Tuhansien vesien maa – vaan ei tuhansille
Suomi on tunnetusti maa tuhatjärvinen; kymmenen, kymmenen virran maa. Eivätkä nämä runomittaiset kuvaukset ole vielä lähelläkään totuutta: Suomessa kun on yli 180 000 järveä ja pitkiä jokiakin on yli 600, muista vesistöistä tai meristä puhumattakaan. Etenkin näin kesäisin ne tuovat meille valtavasti iloa. Luontoharrastukset veden parissa eivät kuitenkaan ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla.
Huomasin aurinkoa palvoessani, että Rovaniemen suosituin uimaranta ei ole esteetön. Pyörätuolilla voisi päästä melko lähelle rantaa, mutta esimerkiksi pieniä lapsia en niin etäältä uskaltaisi valvoa ja päästää veteen. Rinteet ovat jyrkkiä, tiet hieman huonokuntoisia. Muillakaan rannoilla tilanne ei ole sen parempi. Se mikä minulle on normaalia ja helppoa, on siis monelle vain haave.
Esteettömyyden pitäisi olla läpileikkaava ja johdonmukainen asia, jota noudatetaan aina päätöksenteossa ja erityisesti rakentamisessa, mutta jos näin ei ole ollut, on tehtävä erityisiä toimia, jotta kuntien erilaiset palvelut olisivat mahdollisimman monen saavutettavissa. Esteettömiä uimarantoja ja muita uintipaikkoja pitää siis tietoisesti tehdä, eivät ne itsestään ilmesty. Esteettömyys ei toki ole vain esimerkiksi liikuntarajoitteisia varten, vaan siitä hyötyvät myös vaikkapa perheelliset, kun rattaiden kanssa pääsee helpommin eri paikkoihin.
Kunnilla on velvollisuus ottaa erilaiset ihmiset huomioon. YK:n vammaissopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016, edellyttää yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia vapaa-ajantoimintaan ja liikuntaan. Mallia voidaan ottaa esimerkiksi Turusta tai Espoosta, joissa on jo ainakin yhdet esteettömät rannat.
Kuntien palveluissa ja toimissa tulee edistää yhdenvertaisuutta laajemminkin. Uimarantojen kohdalla yhdenvertaista olisi esimerkiksi ottaa huomioon myös muunsukupuolisuus siten, että rannalla on turvallisia ja toimivia wc- ja pukeutumistiloja kaikille sukupuolille.
Tuhansien vesien maassa luulisi olevan itsestään selvää, että mahdollisimman moni pääsisi uimaan tai nauttimaan harrastuksista luonnon parissa. Joskus se voi tarkoittaa ramppia, laituria tai vaikkapa vain portaita. Se olisi palvelus sekä kuntalaisille että matkailulle, kun Suomessa yhä useampi voi nauttia kansallisaarteistamme.
Mikä tilanne on sinun kunnassasi?
Kirjoittaja on rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu ja vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja.
Eikä unohdeta ihmisiä jotka kokevat olevansa koiria. Monille uimarannoille koiranpennuilla ei ole mitään asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä meni suosittuna uimarantana toiminut lampi käyttökieltoon pariksi vuodeksi kun joku keksi pestä hevosiaan siellä.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, kommenttisi on vastenmielinen ja täysin asiaton. Viittaat trans- ja muunsukupuolisiin ihmisiin tavalla, jota en voi hyväksyä. Tämä on viimeinen kommenttisi blogiini, hyvästi.
Ilmoita asiaton viesti
On tylsää lukea juttuja, joissa vedotaan taas sopimuksiin YKta myöten tällaisessa pikku asiassa. Hankkikaa Rovaniemen uimamaisterit puskutraktori lainaan ja tehkää tie rantaanne.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvitse siis jatkossa lukea juttujani – tai ainakaan enää kommentoida niitä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi jättämällä asiasta valtuustoaloitteen ja ottamalla yhteyttä kaupungin vammaisneuvostoon.
Ilmoita asiaton viesti