Kuka on nainen?
Eilen vietettiin naistenpäivää. Arkimaailmassa tämä merkitsi tekstiviestin lähettämistä, kukkapumaskan ostamista tai suklaarasian viemistä itselle tärkeälle naiselle. Blogimaailmassa sen sijaan tämä merkitsi lukuisia kirjoituksia tasa-arvosta ja/tai naisten oikeuksista. Koska laitoin eilen "Hyvää naistenpäivää!" -viestin äidilleni, voisin siis nyt ottaa osaa tähän nettisfäärin keskusteluun.
Koko eilisen merkkipäivän perusoletus on se, että on olemassa olentoja, jotka voidaan määritellä naisiksi ja että heille tulee jostain syystä omistaa oma päivä kalenterivuodesta. Tokkopa monikaan tuli tätä eilen ajatelleeksi, kun kalenteriaan vilkaisi. Mutta mitä mahtavat olla nämä naiset?
"Typerä kysymys, mitä toi vihreä nyt oikein yrittää filosofoida!" kuuluu huuto sähkölinjojen takaa. "Kaikkihan me tiedämme, että naiset ovat sellaisia pitkähiuksisia, kauniita ihmisiä, joilla on mekko, ne tekee lapsia, niillä on tissit ja ne on vähän tunteellisia. Ja ne ei ole miehiä, mut miehet tykkää niistä."
Voi, kun asia olisikin noin yksinkertainen.
Olla naaras ei ole sama kuin olla nainen. Se, että satut syntymään ilman pippeliä ja että sinulle kasvaa joskus rinnat, ei tee sinusta vielä naista, mutta olet olettavasti naaras. On toki totta, että reilusti suurin osa näistä naaraista kasvaa isona naisiksi, mutta mielestäni naiseus on muutakin kuin olla naaras. Naiseus on rooli, johon naarasvauvat usein kasvavat - rooli, johon heidät kasvatetaan.
Naiseus on rooli, johon liitetään usein edellämainitun tapaisia ennakkokäsityksiä. Ja juuri näiden sekä kauniiden että kauheiden stereotypioiden mukaan on meillä itsellämme oikeus määrittää oma sukupuolemme. Pukeudunko kuin nainen? Haluanko olla jollekin lapselle äiti? Ja kuten olemme huomanneet, ei enää 2000-luvulla urosmiehen tai naarasnaisen tarvitse noudattaa näitä vanhanaikaisuuksia: mies voi pukeutua "naisellisesti" ja nainen voi mennä "miesten" töihin. No problem!
Se, että naiseus ei olekaan vain munasarjojen omistamista, ei millään muotoa muuta naisten historiaa tai asemaa. Oivallus siitä, että naiseus on muutakin kuin biologisia tekijöitä, auttaa meitä ymmärtämään sen, että maailma ei ole mustavalkoinen: ei ole olemassa vain naisia ja miehiä.
Naistenpäivänä tulisi muistaa myös sellaisia naisia, jotka eivät syntyessään olleet naaraita. Eivätkä välttämättä ole sitä vieläkään. Urosvauvasta voi kasvaa nainen. Naarasvauvasta voi kasvaa mies. Vauvalla ei välttämättä ole selkeää sukupuolta ollenkaan tai sitten hän on molempia. Vauvasta voi kasvaa ihminen, joka ei omaksu itselleen kumpaakaan sukupuoliroolia, ei miehuutta eikä naiseutta. Maailmassa on olemassa kolmas sukupuoli.
Meidän tulee ymmärtää, että nämä vuosituhantiset ennakkokäsitykset eivät saisi enää nyky-yhteiskunnassa vaikuttaa asemaamme. Se, oletko mies, uros, nainen, naaras tai jotain siltä väliltä tai et kumpaakaan, ei saisi vaikuttaa asemaamme ratkaisevasti. Kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisina!
Kuvissa esiintyy eräs kaunis mies ja eräs komea nainen. Mutta kumpi mahtaa olla kumpi?
ps. Minä olen uros ja lasken itseni mieheksi, vaikka pidänkin miehistä. Jos jollekin jäi vaikka epäselväksi!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"ps. Minä olen uros ja lasken itseni mieheksi, vaikka pidänkin miehistä. Jos jollekin jäi vaikka epäselväksi!"
Kuule Miikka, aloin kyllä aavistelemaan jo ennen kun pääsin teksissäsi puoliväliin asti.
Mut hei, nää sukupuolipohdinnat alkaa olla jutunaiheina jo niin last season.
Lappilaisena voisit kirjoittaa vaikka siitä, millaisia revontulia siellä on viime päivinä näkynyt.
Kiitos kommentistasi! Sukupuoliasiat ovat kyllä sellainen aihe, josta on puhuttu paljon. Mutta koen, että juuri sukupuolivähemmistöistä ei voi puhua liikaa, ja tätä asiaa pyrin myös tekstilläni tuomaan esille.
Valitettavasti en niitä revontulia päässyt näkemään, kun opiskelen tällä hetkellä Mikkelissä :(
Mutta kiitoksia vinkistä! Tulevaisuudessa kirjoittanen siis aiheesta Lapin matkailu/elinkeinot :)
Et sitten Miikka ollenkaan kuuntele noita vanhoja känkkäränkkä-äijiä, jotka käyvät täällä pitkin blogeja kertomassa, että blogisti kirjoittaa väärästä aiheesta. Kirjoita vain juuri siitä, mistä haluat ajatuksiasi jakaa :)
Naiseus on kyllä mielestäni olemassa suurimmalla osalla naisista jo syntymästä saakka, ja saa olla. Se, että sukupuoliroolit ovat muuttuneet, on pelkästään hyvä asia. On hienoa, että "miehekäs" nainen saa harrastaa miehekkäitä asioita ja valita perinteisiä miesten ammatteja ja päinvastoin.
Älä kuitenkaan sukupuolivähemmistön asiaa ajaessasi vähättele perinteisiäkään asioita. Naistenpäivä ei mielestäni tämän päivän Suomessa ole mikään erityinen tasa-arvopäivä, vaan miehet ovat mukavasti ottaneet sen käyttöön päivänä, jolloin voi ihan ilman suurempia taka-ajatuksia muistaa yrityksen naisia. Ihan vain kohteliaisuuttaan ja siksi, että on mukava, että meitä on töissä molempia. Ja onhan vieläkin usein niin, että konttoreiden naiset ovat niitä puurtajia, jotka eivät miestyöntekijöiden tavoin pääse poistumaan työpaikoiltaan tai saa vaihtelua työpäiviinsä. Yksi kakkukahvipäivä vuodessa on ihan hyväksi.
Toinen asia on sitten nämä erilaiset päivät, joilla halutaan edesauttaa vaikkapa vähemmistöjen asiaa - miksei homoseksuaaleilla voisi olla tällaista päivää?
Kiitos Reija kommentistasi!
Olet siinä ihan oikeassa, että suurin osa tyttövauvoista kasvaisi naisiksi, vaikka heitä ei siihen kasvatettaisikaan, eli naiseus voi olla yksilössä jo syntymässä :) Sen ilmenemismuoto vain mukautuu ympäröivään kulttuuriin. Ja kaikkien tyttövauvojen kohdallahan tämä ei mene niin, vaan he kokevatkin olevansa miehiä :)
Ja olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että sukupuoliroolien sekoittuminen on vain hyvästä. Itse näen sen oikeastaan sen niin, että nykyisin oivalleetaan, ettei sellaisia rooleja oikeastaan olekaan olemassa.
Tarkoituksenani ei ollut suinkaan vähätellä naistenpäivää - toivottavasti sellaista kuvaa ei syntynyt? Kakkukahvit niin syntyjään naaraille kuin Marja-Sisko Aallon kaltaisille naisille on erittäin tervetullutta 8. maaliskuuta :)
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille voitaisiin mielestäni kyllä myöntää oma merkkipäivänsä, mutta en koe sen olevan riittävä tapa edistää yhdenvertaista kohtelua. Toisaalta juuri suomalaiseen tapakulttuuriin saattaisi sopia tällainen päivä, jolloin se näkyisi hieman yritysten palvelutarjonnassa, mediassa ainakin kymppiuutisissa ja mahdollisesti myös erilaisissa tapahtumissa. Tarvittaisiin varmaan jonkin sortin merkkitapahtuma, jonka kohdalle tämä päivä lyötäisiin lukkoon :)
On olemassa kahdenlaista naiseutta. Ensinnäkin sitä että nainen kiinnittää huomiota omaan naiseuteensa ja määrittelee itsensä naiseksi muuttuen siten naaraasta naiseksi. Toiseksi sitä että muut (yleensä miehet) määrittelevät naisen naiseksi, mikä seuraa naaraaksi tiedostamisesta kohderyhmän tarkennuttua ja saattaa kulminoitua yksilöityneeseenkin Naiseksi määrittelemiseen määräisessä merkityksessä.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 6 kommenttia