Valitettavasti moni ihminen elää oikeaa elämää sen sijaan että eläisi jossain ideologisesti määritellyssä dogmassa.<br /><br />Ennen maahanmuuttajia maassamme haettiin &quot;ulkoisten vihollisten&quot; sijaan &quot;sisäisiä vihollisia&quot;. He olivat uhka yhtenäisyydelle. Yhtenäisyys taas oli maamme selviämisen selkäranka. Oli oltava poliittisesti korrekti, kristitty ja ties mitä muuta. Elämä oli tässä mielessä hämmentävän tarkkaa. Jos päädyit tälläiseksi &quot;sisäiseksi viholliseksi&quot; kohtasit hyvin samantyylistä uhkailua ja painostusta kuin maahahmuuttajat ja maahanmuuttomyönteiset nykyään. Roolipelaajien jälkeen vihan kohteina olivat ateistit. On muuten tavallaan irvokasta että saatanapaniikki iski vahviten nimenomaan &quot;nuorisokulttuuriin&quot; sen monissa muodoissa ja vieraannutti monia ihmisiä kristinuskosta. Ja sitten kun nämä ahdistetut olivat uskonnottomia ja ateisteja niin sitten heistä luotiin se seuraava vihollinen. En ihmettele niitä ateisteja jotka ovat iloisia maahanmuuttokritiikin tuomasta rauhasta. Että on edes joku muu kuin he itse kohteena taas. (Itsekästä mutta ymmärrettävää. Sitä ei voi pitää eettisenä mutta sen voi kuitenkin hyväksyä. Toisin kuin moralistisen panikoinnin jonka evidenssi perustuu siihen että ihminen kuulee juttuja eikä osaa tarkistaa niitä tai osaa katsoa onko se oikeasti minkäänlaisen kunnon tieteellisen argumentaation kautta todiste sille mitä pelätään. Tätä jälkimmäistä ei voi hyväksyä, jos on missään määrin sympatiantunteeseen tai eettisyyteen kykenevä,<em> that is</em>.)<br /><br />Nykyään rockmusiikkikauhistelu ja roolipelien väittäminen saatananpalvonnaksi vaikuttavat hupsuilta ja naurettavilta. Mutta aikanaan roolipeli liitettiin mielikuvissa saatananpalvontaan. Ja koska saatananpalvonnan vaaroja pidettin todellisina ja relevantteina, oli roolipelitkin relevantti onglema. Muuten jo seuraavana kesänä kaadeltaisiin hirveästi hautakiviä ja pahempaa. Ongelmaan piti puuttua. Se oli se asia jonka nähtiin uhkaavan yhteiskuntarauhaa. Saatananpalvonnan kiistäminen tai sen merkityksen vähättely oli näille ihmisille silloin yhtä täysin &quot;terveen järjen vastaista&quot; kuin mitä se nykyään on absurdi. Vaikka tosiasiassa ainut epäterve järki oli näillä saatanapanikoituneilla ihmisillä. Ja <em>tämä asenne</em> voi siirtyä aiheesta toiseen. Sitä voi kannattaa mikä tahansa instituutio, ideaali tai järjestelmä joka kantaa hyvyyden leimaa. Sillä moni ihminen puolustaa hyvyyden symbolia vahvemmin kuin hyvyyttä.<br /><br /><strong>Kyse ei ole mielipiteestä vaan siitä miten sitä käytetään.</strong><br /><br />Mainitsin maahanmuuttokritiikin. Mutta se ei taroita että näkisin kaikki maahanmuuttokriitikot natseina tai vastaavina kauhistuksina. Tai että maahanmuuttokritiikki olisi ilmiönä kauttaaltaan hirvittävää ja väärässä. Itse jaan karkeasti ottaen maahanmuuttokriitikot kahtia. On sellaisia joihin suhtaudun jonkinlaisella ymmärryksellä. Ja sitten on niitä jotka näen aivan suoraan saatanapaniikin, sen jälkeisen ateismivastaisuuden jatkumoksi.<br /><strong>1:</strong> Halla-aholainen maahanmuuttokriittisyys puhui ilmiöistä. Siinä viitattiin tilastoihin ja yli- ja aliedustuksiin. Tämä on sellaista että vaikka sen kanssa olisi erimielinenkin niin voi kuitenkin jotenkin ymmärtää huolta. Siksi esimerkiksi<em><strong> &quot;Roba&quot;</strong></em> -sarjaan voitiin laittaa Halla-aholaisia ajatuksia puhunut poliisi ja että tämä ei muuttunut suoraan vihulaiseksi. Pystyn kunnioittamaan tätä ihmisryhmää.<br /><strong>2:</strong> MV -lehtityylinen maahanmuuttokriittisyys taas on huolestuneiden kansalaisten huolipuhetta joka viittaa sarjatulella anekdootteihin ja yksittäistapauksiin jotka joko ovat todella tapahtuneita tai eivät. Näistä syntyy demonstroivia tarinoita joista synnytetään assosiaatioita koko ilmiötä kohtaan. Tässä yhteydessä voi syntyä jopa ajatuksia &quot;hyvästä väkivallasta&quot; ja tilanteista joiden kohdalla &quot;ei ole mitään syytä uskoa että näin ei voisi käydä&quot;. <a href="http://mvlehti.net/2016/08/16/naisella-paloi-pinna-pakolaisiin-suomessa-marssi-keskukseen-ja-pisti-tuulemaan/" target="_blank">Kuten käy</a> esimerkiksi mahdollisesti jalkansa satuttaneen koiran tapauksessa. Koska alueella on Matuja, partikulaari kaljapullo on islamistimatujen heittelemä ja tämän vuoksi voidaan rynnätä maahanmuuttokeskukseen tönimään ensimmäisiä vastaantulevia maahantunkeutujia. Tätä pinnan palamista ja sen toteuttamista pidetään arvostettaana. (Tosin, oikeasti. Ei tuota kuvattua hyökkäystä ole tapahtunut. Siitä olisi saatu poliisijuttuja ja maahanmuuttomyönteiset olisivat revitelleet sitä demonstraationa mielivallasta jossa tunnistetaan syylliset ja yleistetään tämä tekijästä ihmisryhmään.)</p><p>Tästä moni varmasti osaakin vetää yhteyden <em><strong>&quot;Lauantaivekkarin&quot;</strong></em> kuulopuheen kautta saamiaan anekdootteja ja huolenaiheita kritiikittömästi toistava &quot;huolestunut vanhempi ja valveutunut kansalainen&quot;. (Jossa valveutuminen on ironista, kansalaisuus huonoa, huoli vilpitöntä ja vanhemmuus valitettavaa.)<br /><br />Ennustan tältä pohjalta, että parin kymmenen vuoden kuluttua maahanmuuttokeskustelu on maassamme lopahtanut. Ja siinä vaiheessa postuumisti marginalisoidaan koko ilmiötä. Se muuttunee prosessissa pelkäksi äärioikeistolaisten mellastukseksi. Ei puhuta tavallisista ihmisistä ja &quot;huolestuneista kansalaisista&quot; jotka ovat luoneet ilmapiiriä. Ilmiötä pidetään pienenä. Eikä siihen liittyvää ilmapiiriä pidetä laajana. Huomion saa vain joku<em><strong> &quot;Suomen vastarintaliike&quot; </strong></em>ja VOK -polttopullottelu. Huvittavinta asiassa on tietenkin se, että tällä hetkellä maahanmuuttokriittiset korostavat miten se on tavallista normaalien <em>&quot;huolestuneiden kansalaisten, etenkin huolestuneiden isukkien&quot;</em> hommaa. Tämä on se totuus joka unohtuu sitten kun sitä on postuumisti itselle noloa ja inhottavaa katsoa. Ironiseksi tilanteen tekee se, että tällä hetkellä maahanmuuttokriittiset mielellään selittävät että ilmiö on laajempi ja maltillisempi. Kun taas heidän kriitikkonsa mielellään liioittelevat erilaisia äärioikeisto- ja natsiyhteyksiä. Ensimmäinen on lähempänä totta, mutta jälkimmäisestä tulee virallinen totuus tulevaisuudessa. Sillä muuten joku voisi vetää ikäviä johtopäätöksiä siitä että ilmiö on laaja ja se oli muidenkin kuin äärimmäisten ihmisten ylläpitämä ongelma. Ja tämä tarkoittaisi vastuunkantoa. (Ja jos mielipiteenvapaus on ihastuttava asia silloin kun saa huutaa kritiikittömästi, niin yhtä kovasti samat ihmiset rakastavat vaikenemista ja hiljaisuutta ja välttelyä heti jos pitää kantaa vastuu sanomisista. Mitä kovempi into oman mielipiteen sanomisesta on, sitä vähäisempi into kantaa se mikä siihen oleellisesti liittyy. Tämä on melko erikoista.)<br /><br /><strong>Se ei ole mikään kokonaiskuva jos se ei kykene pitämään sisällään myös tuottamansa inhimillistä kärsimystä.</strong><br /><br />Feministit saavat kuvata toista ongelmaa. He ovat usein vilpittömiä ihmisiä jotka kulkevat maailmassa etiikka edellä. Tämä on niitä asioita joista feminismissä pidän. He puolustavat asioita. Ja jos joku kysyy feministiltä että miksi he eivät ole hiljaa vaikka he tietävät provosoivansa ihmisiä, vastaus on enimmäkseen sen suuntainen että juuri sen vuoksi he provosoivat. He ymmärtävät että on mahdotonta suojautua tai suojella itseään vaikenemalla jos keskustelukulttuuri on sitä huolestunutta anekdootti edellä kulkevaa demagogiaa. (Toki valitettavasti kikkaa käytetään myös siltä puolelta. Kaikkeen voi törmätä jos avaa internetselaimen.)<br /><br />Toisaalta feministejä on hirvittävän monenlaisia. Ja tämä onkin se perusongelma. Feministien perusastelmana on korostaa että tämä monipuolisuus tarkoittaa sitä että feministit tutkivat naiseutta ja mieheyttä ja sukupuolisuutta tavoilla joissa ei jätetä yhtään kiveä kääntämättä eikä yhtään käännettä kivittämättä. Ja tätä kautta he päätyvät usein tilanteeseen jossa he puolustavat feminismiä ilmiönä. Ja ikävien uutisien tuoja muuttuu helposti joksikin jota on vastustettava. Tässä otan esille vain yhden jaottelulinjan ja siihen liittyvän konkreettisen ongelman.<br /><br />Feministeissä on nimittäin kahdenlaisia feministejä. Niille joille tasa-arvoa haetaan siten että puolutetaan heikomman oikeuksia vahvempaa vastaan. Joka elää sukupuolierojen kautta. Ja niitä joista kyse on kaikkien oikeuksista. Eli miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta.<br /><br />Tämä tulee helposti vastaan jos olet tekemisissä sukupuoltaan korjaavien kanssa. Etenkin jos olet niitä ihmisiä jotka ovat hankkimassa kirurgian avulla miehisiä sukupuolielimiä. Jälkimmäiset ovat enemmistöä ja he eivät ole ongelma. Ensimmäisten parissa suhtautuminen em. sukupuolenkorjauksiin on ongelmallinen. Heissä on seassa TERF -feministejä (Trans-Exclusionary Radical Feminist). En itse tunne montaa sukupuoltaan korjannutta. Mutta kaikki jotka tiedän suhtautuvat nihkeästi ja vastustavasti esimerkiksi <em>&quot;Naisasialiitto Unioniin&quot;</em>. He&nbsp; tuhahtelivat hauskasti kun vähän aikaa sitten kerrottiin feministipuolueesta. Jonka nousu oli vahvasti Naisasialiitto Unionin taustalta. Puolueen kieli oli kovasti modernia. Feminismipuolueen sisältö on läpileimallisesti kolmannen aallon transystävällistä ja intersektionaalista feminismiä. Unioni taas on myös toisen aallon feminismin &quot;suojapesäke&quot;. Ja Unionin sisällä on ollut paljon ns. TERF -feministejä. Järjestö on käytännössä yksinään ja aktiivisella panostuksellaan synnyttänyt transsukupuolisien piirit jotka vihaavat feminismiä.<br /><br />Kun tämä asia nostetaan esiin, feministit helposti puolustautuvat erikoisella tavalla. Puolustautuminen on ymmärrettävää. Mutta tuntuu että tässä menevät ideaalit ja instituutiot sekaisin. Instituution ilmeisesti nähdään puolustavan ideaalia niin vahvasti että instituutiota puolustetaan vaikka se sotisi näitä ideaaleja vastaan.<br /><br />Esimerkiksi jos esiin tuodaan se että monet sisaruutta korostavat iskulauseet ovat hankalia siinä mielessä että ne tulkitaan eri feministien piirissä eri tavalla. Jos suurin osa näkee että se ei tarkoita miesten tallaamista, niin aforismi taipuu samalla niiden muiden mielessä eräänlaiseksi myrkyksi. Tämän huomauttaminen on feministien mielissä hyvin usein, helposti suoralta kädeltä &quot;CIS -heteronormatiivisuutta&quot; tai &quot;male entitlementiä&quot; jossa kysytään että &quot;entäs miehet&quot;.<br /><br />Toki tilanteeseen on vaikeaa puolustautua koska jos asioihin mennään tuolla tavalla ideologia edellä niin jossain mielessä ihminen joka korjaa sukupuoltaan mieheksi on aina ollut mies. (Joka taas unohtuu feministeiltä jotka saattaavat korostaa sitä että he ymmärtävät sukupuolenkorjausprosessia ja voivat määrittää mitä termejä siitä saa ja ei saa käyttää sitä kautta että ovat miettineet niin kovasti naiseutta. Mikä on aina yhtä hienoa kuulla.) Mutta tästä huolimatta on aina yhtä erikoista kuulla miten feministit suhtautuvat mieheen jonka vaimo on vaihtamassa sukupuolta ja joka on silti pysymässä yhdessä tämän vaimon kanssa. Toki heidät pakotetaan eroamaan, jotta vaimo voi muuttua &quot;homoliittolaiseksi&quot;. Ei ole tavatonta että feministi syyttää tämänlaista miestä ensin CIS -heteronormatiiviseksi ja jos hänelle huomautetaan että tämänlainen tilanne melkolailla puhuu jostain muusta, niin vastareaktiona on suuttumus ja välien katkaisu. Ei anteeksipyyntö tai pahoittelu siitä että asioita on tulkittu väärin.<br /><br />Sillä tosiasiassa kysymys ei ole siitä onko tämä &quot;outohomo&quot;(?) CIS -heteronormatiivinen vai ei. Kysymys on siitä että hän on iskenut feminismiä vastaan. Ja mielikuvista poikkeaminen synnyttää niin kovan<em> kognitiivisen dissonanssin</em> että dogma ja &quot;millä nimellä sukupuolta korjaavia kutsutaan&quot; -malliset sanavalintateemat edellä tallaava feministi ei niihin kykene suhtautumaan muulla kuin vihalla ja välttelyllä. Se, että jokin feministisen ideologian sisällä oleva vääntelee asiat ja tuottaa näin ilmiön joka on relevantti monelle sukupuoltaan korjaavalle ei ole se jota oikein osataan miettiä. Koska mielikuvissa feminismi puolustaa sukupuolta korjaavia esimerkiksi säätelemällä sitä millä nimillä on soveliasta puhua. (Esimerkiksi voiko prosessista puhua vaikka lauseella &quot;on muuttumassa naisesta mieheksi&quot;.) He eivät omakohtaisesti elä prosessia ja lähestyvät asiaa luomalla siistejä kategorioita ja dogmeja, yllättävän usein vain kielenkäyttöä koskevia dogmeja. Ja kun tosimaailma ei sovi näihin kategorioihin on vika tosimaailmassa. Sillä tokihan feministi elää omaa naiseutta ja mieheyttä miettivää elämäänsä tosimaailmassa tavalla joka tekee hänen tosimaailmastaan ja kielenkäyttäkonventioistaan ehdottomia totuuksia. Ja itse prosessissa elävät ja heidän kokemuksensa ovat toisarvoisia. Tai eivät oikeasti ole. Ne ovat toisarvoisia jos ne tuovat esiin että feministisellä &quot;liikkeellä/instituutiolla&quot; olisi jokin osa tai vastuu asiassa.<br /><br />Antifeministisesti asennoituviin sukupuoltaan korjaavien tilanne on mielestäni aika vahvasti samansuuntainen kuin se miten roolipeleihin liitetty saatanapaniikki vaikutti roolipelaajiin. Kysymys ei ole siitä että kaikki kirkossa tai edes enemmistö kirkosta saatanapanikoisi. Vaan siitä että marginaalinen osa tekee mitä tekee. Ja ikävien uutisten edessä enemmistö laittaa banaaneja korviin ja selittää että ongelmana on &quot;kokonaiskuva&quot;. Joka ei ole kokonaiskuva vaan se että katsotaan vain ja ainoastaan keskiarvoa. Joka on aivan yhtä suuri virhe kuin se, että katsoisi pelkästään (kuvitteellisia tai todellisia) ääripäitä (kuten MV -lehtistrategiassa tehdään). Kun ammutaan viestintuoja estetään ongelmien korjaaminen. Jonka taas pitäisi olla tärkein tavoite kaikille aidosti hyville ihmisille.<br /><br />Jostain syystä maltilliset jotka suojaavat ääriliikkeitä eivät pidä näistä ääriliikkeistä. Mutta he itsekin tekevät typistämistä. Jos ääriliike typistää poleemisesti ja loukkaavsti, niin liian moni kohtelee ilmiöitä vain niiden kunnioitettavimpien ja kauneimpien tuotosten kautta. Ja kaiken loukkaavan mainitseminenkin tulkitaan ääriliikkeenä olemiseksi. Mutta sellaiseksi johon puututaan eri tavalla koska se ei tule oman ideologian sisältä vaan sen ulkopuolelta. Koska ilmeisesti instituution ideaalisuus on kuitenkin se kaikista rakkain asia näiden pahastuttavuutta välttävien ihmisten omalle itsetunnolle, identiteetille ja minäkuvalle.<br /><br /><strong>TL;DR</strong><br /><br />Olen tottunut siihen että moraalinvartijaksi mieleen iskostettu instituutio on tässä helposti vahvempi kuin moraali ja periaatteet joita tämä instituutio opettaa opeissaan. Kirkon parissa kuulee aivan liian usein siitä että fundamentalistit eivät ole kokonaiskuvan kannalta merkittäviä ja uusateistit ovat militantteja. Feministien parissa kuulee että TERF -feministit ovat marginaalia joita ei pidä tuoda esiin. Kuitenkin sitten voidaan nähdä että instituutiot pitävät sisällään lauman moraalikohkautujia jotka ylläpitävät ilmapiiriä jonka sisältä ja jonka kautta nämä moititut ääripäät saavat suojapaikan ja yhteisön jonne saavat mielipidekirjavuuden oikeuttamana kuulua. Ja jotka lisäksi saavat teoilleen oikeutusta ja moralistista jargonia näistä &quot;huolestuneista kansalaisista&quot;.<br /><br />Olen tottunut siihen että ongelmatapaukset mielellään fragmentoidaan eikä niitä haluta nähdä laajana ilmiönä tai liitoksissa mihinkään laajempaan. Ja että oikeutta hakeva on ensin väärässä, sitten tarttuu tarpeettomaan kokonaiskuvan kannalta merkityksettömään pikkuasiaan ja sitten on kaksikymmentä vuotta myöhässä ja tarpeettoman kaunainen.<br /><br />Olen tottunut siihen että relevantti kokonaiskuva ei jostain syystä tuppaa kattamaan liikkeen ongelmakohtia. Ja että suuri enemmistö tätä kautta pesee käsiään vastuusta, puolustaa instituutiota uhrejen sijaan ja pitkittää ongelmiin tarttumista. Koska tälläisessä ilmapiirissä kukaan ei halua olla se viestintuoja joka tulee ammutuksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sami Koponen on kristitty roolipelaaja. Pidän häntä fiksuna ja asiallisena ihmisenä jolla on yleensä mielenkiintoista sanottavaa. Hän on kirjoittanut kommentaaria vanhaan "Lauantaivekkariin". Otan sen kautta esiin asioita jotka ovat mielestäni tärkeitä. Tässä kohden olen joissain paikoissa Koposen kanssa menossa eri suuntaan. Mutta en tarkoita tätä loukkauksena. Kirjoitus on mielestäni tarpeellinen, vaikka osassa kohdissa olenkin hyvin erimielinen. En tässä taustoita itse saatanapaniikkia hirveästi. Aihe on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja olenkin jo alustanut sitä aiemmin.

Netissä kiertää säännöllisen epäsäännöllisesti erilaisia ns. saatanapaniikkiin liittyviä videopätkiä. Niissä käsitellään usein räväköimpiä puhujia. Ne kertovat jotain oleellista. Mutta Koponen nostaa esiin tapauksen joka on vähemmän räväkkä. Mutta tavallaan oleellisempi. Koponen kirjoittaa tästä "Rooliskenessä on viime aikoina linkitetty paljon Ylen Elävän arkiston pätkää vuoden 1997 Lauantaivekkarista. Siinä toimittaja Susanne Päivärinta, Larppaaja-lehden päätoimittaja Esko Vesala ja huolestunut äiti Anna Lintunen keskustelevat roolipelaamisen vaaroista."

Tartun tässä blogauksessa lähinnä konseptiin josta laajennan ihmisryhmän "huolestunut kansalainen". Tässä mielessä en lähde kovin pitkälti lainaamaan Koposen tekstiä. Toivon toki että moni käy sen lukemassa. Viittaan siihen epäsuoremmin. Tämä antaa minulle mahdollisuuden olla hieman tavanomaista poleemisempi. (Kirjoitan kuitenkin edelleen tarpeettoman pitkästi. Olen tottunut lukemaan "kirjoja". Kevyempikognitioiset ja kiireiset voinevat keksiä parempaa ajankäyttöä itselleen. Ja säästää minulta aikaa siltä että reagoin siihen iänikuiseen ja samaan palautteeseen kirjoitustyylistäni. Sananvapaus on minun ja tämä kattaa aika pitkälle myös käyttämäni retoriset keinot. Jos ei kiinnosta niin on niitä muitakin blogeja!)

Kuinka ihmeessä irrelevantti marginaali ajoi kokonaisen alakulttuurin ahtaalle?

Saatanapaniikkiin liittyvät asiat ovat siitä erikoisia että tuntuu että yllättävän harva on huomannut sen. Kuitenkin 1990-luvulla harrastajat olivat ahtaalla. Koponen on oikeassa huomauttaessaan että Lauantaivekkarin videon pyörittelyn takana on jonkinlainen trauma tai muisti. Koponen on oikeassa myös siinä että roolipelaajien piiri on Suomessa aika vahvasti uskonnotonta ja osittain jopa uskonnonvastaista. Ja iso osa tästä kumpuaa nimenomaan näistä omakohtaisista kokemuksista.

Kun roolipelaaja suhtautuu kristittyihin negatiivisesti kannattaa pitää perusoletuksena että syynä ei ole liian vähäinen kristittyjen kohtaaminen vaan liiallinen "kristittyjen" kohtaaminen. Aivan varmasti varttuneempien roolipelaajien suhde kristinuskoon on värittynyt siitä miten kristityt heitä ovat kohdelleet. Näin on siitä huolimatta että moni seurakunnissa työskentelevä kristitty ei ole huomannut mitään roolipeleihin liittyvää. Siitä huolimatta että virallinen totuus kirkon puolella tuntuu olevan se, että eronnut on se taho joka on väärässä, huonontamassa seurakunnan yhteisöllisyyttä ja jossa on liian vähän tietoa ja kohtaamista uskovaisten kanssa. Itse näen syy-seuraussuhteet hieman toiseen suuntaan. Ja yleinen vihjeettömyys seurakunnan nuorisotyöntekijöiden parissa ei ole meriitti. Jo se että tämäntasoinen ilmiö on jäänyt huomaamatta ja herättää ihmetystä muistuttaa siitä että seurakunnan työntekijät tuntevat seurakuntanuoret mutta eivät edes niitä seurakuntanuoria jotka ovat etääntyneet - tai de facto karkotettu - seurakunnasta.

Roolipeliaiheen kohdalla takana onkin suurelta osalta se, että asiaa käsitellään melko fragmentoituneesti. Ja kenties tämän vuoksi asian koko laajuutta ei ole tiedostettu. (Tai kenties oikeammin; Sitä ei ole haluttu tiedostaa.) Titus Hjelmin väitöskirja on tässä siitä hyvä, että se on akateeminen tuotos ja siinä korostetaan sitä että 1990 -luvulla monia asioita niputettiin saatananpalvonnan yhteyteen. Ja siitä aiheutuvia hirmutekoja nähtiin relevantteina ongelmina. Jonain joka laajenisi ja pahenisi hyvin pian.

Osittain tätä kautta asian merkittävyyttä on jälkikäteen vähätelty. Modernissa keskustelussa on päätetty että asiaa lähestytään "fragmentoinnin ja denialisoinnin" kautta;
1: Asia on liian pieni ollakseen merkityksellinen kokonaiskuvan kannalta. Ja tämä luodaan sillä että ajatellaan että roolipelivastaisuus oli pientä, eikä sitä yhdistetä esimerkiksi nuorisomusiikkiin, fantasiakirjallisuuteen ja kaikkeen muuhun vastaavaan pieneen. (Myös pelkoon jossa saatananpalvojien pelättiin nappaavan lapsia esimerkiksi päiväkodeista.) Koska jos tämän yhdistämisen tekee, ilmiö muuttuu valtavan laajaksi.
2: Toisaalta merkityksettömän ilmiön taakse on saatu syntipukit jotka viehättävät vain hyvin harvoja. Moni Suomessa suhtautuu positiivisesti uskontoon ja hengellisyyteen. Mutta fundamentalistit ovat tosiasiassa ryhmä jota katsotaan nenänvartta pitkin. Koska pyöritetään videoita joissa kaikista kiivaimmat uskonmiehet kertoilevat Raamattua lainaillen asioita, saadaan mielikuva siitä että pelkästään herätyskristilliset saarnamiehet olisivat syyllisiä. Tosiasiassa suuri osa huolestuneista ei ollut kiivaita fundamentalisteja vaan nimenomaan huolestuneita äitejä.

Kysymys oli melko laajasta ilmiöstä. Tässä ilmiössä mukana on niin saatananpalvonnasta uskonnollisesti kohkaantunut Ahorinta, kuin Lintusen tapaiset "äitylit". Jälkimmäiset olivat merkittäväpi voima koska heitä oli paljon ja he loivat asenneilmapiirin jossa ensimmäiset saivat toimia käytännössä ilman minkäänlaisia jarruja.

Syntyi ilmapiiri jossa nimeä ja tunnettavuutta sai sillä, että oli entinen saatananpalvoja. Heitä löytyi vaikka oikeita saatananpalvojia ei oikein sitten joka paikasta putkahdellutkaan vaikka he olivat suuri, kasvava ja pahentuva ongelma joka pian kaataa hautakivet, polttaa kirkot ja murhaa syntymättömät sikiöt rituaaleissa. Kaikenmaailman Päivi Niemet ja Anni Pönnit kertoivat. Ja kirkko otti osaa "Saatana kutsuu minua" -videolla. Nykyään naureskelemme kahdelle ensimmäiselle mutta kolmannella "ei ole mitään osaa eikä arpaa mihinkään". Järjestettiinhän monissa paikoissa roolipelikerhojakin joten mitään muutakaan ei voinut tapahtua missään.

Asiaa on käsiteltävä nimenomaan yhdessä. Omiin silmiin fragmentoiminen onkin oleellinen osa vastuunpakoilun ilmapiiriä. Fundamentalisteista ei laajassa mitassa tykätä joten heihin on kätevää sysätä syyllisyyttä. Ilmiö ei kuitenkaan koske vain heitä. Mielestäni myös Lintusen tapaiset tarpeettomasti, ilman perusteita ja liian suurella volyymilla huolestuneet tulisi saattaa vastuuseen. Vilpittömyys ei ole tässä mikään peruste. Eihän vilpittömyyden tuomaa armoa anneta fundamentalisteillekaan jotka ovat varmasti heitelleet syytöksiään kovastikin asiaansa uskoen.

Toki kenties vain saatanapaniikin omakohtaisesti kokeneet, kuten minä, voivat ymmärtää että kenties  kaikkia huolia ei pidä ymmärtää vaan katsoa että mitä evidenssiä peloille oli. Jos pelkoa ei ole todistettu huolella, ei se ole vakavasti otettavaa. Molempien puolien kuuntelu asiassa tarkoittakoot sitä että huolestunut kertoo mediassa huolensa ja sitten asiantuntijat katsovat tilastoista onko asia todella niin suuri kuin väitetään. Ja sitten psykologi arvioi onko tilastovirheen takana jonkinlainen ajatusvääristymä. Kaikki saavat sitten luoda oman mielipiteensä tilanteesta, jossa kaikkia mahdollisia asiantuntijatahoja on kuunneltu tämän huolestuneen lisäksi.

Keskustelu ei ollut se joka epäonnistui - kristikunta epäonnistui.

Koponen onkin tässä mielestäni tarpeettoman lempeä. Hän kun korostaa että Lauantaivekkari oli epäonnistunutta keskustelua. Hänestä "Roolipeliharrastuksen edustajat puolestaan eivät tuntuneet ymmärtävän kasvattajien huolta lapsista. Sen sijaan, että huoli olisi kohdattu vakavasti ja asiaa olisi käsitelty, tyypillinen puolustuspuheenvuoro korosti roolipelaamisen ihmistä kehittäviä ominaisuuksia. Harrastajat siis erehtyivät puhumaan roolipelaamisesta sinänsä, kun vastapuoli puhui yksittäisistä harrastajista."

 Uskallan väittää että roolipelaajat ymmärsivät, jopa minä ymmärsin. Ei vaadita neroa tajuamaan, että pelottelupuheet johtuvat siitä että ihmiset pelkäävät. Tämä ei ollut relevanttia tai tärkeää huolta. Ja siihen tarttumisesta ei edes tule mitään. Sillä tosiasiassa tässä on kysymys hyvin samanlaisesta asiasta joka on tapahtunut maahanmuuttokeskustelussa. On nimenomaan virhe luulla että tälläisissä tapauksissa huolestunut pitää yksittäistapauksia yksittäistapauksina. Kun ihminen huolestuu hän puhuu yksittäistapauksista mutta laajentaa tämän kokonaisiin ihmisryhmiin.

Itse pidän tämänlaista strategiaa huolestuttavana ja se viittaa enemmänkin että tässä ei ole asia josta huolestunutta pitää kuunnella vaan että tässä on riski yhteiskunnan turvallisuudelle joka pitää kontrolloida. Muutos on tärkeä. Sillä uhkapuheella on yhteys siihen että tulee "yksittäistapauksia". Tämä demonstroituu erikoisessa kreationismin ja tappouhkailun välisessä yhteydessä, josta kirjoitin uuden suomen teksteihini taannoin. (Olen näitä de facto nomadeja. Uskontokriittisyyteni on nimenomaan kohtaamieni kristittyjen rakentama luomus. Jos olen hirviö, he ovat tehneet minut.) Tunnekohkaus on ymmärrettävissä, ja sen voi ymmärtää ainoastaan oikein. Se ei kuitenkaan tee asiasta hyväksyttävää. Huolestuneisuus on toki klisee. Saman "oikean kokemuksen" saa aina kun perhearvoista höyryävä irrelevantti ja arvoton lajitoveri iskee pöytään "eikö kukaan ajattele lapsia" -kortin.

Kun yksittäistapaukset nousevat esiin ei oikein mitään voi tehdä. Tarinoiden kumoaminen on vaikeampaa kuin niiden keksiminen. Valheeksi paljastunut tarina ei haittaa koska se kuvaa henkeä joka on tosi koska on jokin muukin vastaava kertomus jota ei ole kumottu. Ei voi vedota yksittäistapaukseen siitä miten itse on asiallinen ja edustaa tätä ryhmää koska puhutaan lieveilmiöistä. Ei ole mahdollista keskustella vakaumuksellista mieltä pois asiasta jos hän on vakuuttunut siitä että kokoelma anekdootteja olisi samaa kuin evidenssi. (Ja kuten Koponen huomauttaa, ilmiötasolle meneminenkin nähdään "ohipuhumisena".) Tässä ei voi onnistua keskustelussa. On virhe kuvitella että huolestunut tyyppi on ylipäätään harrastamassa mitään dialogia tai keskustelua. He ovat kertomassa omia mielipiteitään. Yksisuuntaisesti. Tämänlainen "minulla on lupa epätosiin mielipiteisiini" ei ole koskaan rakentavaa. On virhe aloittaa keskustelu in first place. Sama koskee tätä Lauantaivekkarin huolestunutta äityliä. (Huolestuneet isukit ovat tietenkin yhtä kauheita. Tarkoituksenani ei ole väittää että vain naiset kohkaisivat.)

Miksi muinaishistorialla on väliä?

1990 -luvun lopusta on paljon aikaa. Moni ajattelee että parikymmentä vuotta on pitkä aika. Itse olen katkera joten muistan että jokaisen kriisin kohdalla tuppaa käymään kuten roolipelivainon. Ensimmäiset kymmenen vuotta kiistetään koko ilmiön olemassaolo. Ja sitten vähätellään sen laajuutta. Ja kun tämäkään ei enää onnistu niin sitten selitetään että asia on muinaishistoriaa. Missään vaiheessa kukaan syyllinen ei joudu katumaan, pyytämään anteeksi. Tai edes oikeasti muuttamaan tapojaan. Olen myös perusluonteeltani niin kaunainen että 20 vuotta on minulle mitätön aika. (En ole tietääkseni antanut yhtään mitään anteeksi kenellekään koskaan. En edes yhtä vinoilua. Ainut keino päästä noista on unohtaminen. Onneksi muistini on huono.)

Mutta moni ei ole katkera, kaunainen tai asioit itse omalla kohdalla kokenut. Eikä heitä varmasti kiinnosta lähteä miettimään mitään tältä lähtökohdalta. Mutta tosiasiassa samantyyliset ilmiöt ovat osa nykypäivää. Näen saatanapaniikkiin liittyviä ydinteemoja ja asenteita edelleen. Aihe on muuttunut. Strategia ja toimintatapa ei. Otan tässä yhteydessä esiin mielestäni kaksi toimijaa. Maahanmuuttokriitikot. Ja feministit. Nämä on helppoa yhdistää saatanapaniikin uskontoon siinä mielessä että molemmissa on kysymys vilpittömistä ihmisistä joilla on mielessään vahva teoria siitä mikä on hyvää. Valitettavasti moni ihminen elää oikeaa elämää sen sijaan että eläisi jossain ideologisesti määritellyssä dogmassa.

Ennen maahanmuuttajia maassamme haettiin "ulkoisten vihollisten" sijaan "sisäisiä vihollisia". He olivat uhka yhtenäisyydelle. Yhtenäisyys taas oli maamme selviämisen selkäranka. Oli oltava poliittisesti korrekti, kristitty ja ties mitä muuta. Elämä oli tässä mielessä hämmentävän tarkkaa. Jos päädyit tälläiseksi "sisäiseksi viholliseksi" kohtasit hyvin samantyylistä uhkailua ja painostusta kuin maahahmuuttajat ja maahanmuuttomyönteiset nykyään. Roolipelaajien jälkeen vihan kohteina olivat ateistit. On muuten tavallaan irvokasta että saatanapaniikki iski vahviten nimenomaan "nuorisokulttuuriin" sen monissa muodoissa ja vieraannutti monia ihmisiä kristinuskosta. Ja sitten kun nämä ahdistetut olivat uskonnottomia ja ateisteja niin sitten heistä luotiin se seuraava vihollinen. En ihmettele niitä ateisteja jotka ovat iloisia maahanmuuttokritiikin tuomasta rauhasta. Että on edes joku muu kuin he itse kohteena taas. (Itsekästä mutta ymmärrettävää. Sitä ei voi pitää eettisenä mutta sen voi kuitenkin hyväksyä. Toisin kuin moralistisen panikoinnin jonka evidenssi perustuu siihen että ihminen kuulee juttuja eikä osaa tarkistaa niitä tai osaa katsoa onko se oikeasti minkäänlaisen kunnon tieteellisen argumentaation kautta todiste sille mitä pelätään. Tätä jälkimmäistä ei voi hyväksyä, jos on missään määrin sympatiantunteeseen tai eettisyyteen kykenevä, that is.)

Nykyään rockmusiikkikauhistelu ja roolipelien väittäminen saatananpalvonnaksi vaikuttavat hupsuilta ja naurettavilta. Mutta aikanaan roolipeli liitettiin mielikuvissa saatananpalvontaan. Ja koska saatananpalvonnan vaaroja pidettin todellisina ja relevantteina, oli roolipelitkin relevantti onglema. Muuten jo seuraavana kesänä kaadeltaisiin hirveästi hautakiviä ja pahempaa. Ongelmaan piti puuttua. Se oli se asia jonka nähtiin uhkaavan yhteiskuntarauhaa. Saatananpalvonnan kiistäminen tai sen merkityksen vähättely oli näille ihmisille silloin yhtä täysin "terveen järjen vastaista" kuin mitä se nykyään on absurdi. Vaikka tosiasiassa ainut epäterve järki oli näillä saatanapanikoituneilla ihmisillä. Ja tämä asenne voi siirtyä aiheesta toiseen. Sitä voi kannattaa mikä tahansa instituutio, ideaali tai järjestelmä joka kantaa hyvyyden leimaa. Sillä moni ihminen puolustaa hyvyyden symbolia vahvemmin kuin hyvyyttä.

Kyse ei ole mielipiteestä vaan siitä miten sitä käytetään.

Mainitsin maahanmuuttokritiikin. Mutta se ei taroita että näkisin kaikki maahanmuuttokriitikot natseina tai vastaavina kauhistuksina. Tai että maahanmuuttokritiikki olisi ilmiönä kauttaaltaan hirvittävää ja väärässä. Itse jaan karkeasti ottaen maahanmuuttokriitikot kahtia. On sellaisia joihin suhtaudun jonkinlaisella ymmärryksellä. Ja sitten on niitä jotka näen aivan suoraan saatanapaniikin, sen jälkeisen ateismivastaisuuden jatkumoksi.
1: Halla-aholainen maahanmuuttokriittisyys puhui ilmiöistä. Siinä viitattiin tilastoihin ja yli- ja aliedustuksiin. Tämä on sellaista että vaikka sen kanssa olisi erimielinenkin niin voi kuitenkin jotenkin ymmärtää huolta. Siksi esimerkiksi "Roba" -sarjaan voitiin laittaa Halla-aholaisia ajatuksia puhunut poliisi ja että tämä ei muuttunut suoraan vihulaiseksi. Pystyn kunnioittamaan tätä ihmisryhmää.
2: MV -lehtityylinen maahanmuuttokriittisyys taas on huolestuneiden kansalaisten huolipuhetta joka viittaa sarjatulella anekdootteihin ja yksittäistapauksiin jotka joko ovat todella tapahtuneita tai eivät. Näistä syntyy demonstroivia tarinoita joista synnytetään assosiaatioita koko ilmiötä kohtaan. Tässä yhteydessä voi syntyä jopa ajatuksia "hyvästä väkivallasta" ja tilanteista joiden kohdalla "ei ole mitään syytä uskoa että näin ei voisi käydä". Kuten käy esimerkiksi mahdollisesti jalkansa satuttaneen koiran tapauksessa. Koska alueella on Matuja, partikulaari kaljapullo on islamistimatujen heittelemä ja tämän vuoksi voidaan rynnätä maahanmuuttokeskukseen tönimään ensimmäisiä vastaantulevia maahantunkeutujia. Tätä pinnan palamista ja sen toteuttamista pidetään arvostettaana. (Tosin, oikeasti. Ei tuota kuvattua hyökkäystä ole tapahtunut. Siitä olisi saatu poliisijuttuja ja maahanmuuttomyönteiset olisivat revitelleet sitä demonstraationa mielivallasta jossa tunnistetaan syylliset ja yleistetään tämä tekijästä ihmisryhmään.)

Tästä moni varmasti osaakin vetää yhteyden "Lauantaivekkarin" kuulopuheen kautta saamiaan anekdootteja ja huolenaiheita kritiikittömästi toistava "huolestunut vanhempi ja valveutunut kansalainen". (Jossa valveutuminen on ironista, kansalaisuus huonoa, huoli vilpitöntä ja vanhemmuus valitettavaa.)

Ennustan tältä pohjalta, että parin kymmenen vuoden kuluttua maahanmuuttokeskustelu on maassamme lopahtanut. Ja siinä vaiheessa postuumisti marginalisoidaan koko ilmiötä. Se muuttunee prosessissa pelkäksi äärioikeistolaisten mellastukseksi. Ei puhuta tavallisista ihmisistä ja "huolestuneista kansalaisista" jotka ovat luoneet ilmapiiriä. Ilmiötä pidetään pienenä. Eikä siihen liittyvää ilmapiiriä pidetä laajana. Huomion saa vain joku "Suomen vastarintaliike" ja VOK -polttopullottelu. Huvittavinta asiassa on tietenkin se, että tällä hetkellä maahanmuuttokriittiset korostavat miten se on tavallista normaalien "huolestuneiden kansalaisten, etenkin huolestuneiden isukkien" hommaa. Tämä on se totuus joka unohtuu sitten kun sitä on postuumisti itselle noloa ja inhottavaa katsoa. Ironiseksi tilanteen tekee se, että tällä hetkellä maahanmuuttokriittiset mielellään selittävät että ilmiö on laajempi ja maltillisempi. Kun taas heidän kriitikkonsa mielellään liioittelevat erilaisia äärioikeisto- ja natsiyhteyksiä. Ensimmäinen on lähempänä totta, mutta jälkimmäisestä tulee virallinen totuus tulevaisuudessa. Sillä muuten joku voisi vetää ikäviä johtopäätöksiä siitä että ilmiö on laaja ja se oli muidenkin kuin äärimmäisten ihmisten ylläpitämä ongelma. Ja tämä tarkoittaisi vastuunkantoa. (Ja jos mielipiteenvapaus on ihastuttava asia silloin kun saa huutaa kritiikittömästi, niin yhtä kovasti samat ihmiset rakastavat vaikenemista ja hiljaisuutta ja välttelyä heti jos pitää kantaa vastuu sanomisista. Mitä kovempi into oman mielipiteen sanomisesta on, sitä vähäisempi into kantaa se mikä siihen oleellisesti liittyy. Tämä on melko erikoista.)

Se ei ole mikään kokonaiskuva jos se ei kykene pitämään sisällään myös tuottamansa inhimillistä kärsimystä.

Feministit saavat kuvata toista ongelmaa. He ovat usein vilpittömiä ihmisiä jotka kulkevat maailmassa etiikka edellä. Tämä on niitä asioita joista feminismissä pidän. He puolustavat asioita. Ja jos joku kysyy feministiltä että miksi he eivät ole hiljaa vaikka he tietävät provosoivansa ihmisiä, vastaus on enimmäkseen sen suuntainen että juuri sen vuoksi he provosoivat. He ymmärtävät että on mahdotonta suojautua tai suojella itseään vaikenemalla jos keskustelukulttuuri on sitä huolestunutta anekdootti edellä kulkevaa demagogiaa. (Toki valitettavasti kikkaa käytetään myös siltä puolelta. Kaikkeen voi törmätä jos avaa internetselaimen.)

Toisaalta feministejä on hirvittävän monenlaisia. Ja tämä onkin se perusongelma. Feministien perusastelmana on korostaa että tämä monipuolisuus tarkoittaa sitä että feministit tutkivat naiseutta ja mieheyttä ja sukupuolisuutta tavoilla joissa ei jätetä yhtään kiveä kääntämättä eikä yhtään käännettä kivittämättä. Ja tätä kautta he päätyvät usein tilanteeseen jossa he puolustavat feminismiä ilmiönä. Ja ikävien uutisien tuoja muuttuu helposti joksikin jota on vastustettava. Tässä otan esille vain yhden jaottelulinjan ja siihen liittyvän konkreettisen ongelman.

Feministeissä on nimittäin kahdenlaisia feministejä. Niille joille tasa-arvoa haetaan siten että puolutetaan heikomman oikeuksia vahvempaa vastaan. Joka elää sukupuolierojen kautta. Ja niitä joista kyse on kaikkien oikeuksista. Eli miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta.

Tämä tulee helposti vastaan jos olet tekemisissä sukupuoltaan korjaavien kanssa. Etenkin jos olet niitä ihmisiä jotka ovat hankkimassa kirurgian avulla miehisiä sukupuolielimiä. Jälkimmäiset ovat enemmistöä ja he eivät ole ongelma. Ensimmäisten parissa suhtautuminen em. sukupuolenkorjauksiin on ongelmallinen. Heissä on seassa TERF -feministejä (Trans-Exclusionary Radical Feminist). En itse tunne montaa sukupuoltaan korjannutta. Mutta kaikki jotka tiedän suhtautuvat nihkeästi ja vastustavasti esimerkiksi "Naisasialiitto Unioniin". He  tuhahtelivat hauskasti kun vähän aikaa sitten kerrottiin feministipuolueesta. Jonka nousu oli vahvasti Naisasialiitto Unionin taustalta. Puolueen kieli oli kovasti modernia. Feminismipuolueen sisältö on läpileimallisesti kolmannen aallon transystävällistä ja intersektionaalista feminismiä. Unioni taas on myös toisen aallon feminismin "suojapesäke". Ja Unionin sisällä on ollut paljon ns. TERF -feministejä. Järjestö on käytännössä yksinään ja aktiivisella panostuksellaan synnyttänyt transsukupuolisien piirit jotka vihaavat feminismiä.

Kun tämä asia nostetaan esiin, feministit helposti puolustautuvat erikoisella tavalla. Puolustautuminen on ymmärrettävää. Mutta tuntuu että tässä menevät ideaalit ja instituutiot sekaisin. Instituution ilmeisesti nähdään puolustavan ideaalia niin vahvasti että instituutiota puolustetaan vaikka se sotisi näitä ideaaleja vastaan.

Esimerkiksi jos esiin tuodaan se että monet sisaruutta korostavat iskulauseet ovat hankalia siinä mielessä että ne tulkitaan eri feministien piirissä eri tavalla. Jos suurin osa näkee että se ei tarkoita miesten tallaamista, niin aforismi taipuu samalla niiden muiden mielessä eräänlaiseksi myrkyksi. Tämän huomauttaminen on feministien mielissä hyvin usein, helposti suoralta kädeltä "CIS -heteronormatiivisuutta" tai "male entitlementiä" jossa kysytään että "entäs miehet".

Toki tilanteeseen on vaikeaa puolustautua koska jos asioihin mennään tuolla tavalla ideologia edellä niin jossain mielessä ihminen joka korjaa sukupuoltaan mieheksi on aina ollut mies. (Joka taas unohtuu feministeiltä jotka saattaavat korostaa sitä että he ymmärtävät sukupuolenkorjausprosessia ja voivat määrittää mitä termejä siitä saa ja ei saa käyttää sitä kautta että ovat miettineet niin kovasti naiseutta. Mikä on aina yhtä hienoa kuulla.) Mutta tästä huolimatta on aina yhtä erikoista kuulla miten feministit suhtautuvat mieheen jonka vaimo on vaihtamassa sukupuolta ja joka on silti pysymässä yhdessä tämän vaimon kanssa. Toki heidät pakotetaan eroamaan, jotta vaimo voi muuttua "homoliittolaiseksi". Ei ole tavatonta että feministi syyttää tämänlaista miestä ensin CIS -heteronormatiiviseksi ja jos hänelle huomautetaan että tämänlainen tilanne melkolailla puhuu jostain muusta, niin vastareaktiona on suuttumus ja välien katkaisu. Ei anteeksipyyntö tai pahoittelu siitä että asioita on tulkittu väärin.

Sillä tosiasiassa kysymys ei ole siitä onko tämä "outohomo"(?) CIS -heteronormatiivinen vai ei. Kysymys on siitä että hän on iskenut feminismiä vastaan. Ja mielikuvista poikkeaminen synnyttää niin kovan kognitiivisen dissonanssin että dogma ja "millä nimellä sukupuolta korjaavia kutsutaan" -malliset sanavalintateemat edellä tallaava feministi ei niihin kykene suhtautumaan muulla kuin vihalla ja välttelyllä. Se, että jokin feministisen ideologian sisällä oleva vääntelee asiat ja tuottaa näin ilmiön joka on relevantti monelle sukupuoltaan korjaavalle ei ole se jota oikein osataan miettiä. Koska mielikuvissa feminismi puolustaa sukupuolta korjaavia esimerkiksi säätelemällä sitä millä nimillä on soveliasta puhua. (Esimerkiksi voiko prosessista puhua vaikka lauseella "on muuttumassa naisesta mieheksi".) He eivät omakohtaisesti elä prosessia ja lähestyvät asiaa luomalla siistejä kategorioita ja dogmeja, yllättävän usein vain kielenkäyttöä koskevia dogmeja. Ja kun tosimaailma ei sovi näihin kategorioihin on vika tosimaailmassa. Sillä tokihan feministi elää omaa naiseutta ja mieheyttä miettivää elämäänsä tosimaailmassa tavalla joka tekee hänen tosimaailmastaan ja kielenkäyttäkonventioistaan ehdottomia totuuksia. Ja itse prosessissa elävät ja heidän kokemuksensa ovat toisarvoisia. Tai eivät oikeasti ole. Ne ovat toisarvoisia jos ne tuovat esiin että feministisellä "liikkeellä/instituutiolla" olisi jokin osa tai vastuu asiassa.

Antifeministisesti asennoituviin sukupuoltaan korjaavien tilanne on mielestäni aika vahvasti samansuuntainen kuin se miten roolipeleihin liitetty saatanapaniikki vaikutti roolipelaajiin. Kysymys ei ole siitä että kaikki kirkossa tai edes enemmistö kirkosta saatanapanikoisi. Vaan siitä että marginaalinen osa tekee mitä tekee. Ja ikävien uutisten edessä enemmistö laittaa banaaneja korviin ja selittää että ongelmana on "kokonaiskuva". Joka ei ole kokonaiskuva vaan se että katsotaan vain ja ainoastaan keskiarvoa. Joka on aivan yhtä suuri virhe kuin se, että katsoisi pelkästään (kuvitteellisia tai todellisia) ääripäitä (kuten MV -lehtistrategiassa tehdään). Kun ammutaan viestintuoja estetään ongelmien korjaaminen. Jonka taas pitäisi olla tärkein tavoite kaikille aidosti hyville ihmisille.

Jostain syystä maltilliset jotka suojaavat ääriliikkeitä eivät pidä näistä ääriliikkeistä. Mutta he itsekin tekevät typistämistä. Jos ääriliike typistää poleemisesti ja loukkaavsti, niin liian moni kohtelee ilmiöitä vain niiden kunnioitettavimpien ja kauneimpien tuotosten kautta. Ja kaiken loukkaavan mainitseminenkin tulkitaan ääriliikkeenä olemiseksi. Mutta sellaiseksi johon puututaan eri tavalla koska se ei tule oman ideologian sisältä vaan sen ulkopuolelta. Koska ilmeisesti instituution ideaalisuus on kuitenkin se kaikista rakkain asia näiden pahastuttavuutta välttävien ihmisten omalle itsetunnolle, identiteetille ja minäkuvalle.

TL;DR

Olen tottunut siihen että moraalinvartijaksi mieleen iskostettu instituutio on tässä helposti vahvempi kuin moraali ja periaatteet joita tämä instituutio opettaa opeissaan. Kirkon parissa kuulee aivan liian usein siitä että fundamentalistit eivät ole kokonaiskuvan kannalta merkittäviä ja uusateistit ovat militantteja. Feministien parissa kuulee että TERF -feministit ovat marginaalia joita ei pidä tuoda esiin. Kuitenkin sitten voidaan nähdä että instituutiot pitävät sisällään lauman moraalikohkautujia jotka ylläpitävät ilmapiiriä jonka sisältä ja jonka kautta nämä moititut ääripäät saavat suojapaikan ja yhteisön jonne saavat mielipidekirjavuuden oikeuttamana kuulua. Ja jotka lisäksi saavat teoilleen oikeutusta ja moralistista jargonia näistä "huolestuneista kansalaisista".

Olen tottunut siihen että ongelmatapaukset mielellään fragmentoidaan eikä niitä haluta nähdä laajana ilmiönä tai liitoksissa mihinkään laajempaan. Ja että oikeutta hakeva on ensin väärässä, sitten tarttuu tarpeettomaan kokonaiskuvan kannalta merkityksettömään pikkuasiaan ja sitten on kaksikymmentä vuotta myöhässä ja tarpeettoman kaunainen.

Olen tottunut siihen että relevantti kokonaiskuva ei jostain syystä tuppaa kattamaan liikkeen ongelmakohtia. Ja että suuri enemmistö tätä kautta pesee käsiään vastuusta, puolustaa instituutiota uhrejen sijaan ja pitkittää ongelmiin tarttumista. Koska tälläisessä ilmapiirissä kukaan ei halua olla se viestintuoja joka tulee ammutuksi.

]]>
3 http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221712-roolipelaajien-kollektiivisesta-muistista-ja-hieman-muistakin-epaonnistumisista#comments Huolipuhe Maahanmuutto Saatanan palvonta Transfobia Uskontokritiikki Tue, 23 Aug 2016 22:39:07 +0000 Tuomo Gren http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221712-roolipelaajien-kollektiivisesta-muistista-ja-hieman-muistakin-epaonnistumisista
Homofobiaa, ennakkoluuloja ja hetero-olettamuksia http://jannemuhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220289-homofobiaa-ennakkoluuloja-ja-hetero-olettamuksia <p align="justify"><strong>Olen mielestäni tuonut</strong> useassa kirjoituksessani sekä muissa asiayhteyksissä ilmi sen itsestäänselvyyden, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat ovat täysivertaisia kansalaisia siinä missä &quot;seksuaali- tai sukupuolienemmistön&quot;, ja että kannatan sukupuolineutraalia avioliittolakia. Lisäisin, että pidän Aito avioliitto -hanketta täysin käsittämättömänä siltä pohjalta, että toivon mukaan lopullisesti ja kaikkine liitännäislakeineen toteutuessaan uusi avioliittolaki ei vie meiltä heteroavioliitoissa onnellisesti eläviltä ihmisiltä mitään pois.</p><p align="justify">Olen pitänyt tätä asennoitumista kaiken kohtuuden nimissä riittävänä ja näin ollen itseni ulkona homofobian ikeestä. Äärimmäisyyksiin meneviä aktivisteja tämä tuskin tyydyttää. Tein tämän tulkinnan vierailtuani pääasiassa homofobian määrittelyyn ja homofoobikoiksi itsensä itselleen paljastamaan pyrkivällä nettisivustolla <a href="http://www.homofobia.fi/">homofobia.fi</a>, jonka nimi itsessään on paljon puhuva. Jos kyseessä olisi vilpitön tiedonvälitys seksuaalivähemmistöjä koskien, miksei sivuston nimeä valittu jotenkin neutraalimmin?</p><p align="justify">Homo- ja transfobia on pyritty arkikielessä riisumaan fobia-liitteen lääketieteellisestä kontekstista ja kuvaamaan jopa sellaista yksilöä, joka ei halua arkielämässään todistaa homoseksuaalisia akteja siinä missä mitään muutakaan seksin pakkosyöttöä, jota media tulvii.</p><p align="justify">Jopa siinä määrin, että jos nenäni eteen työnnetään kuvia homoseksuaaleista penetroimassa toisiaan ja käännän mieluiten katseeni pois kyseisestä materiaalista, minulla voidaan tulkita olevan joitain pidäkkeitä, lukkoja ja kammoja asiaa koskien. Siis fobiaa.</p><p align="justify"><strong>Sivuston kautta löytyykin</strong> kaikeksi onneksi itseanalyysiä suunnattomasti helpottava osio &quot;<a href="http://www.homofobia.fi/homofobia">Mitä homofobia ja transfobia ovat?</a>&quot; sekä testi &quot;<a href="http://www.homofobia.fi/oletkohomofobikko">Oletko homofobikko?</a>&quot;, joissa homofobian määritelmää on huomattavasti lavennettu ja näkemys itsessään on luonnollisesti sivuston ja sen sisältämän testin laatijoiden sielunmaisemaa mukaileva.</p><p align="justify">Esitän pari huomiota ensimmäisen linkin takaa luetelluista homo- ja transfobian määritteistä (ja tehkää ihmeessä myös tuo testi, koska sain itse sieltä kaksi [2] noottia asenteitani koskien):</p><ul align="justify">&quot;Tietämättömyys ja kielteiset ennakkoasenteet. Tieto ihmisen kuulumisesta seksuaali- tai sukupuolivähemmistään [sic] muuttaa tämän muiden silmissä <strong>perverssiksi seksimaanikoksi</strong>, joka <strong>nai kaikkea mikä liikkuu</strong>, ja <strong>jota on siksi syytä varoa</strong>, ettei <strong>SE tartu ja ehkä tapa</strong>.&quot;</ul><p align="justify">Harvinaisen kärjistettyjä olkiukkotason argumentteja koko litania.</p><p align="justify">Aktivistit pyrkivät hyvään, mutta äänekäs ja olettamuksiin perustuva paatos saattaa kääntyä itse tarkoitusta vastaan ja saada sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat ylitulkitsemaan kohtaamiaan tilanteita tai ihmissuhteita. Kaiken eteen tulevan katsotaan johtuvan seksuaalisuudesta, eikä mistään muusta. Yksilön luonnetta määrittää huomattavasti enemmän moninaisia tekijöitä kuin seksuaalisuus.</p><p align="justify">Jos tällainen ajattelu vallitsisi kaikkialla, ei kukaan uskaltaisi olla olematta tekemisissä kenenkään kanssa, koska taustalla väijyisi alati pelko siitä, että joku haluaa ottaa toiseen itselleen vieraaksi kokemaan ihmistyyppiin etäisyyttä <em>siksi</em>, ettei koe tämän kanssa mitään yhteistä &ndash; ei <em>siksi</em>, että tämän tietää edustavan jotain sukupuolivähemmistöä, jota pitää tosiasiassa täysin toissijaisena toista ihmistä määrittävänä asiana.</p><p align="justify">Minä esimerkiksi en pidä tahdittomista ihmisistä, enkä siksi ole mielelläni sellaiseen käytökseen taipuvaisten kanssa tekemisissä. Ymmärrän &ndash; ja olen sen lyhyen elämäni aikana tiedostanut &ndash;, etteivät kaikki halua olla minun kanssani tekemisissä kuin korkeintaan sen verran kuin on mahdollisesti pakko pitkin hampain kitkutella. Ei siksi, että olen heteroseksuaali vaan siksi, että olen jonkun mielestä luonteeltani rasittava.</p><ul align="justify">&quot;Työsuhde sanotaan irti, kun homofobinen esimies ei halua &#39;pilata yrityksen mainetta&#39; sillä, että työntekijänä on &#39;poikkeava&#39; ihminen. Virallinen peruste erottamiseen ei luonnollisesti ole seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen, vaan etsimällä etsitty jokin muu asia.&quot;</ul><p align="justify">Kokemukset perustunevat tositapahtumiin ja tuomitseva suhtautuminen mitä luultavimmin hyvin harvoihin työympäristöihin, joille leimallista ovat ahdasmieliset asenteet. Valitettavasti tämä on melkeinpä synonyymi miesvaltaisille perinteisesti duunareihin lukeutuville aloille. Vaan ovatko kokemukset subjektiivisia vai objektiivisia, joka on olennaista, mikäli halutaan todentaa juurisyy työsopimuksen irtisanomiselle?</p><p align="justify">Tällainen tietynlaisiin stereotypioihin nojaava tapahtumakulku tuskin edustaa järin merkittävää prosentuaalista osuutta kaikista seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöjen kokemista irtisanomisista. Muutoinkin tällaisen osoittaminen on hyvin vaikeaa.</p><p align="justify"><strong>Jotta näin yleispätevä johtopäätös</strong> voidaan laatia, olisi mielenkiintoista saada tieteellisesti verifioitavissa olevaa evidenssiä siitä, kuinka usein työsopimuksen irtisanominen on johtunut siitä, että homofobinen esimies on halunnut turvata edustamansa yrityksen maineen (kenen silmissä?). En usko tällaisen ääritilanteen muodostavan kuin marginaalisen osan kaikista seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten työsopimusten päättymisistä. Voisiko taustalla olla vähemmistöjä uhriuttavaa ylisensitiivisyyttä?</p><p align="justify">Epäpätevä transseksuaali voidaan irtisanoa pelkästään epäpätevyytensä, eli puutteellisesti työnsä suorittamisen johdosta, eikä siksi, että hänen tiedetään edustavan jotain valtaväestöstä poikkeavaa sukupuolista ja/tai seksuaalista orientoitumista. Jälkimmäiseen on sitä helpompi tarttua mitä enemmän aktivistit muistuttavat polarisoitujen ja yksittäistapauksiin pohjaavien esimerkkiensä kautta rakenteissa väitetysti piilevästä ahdasmielisyydestä.</p><ul align="justify">&quot;Väkivalta. Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat tai sellaisiksi arvellut kohtaavat väkivaltaa, pahimmillan [sic] hengen riistämisen - vaikkapa kun vannoutunut heteromies humalassa tai selvinpäinkin kokee (erheellisestikin), että hän on joutunut seksuaalisen mielenkiinnon kohteeksi toisen miehen taholta. Myös järjestäytyneempää &quot;homojen hakkaamista&quot; esiintyy yhä.&quot;</ul><p align="justify">En sinänsä epäile tällaisen skenaarion toteutumispotentiaalia, mutta lähestymistapa on aiemmin viitattuun tapaan stereotypisoiva &ndash; luvalla sanoen kärjistävä. Millaisen assosiaation itse kullekin herättää &quot;vannoutunut heteromies humalassa (tai selvinpäinkin &ndash; tällaisen olintilan mahdollisuus lienee sivuseikka)&quot;?</p><p align="justify"><strong>Kaikista kovimpaan ääneen</strong> seksuaalivähemmistöjen puolesta puhuvien aktiivien äänenpainoissa ja tarkoitusperissä on havaittavissa yhteneväisyyksiä etnistä monimuotoisuutta kannattavien monikulturistien kanssa. Jos et ole joka asiassa heidän kanssaan samaa mieltä, olet automaattisesti <em>täysin</em> eri mieltä ja jostain toisesta ääripäästä, joka on syytä stigmatisoida tiukasti diskurssin ulkopuolelle.</p><p align="justify">Se, että pidättäytyy ottamasta sukupuolivähemmistöjen nykytilaan kantaa esimerkiksi siksi, että kokee n. 20 muuta yhteiskunnallista teemaa sitä merkittävämmäksi ongelmaksi, tekee sinusta homoseksuaaleja syrjivän, kammoavan tai jopa vihaavan henkilön. Sangen arveluttavan yksilön.</p><p align="justify">Mikäli homofoobikon määritelmää nykytrendistä poiketen laventamisen sijaan kavennettaisiin, katoaisi aktivisteilta manifestoinnin teema. Jos siis yksituumaisesti todettaisiin, ettei Suomen homoilla asiat joihinkin ulkovaltojen esimerkkeihin verrattuna kovin huonosti ole ja valtaosa kansasta kannattaa niiltä osin yhtäläisiä oikeuksia, tulisi samassa suhteessa kaventua aktivistien toimintarepertuaari, kun aihealue yksi toisensa perään voidaan lukea ratkaistuksi.</p><p align="justify"><strong>Tästä päästään kätevää aasinsiltaa</strong> pitkin homofoobikkotestissä mainittuun hetero-olettamukseen, jonka tulkitsen henkilökohtaisesti juontuvan vanhasta ja sitäkin tutummasta kysynnän ja tarjonnan laista. Homofobian määrittelyyn pyrkivän &quot;<a href="http://www.homofobia.fi/homofobia">Mitä homofobia ja transfobia ovat?</a>&quot; -osion ensimmäinen kohta kuuluu seuraavasti:</p><ul align="justify">&quot;Hetero-olettamus. Homoseksuaalisuus ohitetaan siten, <strong>että tätä ominaisuutta ei ihmisessä nähdä olevan olemassa</strong>. Puolison esimerkiksi oletetaan automaattisesti olevan &#39;vastakkaista&#39; sukupuolta, eikä samaa sukupuolta olevaa puolisoa suostuta aina ymmärtämään puolisoksi.&quot;</ul><p align="justify">Onko homoseksuaalisuus siis ihmisessä kuin ihmisessä olemassaoleva ominaisuus?</p><p align="justify">Olen jo pitkään lausunut, että ihannetilanteessa mihin tahansa sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen olisi niin arkipäiväistä, ettei esimerkiksi jokaisen näihin valtaväestöstä poikkeaviin orientaatioihin kuuluvien julkisuuden henkilöiden Wikipedia-artikkeleissa asiaa erikseen tähdennettäisi (selatkaapa läpi julkihomoja) ja tämä asia niin sanotusti ohitettaisiin olankohautuksella.</p><p align="justify">En halua, että kukaan alkaa missään yhteiskunnallisessa ilmapiirissä projisoida itseään oman seksuaalisen orientoitumisensa kautta. Vastaavasti, ja sitäkin kernaammin, en halua, että ketään missään ilmapiirissä tai diskurssissa käsiteltäisiin sukupuoli- ja/tai seksuaalisen orientoitumisen kautta vaan paljon laajemmassa kontekstissa.</p><p align="justify">Niiden luonteenpiirteiden kautta, joilla oikeasti on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa merkitystä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen mielestäni tuonut useassa kirjoituksessani sekä muissa asiayhteyksissä ilmi sen itsestäänselvyyden, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat ovat täysivertaisia kansalaisia siinä missä "seksuaali- tai sukupuolienemmistön", ja että kannatan sukupuolineutraalia avioliittolakia. Lisäisin, että pidän Aito avioliitto -hanketta täysin käsittämättömänä siltä pohjalta, että toivon mukaan lopullisesti ja kaikkine liitännäislakeineen toteutuessaan uusi avioliittolaki ei vie meiltä heteroavioliitoissa onnellisesti eläviltä ihmisiltä mitään pois.

Olen pitänyt tätä asennoitumista kaiken kohtuuden nimissä riittävänä ja näin ollen itseni ulkona homofobian ikeestä. Äärimmäisyyksiin meneviä aktivisteja tämä tuskin tyydyttää. Tein tämän tulkinnan vierailtuani pääasiassa homofobian määrittelyyn ja homofoobikoiksi itsensä itselleen paljastamaan pyrkivällä nettisivustolla homofobia.fi, jonka nimi itsessään on paljon puhuva. Jos kyseessä olisi vilpitön tiedonvälitys seksuaalivähemmistöjä koskien, miksei sivuston nimeä valittu jotenkin neutraalimmin?

Homo- ja transfobia on pyritty arkikielessä riisumaan fobia-liitteen lääketieteellisestä kontekstista ja kuvaamaan jopa sellaista yksilöä, joka ei halua arkielämässään todistaa homoseksuaalisia akteja siinä missä mitään muutakaan seksin pakkosyöttöä, jota media tulvii.

Jopa siinä määrin, että jos nenäni eteen työnnetään kuvia homoseksuaaleista penetroimassa toisiaan ja käännän mieluiten katseeni pois kyseisestä materiaalista, minulla voidaan tulkita olevan joitain pidäkkeitä, lukkoja ja kammoja asiaa koskien. Siis fobiaa.

Sivuston kautta löytyykin kaikeksi onneksi itseanalyysiä suunnattomasti helpottava osio "Mitä homofobia ja transfobia ovat?" sekä testi "Oletko homofobikko?", joissa homofobian määritelmää on huomattavasti lavennettu ja näkemys itsessään on luonnollisesti sivuston ja sen sisältämän testin laatijoiden sielunmaisemaa mukaileva.

Esitän pari huomiota ensimmäisen linkin takaa luetelluista homo- ja transfobian määritteistä (ja tehkää ihmeessä myös tuo testi, koska sain itse sieltä kaksi [2] noottia asenteitani koskien):

    "Tietämättömyys ja kielteiset ennakkoasenteet. Tieto ihmisen kuulumisesta seksuaali- tai sukupuolivähemmistään [sic] muuttaa tämän muiden silmissä perverssiksi seksimaanikoksi, joka nai kaikkea mikä liikkuu, ja jota on siksi syytä varoa, ettei SE tartu ja ehkä tapa."

Harvinaisen kärjistettyjä olkiukkotason argumentteja koko litania.

Aktivistit pyrkivät hyvään, mutta äänekäs ja olettamuksiin perustuva paatos saattaa kääntyä itse tarkoitusta vastaan ja saada sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat ylitulkitsemaan kohtaamiaan tilanteita tai ihmissuhteita. Kaiken eteen tulevan katsotaan johtuvan seksuaalisuudesta, eikä mistään muusta. Yksilön luonnetta määrittää huomattavasti enemmän moninaisia tekijöitä kuin seksuaalisuus.

Jos tällainen ajattelu vallitsisi kaikkialla, ei kukaan uskaltaisi olla olematta tekemisissä kenenkään kanssa, koska taustalla väijyisi alati pelko siitä, että joku haluaa ottaa toiseen itselleen vieraaksi kokemaan ihmistyyppiin etäisyyttä siksi, ettei koe tämän kanssa mitään yhteistä – ei siksi, että tämän tietää edustavan jotain sukupuolivähemmistöä, jota pitää tosiasiassa täysin toissijaisena toista ihmistä määrittävänä asiana.

Minä esimerkiksi en pidä tahdittomista ihmisistä, enkä siksi ole mielelläni sellaiseen käytökseen taipuvaisten kanssa tekemisissä. Ymmärrän – ja olen sen lyhyen elämäni aikana tiedostanut –, etteivät kaikki halua olla minun kanssani tekemisissä kuin korkeintaan sen verran kuin on mahdollisesti pakko pitkin hampain kitkutella. Ei siksi, että olen heteroseksuaali vaan siksi, että olen jonkun mielestä luonteeltani rasittava.

    "Työsuhde sanotaan irti, kun homofobinen esimies ei halua 'pilata yrityksen mainetta' sillä, että työntekijänä on 'poikkeava' ihminen. Virallinen peruste erottamiseen ei luonnollisesti ole seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen, vaan etsimällä etsitty jokin muu asia."

Kokemukset perustunevat tositapahtumiin ja tuomitseva suhtautuminen mitä luultavimmin hyvin harvoihin työympäristöihin, joille leimallista ovat ahdasmieliset asenteet. Valitettavasti tämä on melkeinpä synonyymi miesvaltaisille perinteisesti duunareihin lukeutuville aloille. Vaan ovatko kokemukset subjektiivisia vai objektiivisia, joka on olennaista, mikäli halutaan todentaa juurisyy työsopimuksen irtisanomiselle?

Tällainen tietynlaisiin stereotypioihin nojaava tapahtumakulku tuskin edustaa järin merkittävää prosentuaalista osuutta kaikista seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöjen kokemista irtisanomisista. Muutoinkin tällaisen osoittaminen on hyvin vaikeaa.

Jotta näin yleispätevä johtopäätös voidaan laatia, olisi mielenkiintoista saada tieteellisesti verifioitavissa olevaa evidenssiä siitä, kuinka usein työsopimuksen irtisanominen on johtunut siitä, että homofobinen esimies on halunnut turvata edustamansa yrityksen maineen (kenen silmissä?). En usko tällaisen ääritilanteen muodostavan kuin marginaalisen osan kaikista seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten työsopimusten päättymisistä. Voisiko taustalla olla vähemmistöjä uhriuttavaa ylisensitiivisyyttä?

Epäpätevä transseksuaali voidaan irtisanoa pelkästään epäpätevyytensä, eli puutteellisesti työnsä suorittamisen johdosta, eikä siksi, että hänen tiedetään edustavan jotain valtaväestöstä poikkeavaa sukupuolista ja/tai seksuaalista orientoitumista. Jälkimmäiseen on sitä helpompi tarttua mitä enemmän aktivistit muistuttavat polarisoitujen ja yksittäistapauksiin pohjaavien esimerkkiensä kautta rakenteissa väitetysti piilevästä ahdasmielisyydestä.

    "Väkivalta. Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat tai sellaisiksi arvellut kohtaavat väkivaltaa, pahimmillan [sic] hengen riistämisen - vaikkapa kun vannoutunut heteromies humalassa tai selvinpäinkin kokee (erheellisestikin), että hän on joutunut seksuaalisen mielenkiinnon kohteeksi toisen miehen taholta. Myös järjestäytyneempää "homojen hakkaamista" esiintyy yhä."

En sinänsä epäile tällaisen skenaarion toteutumispotentiaalia, mutta lähestymistapa on aiemmin viitattuun tapaan stereotypisoiva – luvalla sanoen kärjistävä. Millaisen assosiaation itse kullekin herättää "vannoutunut heteromies humalassa (tai selvinpäinkin – tällaisen olintilan mahdollisuus lienee sivuseikka)"?

Kaikista kovimpaan ääneen seksuaalivähemmistöjen puolesta puhuvien aktiivien äänenpainoissa ja tarkoitusperissä on havaittavissa yhteneväisyyksiä etnistä monimuotoisuutta kannattavien monikulturistien kanssa. Jos et ole joka asiassa heidän kanssaan samaa mieltä, olet automaattisesti täysin eri mieltä ja jostain toisesta ääripäästä, joka on syytä stigmatisoida tiukasti diskurssin ulkopuolelle.

Se, että pidättäytyy ottamasta sukupuolivähemmistöjen nykytilaan kantaa esimerkiksi siksi, että kokee n. 20 muuta yhteiskunnallista teemaa sitä merkittävämmäksi ongelmaksi, tekee sinusta homoseksuaaleja syrjivän, kammoavan tai jopa vihaavan henkilön. Sangen arveluttavan yksilön.

Mikäli homofoobikon määritelmää nykytrendistä poiketen laventamisen sijaan kavennettaisiin, katoaisi aktivisteilta manifestoinnin teema. Jos siis yksituumaisesti todettaisiin, ettei Suomen homoilla asiat joihinkin ulkovaltojen esimerkkeihin verrattuna kovin huonosti ole ja valtaosa kansasta kannattaa niiltä osin yhtäläisiä oikeuksia, tulisi samassa suhteessa kaventua aktivistien toimintarepertuaari, kun aihealue yksi toisensa perään voidaan lukea ratkaistuksi.

Tästä päästään kätevää aasinsiltaa pitkin homofoobikkotestissä mainittuun hetero-olettamukseen, jonka tulkitsen henkilökohtaisesti juontuvan vanhasta ja sitäkin tutummasta kysynnän ja tarjonnan laista. Homofobian määrittelyyn pyrkivän "Mitä homofobia ja transfobia ovat?" -osion ensimmäinen kohta kuuluu seuraavasti:

    "Hetero-olettamus. Homoseksuaalisuus ohitetaan siten, että tätä ominaisuutta ei ihmisessä nähdä olevan olemassa. Puolison esimerkiksi oletetaan automaattisesti olevan 'vastakkaista' sukupuolta, eikä samaa sukupuolta olevaa puolisoa suostuta aina ymmärtämään puolisoksi."

Onko homoseksuaalisuus siis ihmisessä kuin ihmisessä olemassaoleva ominaisuus?

Olen jo pitkään lausunut, että ihannetilanteessa mihin tahansa sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen olisi niin arkipäiväistä, ettei esimerkiksi jokaisen näihin valtaväestöstä poikkeaviin orientaatioihin kuuluvien julkisuuden henkilöiden Wikipedia-artikkeleissa asiaa erikseen tähdennettäisi (selatkaapa läpi julkihomoja) ja tämä asia niin sanotusti ohitettaisiin olankohautuksella.

En halua, että kukaan alkaa missään yhteiskunnallisessa ilmapiirissä projisoida itseään oman seksuaalisen orientoitumisensa kautta. Vastaavasti, ja sitäkin kernaammin, en halua, että ketään missään ilmapiirissä tai diskurssissa käsiteltäisiin sukupuoli- ja/tai seksuaalisen orientoitumisen kautta vaan paljon laajemmassa kontekstissa.

Niiden luonteenpiirteiden kautta, joilla oikeasti on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa merkitystä.

]]>
16 http://jannemuhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220289-homofobiaa-ennakkoluuloja-ja-hetero-olettamuksia#comments Hetero-olettamus Homofobia Seksuaalinen tasa-arvo Sukupuolinen tasa-arvo Transfobia Thu, 21 Jul 2016 17:01:19 +0000 Janne J. M. Muhonen http://jannemuhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220289-homofobiaa-ennakkoluuloja-ja-hetero-olettamuksia
Transfobia http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208740-transfobia <p>&nbsp;</p> <p><em>&quot;Transfobialla&nbsp;käsitetään (transseksuaalisuuteen ja transseksuaaleihin tai) transsukupuolisiin&nbsp;henkilöihin kohdistuvia vastakkaisia asenteita tai tunteita, jotka aiheutuvat transsukupuolisten henkilöiden sisäisen&nbsp;sukupuoli-identiteetin esilletuomisesta. Tutkijat kuvaavat transfobiaa inhontunteiksi, peloiksi, vihaksi tai epämukavuuden tunteiksi niitä henkilöitä kohtaan, jotka eivät mukaudu yhteiskunnan sukupuoleen liittyviin odotuksiin.&quot;</em></p> <p>Lähde: <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Transfobia">Wikipedia</a></p> <p>Transfobia on rasismin lailla eräs syrjintää aiheuttava asennevamma, jonka korjaaminen vaatii oikeanlaisen, kohdehenkilöä reflektoivan, <a href="http://transtukipiste.fi/">tiedon jakamista transsukupuolisuudesta</a> ja &nbsp;vahvasti <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325">yhdenvertaisuutta</a> ja <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329">tasa-arvoa</a> tukevaa lainsäädäntöä.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>edit. Oman kasvukokemukseni mukaan transfobia ja sitä ylläpitävien ajatusten tukeminen &nbsp;varsin merkittävästi köyhdyttää yksilön sosiaalista pääomaa rajoittamalla henkistä liikkumatilaa ja siten se myös estää oman potentian positiivista hyödyntämistä &nbsp;- tällainen &quot;liikerajoitin&quot; kielii siis reaktiivisesta yleisasennoitumisesta ja reaktiivisuushan on tunnetusti nähtävä taakkana,,,</p> <p>Liikerajoista, sosiaalisesta pääomasta, sukupuolesta ja sensitiivisyydestä kerrotaan enemmän tässä melko tuoreessa väitöskirjassa : <a href="https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154201/Acta_Scenica_41.pdf?sequence=1">Raakalautaa ja rakkautta</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Transfobialla käsitetään (transseksuaalisuuteen ja transseksuaaleihin tai) transsukupuolisiin henkilöihin kohdistuvia vastakkaisia asenteita tai tunteita, jotka aiheutuvat transsukupuolisten henkilöiden sisäisen sukupuoli-identiteetin esilletuomisesta. Tutkijat kuvaavat transfobiaa inhontunteiksi, peloiksi, vihaksi tai epämukavuuden tunteiksi niitä henkilöitä kohtaan, jotka eivät mukaudu yhteiskunnan sukupuoleen liittyviin odotuksiin."

Lähde: Wikipedia

Transfobia on rasismin lailla eräs syrjintää aiheuttava asennevamma, jonka korjaaminen vaatii oikeanlaisen, kohdehenkilöä reflektoivan, tiedon jakamista transsukupuolisuudesta ja  vahvasti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tukevaa lainsäädäntöä. 

 

edit. Oman kasvukokemukseni mukaan transfobia ja sitä ylläpitävien ajatusten tukeminen  varsin merkittävästi köyhdyttää yksilön sosiaalista pääomaa rajoittamalla henkistä liikkumatilaa ja siten se myös estää oman potentian positiivista hyödyntämistä  - tällainen "liikerajoitin" kielii siis reaktiivisesta yleisasennoitumisesta ja reaktiivisuushan on tunnetusti nähtävä taakkana,,,

Liikerajoista, sosiaalisesta pääomasta, sukupuolesta ja sensitiivisyydestä kerrotaan enemmän tässä melko tuoreessa väitöskirjassa : Raakalautaa ja rakkautta

 

 

]]>
59 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208740-transfobia#comments Transfobia Sun, 20 Dec 2015 20:01:16 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208740-transfobia