Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kirkollisvero

Alaikäisten vapauttaminen kirkollisverosta

Suomessa on 2017 tilastojen mukaan 933 934 alle 20-vuotiasta ihmistä, jotka kuuluvat ev. lut. kirkkoon. Näistä vasta 18-vuotta täyttäneet saavat tehdä päätöksen kyseiseen yhteisöön kuulumisesta. Kuitenkin jos alle 18-vuotias tekee töitä, niin kirkko ottaa mielellään hänen pienistä palkoista oman pikkuosuutensa vaikka lapsi ei sitä haluaisi, sillä vain huoltajan kanssa yksimielisesti tehty päätös eroamisesta onnistuu. 

 

Näin sinäkin äänestät seurakuntavaaleissa

Marraskuussa käydään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit. Niissä valitaan 400 seurakuntaan yhteensä noin 9000 uutta luottamushenkilöä, jotka päättävät sekä paikallisten seurakuntien arjesta, esimerkiksi työntekijöistä ja varainhoidosta että kirkolliskokousedustajista, jotka ratkaisevat koko kirkon suunnan. 

Onko kirkkoon kuulumisessa mitään järkeä?

Kirkossa vihitään, ei vihitä, vihitäänpä, no ei varmasti vihitä, … jne. Tätä sekasotkuista tarinaa jatkuu nyt samaa sukupuolta olevien parien osalta sitten varmaan hamaan tuomiopäivään saakka – erästä viisasta miestä lainatakseni. Sama kissanhännänveto on nähtävissä edelleenkin kysymyksessä naispappeudesta, muista kiistoista nyt puhumattakaan.

Vuoden paras aika erota kirkosta

Itse asiassa melkeinpä mikä tahansa hetki on paras aika erota järjestäytyneestä uskonnollisesta liikkeestä, mutta eroamalla ennen vuodenvaihdetta vältyt ensi vuoden kirkollisverolta. Jos taas eroat vasta ensi vuonna, maksat kirkollisveroa sen vuoden loppuun asti.

Merkittävän rahasumman säästäminen on tietysti se ilmiselvin syy, mutta mitä hyötyä kirkosta eroamisessa sitten on? Asiaa voidaan lähestyä analogian kautta:

Arkkipiispasta karkkipiispa

Kirkko on täydessä kaaoksessa – uskovat pakenevat sankoin joukoin. Eikä ihmekään - kirkossa ei enää saa saarnata kadotuksesta eikä synnistä, vaan kaikki on suloista ja auvoista ... eli ”nannagåttaa kirkkouskoville". Mutta uskova kristikansa haluaa kuulla totuuden pelastuksesta ... eikä enää valheita. Sen todistaa viimepäivien eroamisluvut. Viimeisten tietojen mukaan jopa  yli 11 300 olisi jo eronnut  kirkosta tämän viikonlopun aikana. Eikä eroamiselle loppua näy, vaan päinvastoin: kirkosta eroamisen vauhti sen kuin kiihtyy.

Koko kansa kirkollisverolle

Lokakuussa vuonna 2013 Suomen valtiovarainministeriön työryhmä esitti, että seurakuntien yhteisövero-osuus poistettaisiin kokonaan käytöstä ja sen sijaan evankelis-luterilaisille seurakunnille ryhdyttäisiin maksamaan lakisääteistä valtionavustusta. Valtionavustuksella pyrittäisiin kattamaan kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä, kuten hautaustoimen, väestökirjanpidon ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia.

Toisia tasa-arvoisemmat uskonnot

Kirkkolaki on varsin massiivinen opus. Se koostuu noin 22 500 sanasta ja vie 144 sivua tilaa. Kirkkojärjestys on 85 sivun mittainen ja sisältää noin 13 000 sanaa. Lisäksi laki ortodoksisesta kirkosta vie 53 sivua ja sisältää noin 7000 sanaa. Auttaakseni Suomen lainsäädännön keventämisessä ehdotan seuraavia muutoksia noihin.

 

Kirkkolaki

I OSA

YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

1 LUKU

1 LUKU on kumottu L:lla x.x.xxxx/x.

2 LUKU

2 LUKU on kumottu L:lla x.x.xxxx/x.

3 LUKU

3 LUKU on kumottu L:lla x.x.xxxx/x.

4 LUKU

Kuka käyttää kirkollisverorahasi?

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy maanantaina 15.9 klo 16.00. Marraskuussa pidettävissä vaaleissa valitaan ev.lut seurakuntiin yli 9000 luottamushenkilöä jotka päättävät seuraavat neljä vuotta seurakuntien rahankäytöstä ja käytännön linjauksista. Nämä luottamushenkilöt valitsevat tulevalla kaudellaan myös edustajat kirkolliskokoukseen, kirkon parlamenttiin. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin joka tekee lakimuutokset kirkkolakiin ja linjaa kirkon toimintaa.

 

Kristittyjen viimeinen mahdollisuus

Nykyisellä toimintamallilla kirkko on asettunut tahdottoman uhrin asemaan. Tai oikeastaan valtio pakottaa kirkon epäsuotuisaan asemaan antamalla sille erityisaseman lain edessä. Tämän seurauksena kirkon ja valtion suhteesta närkästyneet kansalaiset eroavat joukoittain kirkosta. Kirkko on syöksykierteessä.

Moni ajattelee että tälle ei voi mitään. Se ei ole kuitenkaan totta.

Kirkko käy vastahyökkäykseen

On jälleen taas se aika vuodesta, jolloin lähestymme kristikunnan toiseksi suurinta (ja kauppojen suurinta) juhlaa - joulua. Ja samaan aikaan vietetään vuoden kiivainta kirkosta eroamisen juhlaa. Mutta miten siihen vastaa kirkko?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä