Vanhemmuus ei kysy yhteiskunnan lupaa
Mistä tietää, että vanhemmuus on jotain aivan ainutlaatuista? Esimerkiksi siitä, että lapsensa menettänyt äiti tai isä on yhä äiti ja isä. Vanhempansa menettäneet ovat orpoja, mutta äidit ja isät ovat äitejä ja isiä. Kielessämme ei ole olemassa tähän tarkoitukseen omaa sanaa, sillä vanhemmuus ei lopu lapsen kuolemaan.
Yhteiskunta antaa kuitenkin sanoille äiti ja isä omat merkityksensä. Äitiyttä ja isyyttä määritellään erilaisilla lailla ja velvollisuuksilla, koska näin halutaan taata lapsen turvallisuus ja hyvinvointi. Yhteiskunta haluaa varmistaa, että joku on lapsesta vastuussa. Lähtökohtaisesti vanhemmiksi luetaan ne ihmiset, jotka ovat lapsen saattaneet alulle. Äitiys ja isyys ei kuitenkaan ole vain kiinni lakipykälistä tai geeneistä.
Perheitä on erilaisia, ja me voimme kokea perhesuhteemme hyvin eri tavoin. Ei ole mitenkään tavatonta, että lapsella on useampi äiti tai useampi isä. Adoptioperheissä on päivänselvää, että äitiydessä tai isyydessä ei ole kyse vain biologista, vaan kahden ihmisen välisestä suhteesta. Myös sijaisperheissä lapset ja vanhemmat ovat toisilleen perhettä.
Kansalaisaloite äitiyslaista haluaa taata, että lapsen asema kahden äidin perheissä on turvattu jo ennen lapsen syntymää. Kun ei-synnyttävä äiti tunnustaa äitiytensä jo ennen lapsen syntymää, on lapsen juridinen asema turvatumpi. Näin esimerkiksi siinä karmaisevassa tilanteessa, että synnyttävä äiti menehtyy synnytyksessä, on lapsella myös hänet jo tunnustanut äiti. Kahden äidin perheen ei tarvitse käydä läpi nöyryyttävää ja pitkää adoptioprosessia, jotta lapsen äiti saa adoptoida oman lapsensa omaksi juridiseksi lapsekseen.
Kahden äidin perheissä äidit eivät kuitenkaan tarvitse yhteiskunnan lupaa äitiyteensä. Lapsi ja äiti kyllä tietävät suhteensa laadun. Lapsi tunnistaa häntä rakastavat ja hänestä huolehtivat vanhemmat.
Mutta kahden äidin perheet ja kaikki muutkin “ydinperheestä” poikkeavat perheet tarvitsevat yhteiskunnan tunnustuksen perheelleen, jotta heitä ei syrjitä tai lasta ei aseteta epätasa-arvoiseen asemaan. Äitiys ei synny vain juridisesta asemasta. Lailla emme voi taata rakkautta, hyvää vanhemmuutta tai pysyvää perhettä, mutta voimme pitää huolen, että mahdollisimman monella lapsella on yhdenvertaiset oikeudet ja asema jo ennen syntymäänsä.
Äitiyslain säätäminen on lapsen edun ja oikeuksien puolustamista. Sen vastustaminen osoittaa sydämettömyyttä erilaisia perheitä ja heidän lapsiaan kohtaan.
Lapsella on vain yksi isä ja yksi äiti. He ovat biologiset vanhemmat, joilta lapsi saa ainutlaatuisen perimänsä kuten älynsä, persoonallisuutensa ja ulkonäkönsä.
Muut ovat lapsen huoltajia eivätkä isiä ja äitejä, näin mm lapsen adoptoineet. Miksi he toisiaan keskenään kutsuvat, on heidän keskinäinen asiansa. Asiaa ei muuta huoltajien parisuhde, kiintymys, rakkaus tai huolenpito.
Mutta kaikilla on riittävät oikeudet Suomessa. Vai puuttuuko jotain? Se jäi epäselväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Puuttuu, perhe ei ole biologiaa vaan rakkautta.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsista ei tule tehdä lähtökohtaisesti, lakisääteisesti ja tarkoituksellisesti omasta biologisesta isästään tai omasta biologisesta äidistään orpoa.
Ei ole moraalisesti myöskään oikein keinotekoisesti tehtailla ihmislasta irralliseksi luonnollisesta isän tai äidin tai molempien hoivasta, läheisyydestä, kasvatuksesta, vaikka lapsitehtailija isä tai äiti tai molemmat yhdessä sen hyväksyisivätkin.
Perustelu tähän on, että pieni vauva tai yleensa alaikäinen lapsi on ihminen, jolle kuuluu ihmisoikeudet samoin kuin aikuisillekin. Yhdenvertainen ihmisoikeus koskee samoin lasta kuin aikuistakin esim. YK:n lapsenoikeus julistuksessa kansainvälisissä sopimuksissa, johon myös Suomi on sitoutunut. Myös Suomen peustuslaki määrittelee ihmisoikeudet samanarvoistaen sen edessä niin aikuiset kuin lapsetkin.
Kukaan lapsi ei voi itse valita, miksi hän saa alkunsa, mitä varten ja mikä syntymä yhteisö hänelle luodaan ja annetaan. Siksi homo tai lespo parille adoptiossa ei toteudu perimmäiset lapsenoikeudet.
Jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus isään ja äitiin aina, kun se biologisesti ja sosiologisesti on mahdollista. Kukaan lapsi ei synny maailmaan omasta valinnastaan eikä omasta tahdostaan. Luonnonlait mahdollistavat biologisesti miehen ja naisen välityksellä lapsen olemassaolon.
Lapsivaikutus – arvio (jonka myös lakivaliokunnan lausunto totesi) oli aivan riittämätön, se oli aivan olemattoman ohut, kun eduskunta niukalla enemmistöllä äänesti 28.11 että 12.12. 2014 Tahdon 2013 kansalaisaloitteen puolesta. Päätös oli vastaan lasten omia ihmisoikeuksia. Lapsella on lähtökohtaisesti aina oikeus omaan biologiseen äitiinsä ja isäänsä. mikäli mahdollista. Sama tilanne on myös eduskunnan käsittelyyn ja päätöksen tekoon tulevan äitiyslain kohdalla, joka on looginen seuraus spn-voimaan tulosta, siinä tarkoituksellisesti viedään mahdollisuus lapsella isäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei ole moraalisesti myöskään oikein keinotekoisesti tehtailla ihmislasta irralliseksi luonnollisesta isän tai äidin tai molempien hoivasta, läheisyydestä, kasvatuksesta, vaikka lapsitehtailija isä tai äiti tai molemmat yhdessä sen hyväksyisivätkin.”
Ja sinusta adoptio vanhemmat eivät pysty antamaan hoivaa etc.?
Ilmoita asiaton viesti
Ihan tahallaanko yrität ymmärtää väärin?
Ilmoita asiaton viesti
”Jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus isään ja äitiin aina, kun se biologisesti ja sosiologisesti on mahdollista. Kukaan lapsi ei synny maailmaan omasta valinnastaan eikä omasta tahdostaan. Luonnonlait mahdollistavat biologisesti miehen ja naisen välityksellä lapsen olemassaolon.”
Itse asiassa uuden ihmiselämän syntymiseen riittää kahden eri tavalla erikoistuneen sukusolun yhdistyminen spesiaaleissa olosuhteissa riippumatta siitä, millä nimityksillä me kutsummekaan näitä sukusolujen tuottajia ja mitä merkityksiä me näissä erikoistuneiden sukusolujen tuottajissa olemme näkevinämme.
Luonnossa ei ole ”miehiä” eikä ”naisia” – ne ovat olemassa ainoastaan kulttuurissamme kielellisinä, institutionaalisina ja ennen kaikkea performatiivisina konsepteina 🙂
https://en.wikipedia.org/wiki/J._L._Austin#How_to_…
Ilmoita asiaton viesti
”Kansalaisaloite äitiyslaista haluaa taata, että lapsen asema kahden äidin perheissä on turvattu jo ennen lapsen syntymää. Kun ei-synnyttävä äiti tunnustaa äitiytensä jo ennen lapsen syntymää, on lapsen juridinen asema turvatumpi. Näin esimerkiksi siinä karmaisevassa tilanteessa, että synnyttävä äiti menehtyy synnytyksessä, on lapsella myös hänet jo tunnustanut äiti.”
1. Äidiksi ei voi tulla tunnustamalla äitiys, sillä äidiksi tullaan, kun nainen on ensin tullut raskaaksi, kantanut lasta kohdussaan, ja synnyttänyt. Näin on tultu äidiksi kautta aikain. Eri asia ovat adoptio-äidit, sijais-äidit, ym.
2. ”Kahden äidin perheitä” ei ole, eikä voi olla, koska lapsella on vain yksi äiti, joka on hänet synnyttänyt. On vain kahden naisen, tai naisparin perheitä.
3. Miikka Keränen maalaa eteemme karmaisevan kuvan tilanteesta, jossa raskaana oleva äiti kuolee synnytyksessä. Tätä kauhuskenaariota varten ei kuitenkaan tarvita äitiyslakia, sillä Iltalehden uutisen mukaan on äärimmäisen harvinaista, että Suomessa synnyttäjä kuolee. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016051721581105_u…
4. Miikka Keränen jatkaa maalailua ja vääristelyä todetessaan, että ”Kahden äidin perheen” ei tarvitse käydä läpi nöyryyttävää ja pitkää adoptioprosessia, jotta lapsen äiti saa adoptoida oman lapsensa omaksi juridiseksi lapsekseen.”
– ”…jotta lapsen äiti saa adoptoida oman lapsensa omaksi juridiseksi lapsekseen.” Tässä lauseessa Keränen tekee useamman virheen. Lapsen äidin (synnyttäneen äidin, jota vain ja ainoastaan kutsutaan äidiksi) ei tarvitse adoptoida lastaan!!!
– Eikä suinkaan ole nöyryyttävää käydä läpi adoptioprosessi, jos rakastaa samaa sukupuolta olevaa puolisoaan ja tämän lasta! Rakkaus kyllä kestää tämän ”nöyryyttävän” adoptioprosessin. Adoptioprosessin kautta tulee myös tehdyksi kolmannen osapuolen toimesta adoptiovanhemmuuden esteettömyysselvitys, mikä on lapsen edun mukaista.
Ilmoita asiaton viesti
Paula on taas jakamassa pyhää vihaansa uskonnon nimeen. Perhe ei todellakaan ole biologinen side vaan rakkaudesta (paulalle tuntematon käsite) muodostunut yhteys jossa biologialla ei ole osaakaan. Koskahan nämä ”kristityt” sisäistävät tämän. Minulle ainakin perhe on yhtäläisesti rakas olen siihen biologisesti tai henkisesti sitoutunut PISTE.
Ilmoita asiaton viesti
”1. Äidiksi ei voi tulla tunnustamalla äitiys”
Tietenkin saa olla sitä mieltä, että ei-synnyttänyt äiti on jotenkin epä-äiti. Mutta jos ajattelee että perustavanlaatuisesti äidiksi ei voi tulla muuten kuin synnyttämällä, niin sittenhän ei haittaa vaikka säädettäisiin millaisia äitiyslakeja.
”2. ’Kahden äidin perheitä’ ei ole, eikä voi olla, koska lapsella on vain yksi äiti, joka on hänet synnyttänyt.”
Paula Plysjukin määritelmänkin mukaan kahden äidin perheitä voi olla, ja on – koska jotkut sisaruksista voivat olla yhden ja toiset toisen naisen synnyttämiä.
”3. – – Tätä kauhuskenaariota varten ei kuitenkaan tarvita äitiyslakia – – .”
No ei, äitiyslakia tarvitaan ensisijaisesti ihan muista syistä.
”4. – – Adoptioprosessin kautta tulee myös tehdyksi kolmannen osapuolen toimesta adoptiovanhemmuuden esteettömyysselvitys, mikä on lapsen edun mukaista.”
Jos se on lapsen edun mukaista, niin silloinhan se olisi syytä tehdä myös nainen & mies -parien kohdalla?
Ilmoita asiaton viesti
Onko kommentin 3 viimeinen kappale ymmärrettävä niin, että Plysjuk periaatteessa hyväksyy naisparin vanhemmuuden, kunhan se järjestetään adoptioprosessin kautta?
Ilmoita asiaton viesti
Mun on helkatin vaikea ymmärtää sinua. Eli adoptioäiti -tai isä voivat olla äitejä tai isiä kunhan elävät heteroliitossa?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan, että naisparin ei-synnyttänyt osapuoli adoptioi kumppaninsa lapsen. Ja on siten adoptioäiti.
Kuten kuka tahansa adoptiovanhempi (adoptioprosessin läpikäynyt täysi-ikäinen nainen tai mies, joka sitoutuu huolehtimaan lapsesta, joka ei ole biologisesti oma). Tässä tapauksessa siten, että on kumppaninsa, lapsen äidin, kanssa lapsen oheishuoltaja.
Tässä järjestelyssä ei ole yhtään mitään vikaa. (Paitsi, että mielestäni lapsia ei ylipäätään pitäisi tehdä anonyymin luovuttajan avulla, mutta se on toinen keskustelu.)
Ilmoita asiaton viesti
”Tässä tapauksessa siten, että on kumppaninsa, lapsen äidin, kanssa lapsen oheishuoltaja.”
Voi voi, ihan muistelen että olet seurannut näitä keskusteluja aiemminkin. Kuinka vieläkin olet noin tietämätön siitä, mitä eroa on vanhemmalla ja oheishuoltajalla?
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi, jos en käytä aivan oikeita sanoja. Voisit kuittailun sijaan perustella oman näkemyksesi, tai kantasi, tai korjata virheet, jos niitä on, jotta keskustelu voi jatkua.
Voit esimerkiksi vielä yrittää perustella miksi tämä laki on ylipäätään tarpeellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Voishan sitä. Mutta keskusteluun osallistujilta voi mielestäni vallan hyvin edellyttää tiettyä perustietoa siitä, mitä vaikkapa vanhemmuus tarkoittaa. Tässä eräs hyödyllinen sivusto: http://www.google.fi
Uusi laki helpottaisi tiettyjen perheiden elämän sujuvuutta silloin, kun niihin on syntynyt uusi ihminen. Sellaisissa perheissä riittää yleensä yllin kyllin puuhaa myös ilman ylimääräistä ja tarpeetonta byrokratiaa. Siksi lakimuutos.
Ilmoita asiaton viesti
”Uusi laki helpottaisi tiettyjen perheiden elämän sujuvuutta silloin, kun niihin on syntynyt uusi ihminen. Sellaisissa perheissä riittää yleensä yllin kyllin puuhaa myös ilman ylimääräistä ja tarpeetonta byrokratiaa. Siksi lakimuutos.”
——
-Eli kyse on aikuisten mukavuudenhalusta. Ei tarpeellinen lakimuutos. Lisäksi hämärtää äitiyden käsitettä, mitätöi verisiteen ja isän tarpeellisuuden lapselle.
Jos tuossa on koko perustelusi, niin en näe syytä muuttaa kantaani. Kuitenkin tästä laista puhutaan kuin se olisi elämän ja kuoleman kysymys ja sen vastustaminen ”sydämettömyyttä”.
—-
”Mutta keskusteluun osallistujilta voi mielestäni vallan hyvin edellyttää tiettyä perustietoa siitä, mitä vaikkapa vanhemmuus tarkoittaa.”
—
-Vaikutat tavallista sarkastisemmalta 🙂 Tuo ei ole mielestäni varsinaisesti oleellista tässä yhteydessä. Mieluummin keskustelisin asiasta ihan omien mielipiteiden ja näkemysten pohjalta.
Mutta muistelen sinun aiemminkin tarjonneen keskusteluun lähinnä tietoa siitä mikä on tämänhetkinen juridiikka asioiden suhteen, laki, käytännön järjestelmät, termien viralliset merkitykset jne. Mutta eettistä, moraalista tai ylipäätään omaa perusteltua kannanottoa sinulta ei saa mihinkään?
Ilmoita asiaton viesti
”Eli kyse on aikuisten mukavuudenhalusta.”
Niin, sellaista se on, kun äänestysikäiset pääsevät päättämään! Aikuisista on mukavaa, että toisia ei saa tappaa. Aikuisista on mukavaa, että tieliikenneonnettomuuksissa ei kuole kovin paljon ihmisiä. Aikuisista on mukavaa, että lapsilla on vanhemmat.
”Lisäksi hämärtää äitiyden käsitettä – – ”
Olet moittinut minua siitä, että tuijotan liikaa pykäliin. Mutta onko nyt niin, että sinusta äitiyden käsite muuttuu sen mukaan, millainen laki milloinkin on voimassa? Hämärtyykö oma käsityksesi äitiyden käsitteestä sillä siunaamalla, kun laki on voimassa?
” – – mitätöi verisiteen ja isän tarpeellisuuden lapselle.”
Höpsistä.
Ilmoita asiaton viesti
TI:”Niin, sellaista se on, kun äänestysikäiset pääsevät päättämään! Aikuisista on mukavaa, että toisia ei saa tappaa. Aikuisista on mukavaa, että tieliikenneonnettomuuksissa ei kuole kovin paljon ihmisiä. Aikuisista on mukavaa, että lapsilla on vanhemmat.”
—-
-No on sinulla väkevät rinnastukset. 🙂
Tuo viimeinen ei millään lailla puolusta tätä lakialoitetta. Lapsella on vanhemmat, ja mikäli mahdollista, lapsen tulee saada olla heidän hoidossaan. Mutta jos tämä ei toteudu, lapsella tulee olla vähintään yksi juridinen huoltaja.
Naisparien tapauksessa lapsella ei ole toista vanhempaansa. Hänellä on äiti ja toinen huoltaja, joka voi adoptoida hänet.
Turhaan haet tuolla luettelolla dramatiikkaa. Et edelleenkään perustele mitän.
—-
”Lisäksi hämärtää äitiyden käsitettä – – ”
—–
TI: ”Olet moittinut minua siitä, että tuijotan liikaa pykäliin. Mutta onko nyt niin, että sinusta äitiyden käsite muuttuu sen mukaan, millainen laki milloinkin on voimassa? Hämärtyykö oma käsityksesi äitiyden käsitteestä sillä siunaamalla, kun laki on voimassa?”
—–
-Lait antavat signaaleja. Niillä voidaan ja halutaan muokata yleisiä käsityksiä ja ajattelutapoja. Ja lakialoitteita voidaan pyrkiä tukemaan leimaamalla tietyt käsitykset vääriksi ja pahoiksi. Kuten se, että lapsen äiti on lapsen synnyttänyt nainen.
Näin ei saa enää ajatella. On sitten ihan ihmisestä kiinni jaksaako tätä näkemystä puolustaa vihamielisessä ilmapiirissä vai annetaanko periksi. Ja se on kiinni myös siitä tietääkö tai onko perustellut itselleen miksi äiti on lapsen synnyttänyt nainen ja mikä erityisside äidin ja lapsen välille muodostuu.
Ja se on kiinni myös rohkeudesta olla eri mieltä kuin mahdollisesti enemmistö ihmisistä tulevaisuudessa.
On paljon minua rohkeampia ihmisiä puhumassa lapsen oikeudesta biologisiin vanhempiinsa.
Mutta sen voin sanoa että en minä ainakaan tuota sinun piikittelyäsi pelkää. 14 v iltapäiväkerhotyössä tekee aika paksunahkaiseksi 🙂
———-
” – – mitätöi verisiteen ja isän tarpeellisuuden lapselle.”
TI: ”Höpsistä.”
-Ahaa, tämä on mielenkiintoista. Sinun mielestäsi (saisikohan tähän vihdoin omaa näkemystäsi jostain…?) veriside ja isä OVAT tarpeellisia ja tärkeitä, lapselle ja ihmiselle ylipäätään?
Ilmoita asiaton viesti
”Ja lakialoitteita voidaan pyrkiä tukemaan leimaamalla tietyt käsitykset vääriksi ja pahoiksi. Kuten se, että lapsen äiti on lapsen synnyttänyt nainen.”
Jaa, kukas sellaisen lakialoitteen on esittänyt? Äitiyslakialoitteessa, josta minun ymmärtääkseni on nyt puhe, päin vastoin suorasanaisesti todetaan että äiti on se joka on lapsen synnyttänyt.
…piti vielä tarkistaa:
”2 §
Äitiyden toteaminen synnyttämisen perusteella
Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen.”
Se Google on edelleen oikein tutustumisen arvoinen juttu!
Ilmoita asiaton viesti
”Jaa, kukas sellaisen lakialoitteen on esittänyt? Äitiyslakialoitteessa, josta minun ymmärtääkseni on nyt puhe, päin vastoin suorasanaisesti todetaan että äiti on se joka on lapsen synnyttänyt.”
——
-Tarkoitin tietenkin sitä, että tätä lakialoitetta puolustettaessa asetetaan äitiys ”tasaveroiseksi” lapsen ”tosiasiallisten vanhempien” kesken. Että molemmat naiset ovat lapsen äitejä, yhdenveroisesti riippumatta siitä kumpi on lapsen synnyttänyt. En viitannut aloitteen esittelytekstiin tai virallisiin perusteluihin.
Mutta laki aiheuttaisi sen, että myös erotilanteessa ”äidit” ovat yhdenvertaisia, eli biologinen äiti voi menettää huoltajuuden ei-biologiselle äidille. Näin veriside mitätöidään ja korvataan täysin juridisella vanhemmuudella.
(Pahoittelen jos muotoilin epäselvästi. Kirjoitan tässä samanaikaisesti jotain kaunokirjallista…)
Ilmoita asiaton viesti
No mihin viittasit sitten, kun mainitsit siitä, että käsitys synnyttäjän äitiydestä leimataan vääräksi ja pahaksi?
Ilmoita asiaton viesti
”Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen.”
Minun mielipiteeni: nainen, joka on synnyttänyt lapsen, on tämän äiti. Ainoa todellinen äiti. Juridiikalla voidaan sopia huoltajuudesta, mutta äitiys pysyy koko elämän, riippumatta äidin tai lapsen valinnoista tai tunteista.
Lapsen synnyttänyt äiti, biologinen äiti, on lapsen oikea äiti. Toinen nainen, joka pitää lapsesta huolta, ei ole tämän oikea äiti, vaan äidin kumppani. Biologisella äidillä tulisi olla ensisijainen asema ja oikeus lapseen, erotilanteissa ja kaikissa tilanteissa, ellei häntä erikseen todeta epäsopivaksi huoltajaksi.
Tämä on näkemykseni. Jos tässä on mielestäsi jotain vikaa, voit esittää eriävän näkemyksesi. Ja edelleen voisit jättää vähemmälle sen valmiin tekstin kopioimisen ja ajatella ja perustella itse.
Ilmoita asiaton viesti
Ok ok. Kirjoitit siis ihan pokkana: ”Ja lakialoitteita voidaan pyrkiä tukemaan leimaamalla tietyt käsitykset vääriksi ja pahoiksi. Kuten se, että lapsen äiti on lapsen synnyttänyt nainen.”
Mutta et nyt osaakaan perustella tätä tai edes seisoa väitteesi takana. Selvä pyy!
Ilmoita asiaton viesti
TI: ”Ok ok. Kirjoitit siis ihan pokkana: ”Ja lakialoitteita voidaan pyrkiä tukemaan leimaamalla tietyt käsitykset vääriksi ja pahoiksi. Kuten se, että lapsen äiti on lapsen synnyttänyt nainen.”
Mutta et nyt osaakaan perustella tätä tai edes seisoa väitteesi takana. Selvä pyy!”
—-
-Sanoin aiemmassa keskustelussamme mm. että minusta lapsen ei-biologisella äidillä ei ole mitään eettistä velvoitetta pitää yhteyttä ex-kumppaninsa lapseen, joka ei edes muista häntä, ja sanoit tähän: ”kuulostaa aika sydämettömältä.”
Eli näkemykseni oli sinusta ”sydämetön”. Eikö se ole aika lailla sama kuin ”paha ja väärä”?
Pitäisiköhän sinun Tenka mennä vähän huilaamaan. 🙂
Käyt kommenttejani läpi tiheällä kammalla ottamatta itse kantaa yhtään mihinkään, perusteluista puhumattakaan. Ja on oikeasti vaikea uskoa, että et ymmärtäisi mitä yritän sanoa. Että lapsen äiti, oikea äiti, on synnyttänyt äiti. Vain synnyttänyt äiti.
Ja siksi tuo aiempi ”sydämetön” kommenttini yhteydenpidon eettisestä velvoitteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Missähän kohtaa sanoin, että lapsen synnyttäjän pitäminen lapsen äitinä olisi sydämetöntä?
Kun itse jää kiinni valehtelusta ja venkoilusta niin on toki ymmärrettävää, joskin aika lapsellista, toivotella toista huilaamaan 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Siis minun kantani ja näkemykseni on, että lapsen synnyttäjä on lapsen ainoa oikea äiti. Ja siihen perustuu näkemykseni, että ei-synnyttänyt nainen ei ole asemassa, jossa hänen tulisi pitää yhteyttä ex-kumppaninsa lapseen.
Ei sinusta tietenkään synnyttäneen äidin pitäminen lapsen äitinä ole sydämetöntä. Se sen sijaan, ilmeisesti, on, että synnyttänyt äiti on lapsen ainoa oikea äiti. Ja t ä m ä n v u o k s i toiselta naiselta, jolla, (vaikka onkin merkitty lapsen juridiseksi vanhemmaksi) ei mielestäni ole samanlaista eettistä velvoitetta säilyttää yhteys lapseen mahdollisen eron jälkeen.
En minä nyt tätä tämän paremmin osaa selittää… Enkä aivan ymmärrä mitä tarkoitit ”valehtelulla” tässä yhteydessä…
Olisiko sinulla nyt itse aiheeseen mitään sanottavaa? Kiukuttelun, pilkunviilaamisen ja jonkinlaisen henkilökohtaisen taiston sijasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Ahaa, tämä on mielenkiintoista. Sinun mielestäsi (saisikohan tähän vihdoin omaa näkemystäsi jostain…?) veriside ja isä OVAT tarpeellisia ja tärkeitä, lapselle ja ihmiselle ylipäätään?”
En ottanut kantaa siihen, mikä on verisiteen ja isän merkitys – vaan siihen väitteeseesi, että lakialoite mitätöisi niiden merkityksen.
Ilmoita asiaton viesti
Olen aivan samaa mieltä, kuin Sari Weckroth’kin, kun hän toteaa, että ”Tämä lakialoite toteutuessaan tulee olemaan vahingollinen monia sukupolvia eteenpäin, kun juridiikka ohittaa verisiteet.”
Eduskunnassa äsken äitiyslaista käytyä keskustelua kuunnellessani tuli mieleen sekin, että aina kun ihminen sairastuu ja menee hakemaan sairauteensa apua lääkäriltä, kysytään, onko suvussa sitä sairautta (esim. diabetesta), jota epäillään terveydenhoitoon hakeutuneella.
Siinä tapauksessa juuri nämä ”verisiteet” on hyvin tärkeä olla selvillä. Ei siis mitenkään pikkujuttu saada tietää omat, biologiset vanhempansa, ja mikä vielä parempi, saada olla heidän kanssaan samassa perheessä ja suvussa.
Ilmoita asiaton viesti
Olin ajatellut jo lopettaa keskustelun, kun en jaksa enää yrittää selittää ja vastata tuonkaltaiseen ”tykitykseen”, mutta tällainen teksti tuli vastaan.
http://www.forumexternum.fi/138-2/
Samoin tässä lakialoitteen seuraukset ja vaikutukset yhteiskunnallisesti ja laajemmin tulevat esiin, paremmin kuin itse osaisin selittää:
http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/aitiyslaki-lis…
Lakialoite on tehty siltä pohjalta, että isä ei ole lapselle tarpeellinen eikä tärkeä. Ja että verisiteet eivät merkitse yhtään mitään ”juridisen vanhemmuuden” rinnalla, joka voidaan sopia millaiseksi vain. Äitiys voidaan sen mukaan ”tunnustaa” samoin kuin isyys, vaikka kyse ei voi olla samasta eikä toisiinsa verrattavasta asiasta.
Ns. isyyden tunnustamisen mahdollisuudella haetaan nimenomaan sitä tiettyä miestä, joka tunnustaa lapsen omakseen. Siis tunnustaa jo olemassaolevan siteen lapseen, tosiasian. Jos haettaisiin ketä tahansa isäksi ilmoittautuvaa miestä, olisi käytäntö ilmaistu sen mukaisesti. (Käytetty sana ”tunnustaa” vrt. ”ilmoittautua halukkaaksi huoltajaksi”)
Tämä lakialoite toteutuessaan tulee olemaan vahingollinen monia sukupolvia eteenpäin (jos sitäkään ilmaisua voi enää käyttää) kun juridiikka ohittaa verisiteet -ei välttämättä käytännössä, mutta arvomaailman muuttuessa. Tällä saavutettava ”hyöty” on vain joidenkin perheiden ”elämän sujuvuus” (mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan, ja johon tosin vaikuttaa moni muukin asia) ja ”ikävän ja nöyryyttävän adoptioprosessin” sivuuttaminen kokonaan, aikuisten elämän helpottamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
SW: ”Olin ajatellut jo lopettaa keskustelun, kun en jaksa enää yrittää selittää ja vastata tuonkaltaiseen ”tykitykseen”, mutta tällainen teksti tuli vastaan. – – Samoin tässä lakialoitteen seuraukset ja vaikutukset yhteiskunnallisesti ja laajemmin tulevat esiin, paremmin kuin itse osaisin selittää: – – ”
No niin, Weckrothin kommentit alkavat taas keskustella itsensä kanssa 😀
SW: ”Älä mene virran mukana vaan ajattele itse! Sitä tarvitaan tänä aikana. – – Joten tuo ei ollut mikään murska-argumentti, tosiaankaan.
Ajattele itse. Perustele itse. Kumoa itse vastapuolen argumentit.”
Ilmoita asiaton viesti
”SW: ”Älä mene virran mukana vaan ajattele itse! Sitä tarvitaan tänä aikana. – – Joten tuo ei ollut mikään murska-argumentti, tosiaankaan.
Ajattele itse. Perustele itse. Kumoa itse vastapuolen argumentit.””
——–
-Nimenomaan. Oliko tällä tarkoitus viitata siihen että linkitin pari puheenvuoroa asiasta. Voin olla vastaisuudessa tekemättä niin, jos se häiritsee. 🙂 Yleensä pyrin välttämään sitä, paitsi siinä vaiheessa kun loppuu voimat…
En vetoa niiden suhteen auktoriteetteihin (=jonkun arvovaltaisen tahon ehdottoman oikeaan tulkintaan asiasta) vaan tietoon, jota minulla ei kaikista asioista ole. Kuten tuo perustuslaki ja aloitteen suhde siihen. Ilmeisesti myöskään sinä et tiennyt ettei näin hankitulle lapselle voida koskaan vahvistaa isää. Koska et uskonut, että lakialoite mitätöisi isän merkityksen.
Olisiko riittänyt jos olisin vain väittänyt niin?
Suvi Tarkkasen tekstiin linkitin kun en jaksanut alkaa selostaa monisanaisesti sitä mitä olin jo yrittänyt sanoa.
Sinulla on joissakin asioissa enemmän tietoa, ja se on hyvä juttu. Ja hyödyllistä. Mutta henkilökohtaisesti et ota kantaa mihinkään. Se on minusta huonompi juttu. Jos ei ole henkilökohtaista kantaa, ei voi myöskään perustella mitään.
Tuokin kommenttisi sisälsi vain lainauksia minulta. Ja kuittailuasi naurunaaman kanssa. Todennäköisesti tulevat keskustelumme tulevat olemaan hyvin tämän kaltaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Isättömyys aiheuttaa lapselle trauman, joka vanhentaa lasta, kun telomeerit lyhentyvät.
Ilmoita asiaton viesti
”-Eli kyse on aikuisten mukavuudenhalusta. Ei tarpeellinen lakimuutos. Lisäksi hämärtää äitiyden käsitettä, mitätöi verisiteen ja isän tarpeellisuuden lapselle.”
Äitiyslain kohderyhmää ovat parisuhteensa joko rekisteröimällä sen tai solmimalla avioliiton virallistaneet naisparit – heidän tekemänsä päätös yhteisen lapsen saamisesta hedelmöityshoitojen avulla osoittaa jo itsessään sitoutumisvalmiutta vanhemman velvollisuuksiin ja siten perheen sisäinen adoptioprosessi voidaan heidän osaltaan muuttaa äitiyslain mukaiseksi tunnustusmenettelyksi.
Äitiyden käsitteestä sen verran, että missään Suomenkaan lähialueilla äitiyttä ei ymmärretä pelkästään synnyttäjään liittyvänä ihmistyypin kuvaajana – äitiyteen kuuluu useimmissa kulttuureissa ennen kaikkea huolenpito lapsistaan …
Ilmoita asiaton viesti
#13. Kuules nyt Weckroth, saatte siellä avioliittokerhossanne nimittää juridista äitiä miksi lystäätte, mutta älä vain mene sanomaan naisparin lapselle, että ”se toinen äitisi ei ole sinun äitisi, vaan vain oheishuoltaja”. Ja hyväksy se, että lapsi itse päättää, mikä äidin naiskumppani hänelle on ja miksi hän tätä nimittää.
Ilmoita asiaton viesti
”mutta älä vain mene sanomaan naisparin lapselle, että ”se toinen äitisi ei ole sinun äitisi, vaan vain oheishuoltaja”. Ja hyväksy se, että lapsi itse päättää, mikä äidin naiskumppani hänelle on ja miksi hän tätä nimittää.”
—–
En mene sanomaan lapselle yhtään mitään. Ja hyväksyn sen että lapsi muodostaa itse tunnesiteensä ja nimittää läheisiään miksi nimittää. Eihän minulla tätä vastaan ole mitään sanottavaa. 🙂
Haluan vain puolustaa lapsen, ja yleensä ihmisen, oikeutta biologisiin juuriinsa ja verisiteisiinsä. Ja biologisen äidin ensisijaista oikeutta omaan lapseensa.
Ja yhteiskunnassa sen tunnustamista, että ”veri on vettä sakeampaa”. Tämä runomuodossa ilmaistu totuus tunnustetaan tukemalla lainsäädännöllisesti ihmisen oikeutta verisiteisiin, esim. tarvittaessa ymmärtävällä terapialla, jos ei ole koskaan saanut tuntea biologista äitiään tai isäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Äitiyslaki vain ei tule olemaan minkäänlainen päätepiste monimuotoisten perheiden ja niissä olevien vanhemmuuksien perustuslaillisen yhdenvertaistamisen tiellä – vanhemmuutta säätelevää lainsäädäntöä on mielestäni mitä pikimmin ryhdyttävä työstämään sukupuoli- ja lukumääräneutraaliksi.
Jo nykyisin yksin äitiyslain kohdealueella – samaa sukupuolta olevien parisuhteissa siis – esiintyy tarvetta vahvistaa lapselle kahta useampi juridinen vanhempi kumppanuusvanhemmuusmallin yleistyessä ja toisaalta myös heteroparisuhteisiinkin sopivasti biolääketieteen kehittyessä siten, että yhdellä lapsella voi olla jopa kolme geneettistä vanhempaa :
https://blogit.kaleva.fi/tieteilijan-aani/alana-sa…
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäpä Antikaisen kannattaisi hieman varoa mitä toivoo, sillä se saattaa jopa toteutua.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän erikoinen otsikkovalinta
Vanhemmuus ei kysy yhteiskunnan lupaa,
kun kirjoittaja nimenomaan tähtää siihen, että yhteiskunnan pitäisi vanhemmuudesta tehdä päätöksiä ja myöntää lupia.
”Lähtökohtaisesti vanhemmiksi luetaan ne ihmiset, jotka ovat lapsen saattaneet alulle.” Luetaan? Eihän maailmassa ole muunlaisia ihmisiä kuin ne, jotka ovat saaneet alkunsa isänsä siittiöstä ja äitinsä munasolusta. Ihan sama, lukeeko joku sitä tai ei. Niinhän se asia nyt vaan on.
”Ei ole mitenkään tavatonta, että lapsella on useampi äiti tai useampi isä.” Tämä lause on kirjasta Vihreitä iltasatuja. Jokaisella lapsella reaalimaailmassa on ollut yksi äiti ja yksi isä. Sen lisäksi hänellä voi olla adoptioäiti ja/tai -adoptioisä tai tarvittaessa sijaisäiti tai -sijaisisä, jos alkuperäiset vanhemmat eivät kykene lapsesta huolehtimaan. Kaikki neljä jälkimmäistä vaihtoehtoa tulevat kuvioihin ainoastaan, jos tapahtuu jotain negatiivista tai asiat menevät pieleen. Ne eivät ole toivottavia tai rinnakkaisia vaihtoehtoja.
Kansalaisaloite äitiyslaista tähtää äitiyden uudenlaiseen määrittelyyn ja sen irrottamiseen sekä biologiasta että elämässä eteen tulevista odottamattomista ongelmista ja haasteita (joita on ratkaistu adoptiolla ja sijaisvanhemmuudella). Kyseessä on suunnitelmallinen lapsen tuotteistaminen ja hänen irrottamisensa suvusta, johon hänen solunsa hänet kuitenkin koko elämän ajaksi kytkevät. Sen lisäksi lakiehdotuksen 6 §:n mukaan ”nainen, joka on tunnustanut lapsen etukäteen, voi kuitenkin lapsen synnyttyä viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä peruuttaa tunnustamisensa”. Äitiydestä tehtäisiin siis peruttavissa oleva ilmoitusasia. Vähän erikoista rakkautta mielestäni. Haluaisin kuulla Miikan kommentin tästä perumispykälästä!
Juho: ”…heidän tekemänsä päätös yhteisen lapsen saamisesta hedelmöityshoitojen avulla osoittaa jo itsessään sitoutumisvalmiutta vanhemman velvollisuuksiin.” Niinkö? Miten tämä sopii yhteen perumispykälän kanssa?
Miikan lause ”Lapsi tunnistaa häntä rakastavat ja hänestä huolehtivat” henkilöt ei mitenkään eliminoi sitä tosiasiaa, että jokainen normaali lapsi ymmärtää ennen kouluikää, että hänellä on jossakin isä. Tämän tosiasian kieltäminen on rinnastettavissa haikarajuttuihin.
On omituista väittää, että yhteiskunta asettaisi lapsen eriarvoiseen asemaan. Senhän tekee hänen oma äitinsä ja tämän kumppani.
”Voimme pitää huolen, että mahdollisimman monella lapsella on yhdenvertaiset oikeudet ja asema jo ennen syntymäänsä.” Tämä lause on totta ja siksi ihmettelen, miksi ihmeessä vihreät eivät tunnista luonnonmukaisuutta tässäkään asiassa vaan kannattavat YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen rikkomista.
”Äitiyslain säätäminen on lapsen edun ja oikeuksien puolustamista. Sen vastustaminen osoittaa sydämettömyyttä erilaisia perheitä ja heidän lapsiaan kohtaan.” Asia on täsmälleen päinvastoin. En löydä tästä Miikan blogista yhtään perustelua tällä loppuväitteelle. Väite on täysin irrallinen ja perustelematon. Sen takia sitä puolustellaankin yleensä valheilla, vihapuheella ja faktapuheen sensuurilla.
Ilmoita asiaton viesti
#35. ”(…) vaan kannattavat YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen rikkomista.”
Nyt Outi Mäki, Sari Weckroth, Paula Plysjuk ja kaikki muut silmä tarkkana. Kysyin Suomen UNICEFista, rikkooko äitiyslaki lapsen oikeuksien sopimusta ja mitä sopimuksessa tarkoitetaan sanalla ”vanhemmat”.
Minulle sanottiin, että YK:n lapsen oikeuksien komitean tulkinnat sopimuksesta eivät sisällä määrittelyä siitä, mitä vanhemmalla tai adoptiovanhemmalla tarkoitetaan. Lapsen oikeuksien sopimus ei määritä vanhempia eikä yhdenlaista käsitystä hyväksyttävästä perhemuodosta. Tämä on myös lapsen oikeuksien komitean kanta.
Sen sijaan oikeudet kuuluvat sopimuksen mukaan kaikille lapsille ilman minkäänlaista lapsen vanhempiin liittyvään seikkaan, mm. sukupuoleen perustuvaa erottelua.
Älkää siis enää väittäkö, että äitiyslaki rikkoo lapsen oikeuksien sopimusta.
Tällä perusteella päinvastoin se, että Outi Mäki ei antaisi synnyttävän äidin naiskumppanin vahvistaa heti äitiyttään, rikkoo lapsen oikeutta tuntea syntymästä lähtien vanhempansa. Outi Mäen näkemys on lapsen oikeuksien vastainen myös siksi, että hän haluaa erotella lapsia heidän vanhempiinsa liittyvien seikkojen perusteella.
Jos siis vastustatte äitiyslakia, ette voi vedota lapsen oikeuksien sopimukseen vaan teidän on päinvastoin vastustettava sitä. Vastustakaa siis äitiyslakia vaikka vetoamalla isänkaipuuseen ja sanomalla, että ”veri on vettä sakeampaa”. Ja äitiyslakihan muuten myös edellyttää, että sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys on tiedossa, esim. mahdollisten geneettisten sairauksien vuoksi.
Lopuksi vielä siitä, että Mäki kritisoi blogikirjoituksen otsikkoa ”Vanhemmuus ei kysy yhteiskunnan lupaa”. Mäki selvästi erehtyy tulkinnassaan, sillä blogisti oletettavastikin tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan on hyväksyttävä erilaiset vanhemmuuden muodot.
Ilmoita asiaton viesti
”Tällä perusteella päinvastoin se, että Outi Mäki ei antaisi synnyttävän äidin naiskumppanin vahvistaa heti äitiyttään, rikkoo lapsen oikeutta tuntea syntymästä lähtien vanhempansa.”
——
-No niin, lähdetäänpä tästä. Sinun tulkinnastasi. (Joka toivoakseni on omasi ja olet perustellut sen ainakin itsellesi.)
Tarkoittaako lapsen sopimuksen kohta ”vanhempansa” siis mielestäsi
-juridisia vanhempia?
-lapsen kanssa samassa taloudessa asuvia aikuisia?
Eli kenet/ketkä lapsella täytyy olla oikeus tuntea?
Jos kohta tarkoittaa juridisia vanhempia, miten äidin kumppanin äitiyden vahvistamisen puuttuminen tarkoittaisi sitä, että lapsi ei saa tuntea syntymästä lähtien vanhempiaan? Kun toista juridista vanhempaa ei vielä ole?
Jos taas ko. sanavalinta sopimuksessa (”vanhemmat”/”tuntea vanhempansa”) tarkoittaa tässä kohden vain ja yksinkertaisesti samassa taloudessa asuvia aikuisia, kuten Outi Mäkikin mainitsi ”sosiaalisia vanhempia” (äiti ja äidin kumppani) niin miten on mahdollista että lapsi ei TUNTISI näitä aikuisia, heti syntymästä lähtien?
Sanopa. Miten? Ja kumpaa oma tulkintasi tarkoittaa?
Onko ”tunteminen” (läheisyys, vuorovaikutus, näkö-, kuulo- ja tuntoaistimus ja toisen tunnistaminen näiden perusteella) sinusta siis jotain minkä täytyy olla paperilla ja virallisesti tunnustettu, jotta se toteutuisi?
Se johdonmukaisuus?
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt Outi Mäki, Sari Weckroth, Paula Plysjuk ja kaikki muut silmä tarkkana. Kysyin Suomen UNICEFista, rikkooko äitiyslaki lapsen oikeuksien sopimusta ja mitä sopimuksessa tarkoitetaan sanalla ”vanhemmat”.
Minulle sanottiin, että YK:n lapsen oikeuksien komitean tulkinnat sopimuksesta eivät sisällä määrittelyä siitä, mitä vanhemmalla tai adoptiovanhemmalla tarkoitetaan. Lapsen oikeuksien sopimus ei määritä vanhempia eikä yhdenlaista käsitystä hyväksyttävästä perhemuodosta. Tämä on myös lapsen oikeuksien komitean kanta.”
—-
-Minua hämmästyttää, siis oikeasti hämmästyttää, se, että riennetään kysymään joltain viralliselta taholta miten asia on kun tulisi itse osata perustella miten Lapsen oikeuksien sopimuksen VOI tulkita siten, että siinä EI tarkoitettaisi isää ja äitiä.
Et ole perustellut sitä. Etkä vastannut kysymyksiini asian suhteen. Viittaat ainoastaan siihen, että ”mutku mä kysyin sieltä ja ne sanoi näin.” Ei millään pahalla, mutta tämä on vähän turhauttavaa…
Ihan oikeasti. Lue se 7 artikla ihan järki ja sisälukutaito kädessä ja selitä mitä muuta se voi tarkoittaa, huomioiden erityisesti kohdat ”tuntea” ja ”mikäli mahdollista”, kuten olen osoittanut.
Kuten sanoit, lapsen oikeuksien komitean TULKINNAT eivät sisällä määrittelyä siitä ketä ”vanhemmilla” tarkoitetaan. Entä alkuperäinen teksi?
Sanon tähän että tee oma tulkintasi ja perustele se.
Onko sinusta oikeasti täysin mahdotonta ajatella, että älyllistä epärehellisyyttä voisi esiintyä (millä tahansa) virallisella taholla?
Opetushallitus ei voi olla väärässä?
MLL ei voi olla väärässä?
UNICEF ja lapsen oikeuksien komitea ei voi olla väärässä?
Nimenomaan tänä ideologioiden läpi puskemisen aikana lasketaan sen varaan että ihmiset luottavat lähtökohtaisesti ja täysin varmasti, ehdottomasti ja mitään kyseenalaistamatta tiettyjen tahojen sanaan, kantaan ja päätökseen asiasta.
Tuo on vaarallinen asennoituminen, oikeasti. Auktoriteettiuskoa. Johdonmukainen ajattelu EI riipu siitä mitä joku arvovaltainen taho sanoo. He ovat ihmisiä, eivät jumalia. He eivät ole kirjoittaneet ko. sopimuksen kohtaa, huomattakoon tämä. He vain tulkitsevat sitä, kuten mekin. (Jos joltain haluat kysyä, niin ennemmin vaikka ädinkielen opettajalta.)
Älä mene virran mukana vaan ajattele itse! Sitä tarvitaan tänä aikana. Ei ole kyse siitä että tehdään päätöksiä järjestöjen ohi, vaan ihan johdonmukaisuudesta.
Joten tuo ei ollut mikään murska-argumentti, tosiaankaan.
Ajattele itse. Perustele itse. Kumoa itse vastapuolen argumentit.
Sitä olen itse ainakin yrittänyt tehdä koko keskustelun.
Ilmoita asiaton viesti
#40, #41. Seli seli. Minulla on kantani, ja se vain vahvistui, kun sain vastauksen Suomen UNICEFilta.
Lue myös tämä linkki vielä ajatuksella, ja ehkä silmäsi avautuvat:
http://veikkamattila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250… .
Voit tietenkin myös esittää kantasi Suomen UNICEFille ja YK:n lapsen oikeuksien komitealle ja sanoa, että he ovat väärässä ja menevät virran mukana.
Ei minulla muuta.
Ilmoita asiaton viesti
”Minulla on kantani, ja se vain vahvistui, kun sain vastauksen Suomen UNICEFilta.”
—–
-Siis sinulla on oma tulkintasi lapsen oikeuksien sopimuksen 7. artiklasta. Minusta sen ei pitäisi mennä niin, että oma kanta vahvistuu kun joku (omasta mielestä) arvovaltainen taho esittää samanlaisen tulkinnan.
Oikeasti sillä ei pitäisi olla merkitystä. Se juuri ”antaa luvan” olla perustelematta kantaansa itse.
——
”Voit tietenkin myös esittää kantasi Suomen UNICEFille ja YK:n lapsen oikeuksien komitealle ja sanoa, että he ovat väärässä ja menevät virran mukana.”
—
-Tätä juuri tarkoitin. On hyvin huolestuttavaa, että monet viralliset järjestöt alkavat mennä virran mukana. Ja vääristelevät lausuntoja ja sopimuksia, joihin heidän toimintansa perustuu.
Siksi tarvitaan avointa keskustelua asioista.
Esittämäsi tulkinta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ei ole johdonmukainen, ei järjellinen, ei looginen eikä toimiva. Ei vaikka sen vahvistaisi mikä hyvänsä järjestö virallisessa lausunnossaan.
Ilmoita asiaton viesti
#45. “On hyvin huolestuttavaa, että monet viralliset järjestöt alkavat mennä virran mukana. Ja vääristelevät lausuntoja ja sopimuksia, joihin heidän toimintansa perustuu.”
No ilmoita nyt ihmeessä heille, että he ovat väärässä, ja ota yhteyttä myös eduskuntaan! Turha sinun on täällä asiaa jauhaa, kun me muut olemme niin ymmärtämättömiä.
Ilmoita asiaton viesti
”No ilmoita nyt ihmeessä heille, että he ovat väärässä, ja ota yhteyttä myös eduskuntaan! Turha sinun on täällä asiaa jauhaa, kun me muut olemme niin ymmärtämättömiä.”
—-
-Enpä usko, että pelkkä ilmoittaminen auttaisi 🙂 Eduskuntaan ollaan yhteydessä lain vastustajien taholta, ja on kirjoitettu erinomaisia puheenvuoroja.
En kuitenkaan näe että täällä jauhaminen olisi turhaa. Vaikka keskustelun taso ei ole aina päätä huimannut, omaltakaan puoleltani. Siitä voi tulla jonkinlainen ”hullun huvi”, kuin riippuvuus, jossa alkaa olla liian hauskaa vängätä nimenomaan tiettyjen nimien kanssa.
Pahoittelen kaikkea, jos olen sattunut kirjoittamaan loukkaavasti. Ja olen iloinen että voimme päättää tämän ainakin melko sopuisasti. Kiitos vielä että vastasit kysymyksiini.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Petri F. kun nostit esiin tuon Veikka Mattilan blogin. Keskustelu siellä oli ilmeisesti jatkunut kiivaana. Jatkoin sitä osaltani. En tosin tiedä jaksanko enää.
Mutta kysyn nyt vielä: onko sinusta oikeasti täysin yhdentekevää onko lapsella isää tai isään verrattavaa miespuolista henkilöä elämässään? Tai saako lapsi/aikuinen ihminen koskaan tietää kuka hänen isänsä on ja selvittää biologisia juuriaan?
Tällä ei lähtökohtaisesti pitäisi olla yhtikäs mitään merkitystä?
Onko tämä asia, jota on aiemmin pidetty hyvin tärkeänä, sen puutteen aiheuttamia traumoja on ymmärretty ja pyritty hoitamaan, nyt haudattava ”täysin turhana”, koska on ”aivan sama ketkä lapsen huoltajat ja kasvattajat ovat”?
Että verisiteiden merkitys ei oikeasti ole mitenkään huomionarvoinen asia, ja verisukulaisiaan esim. ”Kadonneen jäljillä” -ohjelman kautta etsivät ovat vain ”yksittäistapauksia”? Ja kaikkien pitäisi oikeasti pystyä hyväksymään se, että ”rakkaus on tärkeintä”, verisiteet eivät merkitse mitään?
Olen myös sitä mieltä, että on tärkeämpää olla rakastettu ei-verisukulaisten taholta jos vaihtoehtona ovat rakkaudettomat verisukulaiset.
Mutta en ikinä, IKINÄ, voi ajatella, ettei verisiteillä ole merkitystä! Jos verisukulaisten välillä ei ole rakkautta, se on erityisen kipeä ja traumaattinen asia, juuri siksi että sillä on merkitystä.
Jos jätät edes vähän tilaa sille, että verisiteillä onkin merkitystä (ainakin joillekin hyvinkin suurta merkitystä) eikö lapselle pitäisi antaa mahdollisuus saada itselleen isä, myöhemmin elämässä, jos niin kokee ja tahtoo?
Ilmoita asiaton viesti
#46. Minä toivon, että kaikilla lapsilla olisi isä. Ja ellei se voi olla oma isä, se voisi olla kuka tahansa mieshenkilö, johon lapsi luottaa ja joka on tälle läheinen. Äitiyslain vastustaminen vain ei ole mikään ratkaisu tähän asiaan, vaan silloin pitää vastustaa hedelmöityshoitolakia. Äitiyslakihan velvoittaa myös äidin naiskumppanin huolehtimaan lapsesta, ja mielestäni tähän sisältyy molemmille kuuluva velvollisuus tarjota lapsille myös yksi tai useampi isähahmo.
Kyllä, verisiteet ovat mielestäni tärkeät – olen ylpeä kahdesta pojastani, jotka ovat omaa vertani – mutta äitiyslain vastustaminen ei edelleenkään ole oikea tapa edistää verisiteiden vaalimista. Se voi kuulostaa loogiselta tavalta, mutta ei ole oikea.
Äitiyslailla varmistetaan, että lapsella on kaksi lapseen ja toisiinsa sitoutunutta huoltajaa heti syntymähetkellä. Ja kun kuitenkin kohta kysyisit, miksi laissa sitten on 30 päivän peruuttamismahdollisuus, lue kommentti 48, jossa on oma vastaukseni siihen.
Minä olen nyt tämän keskustelun käynyt. Jos vastaukseni eivät tyydytä, ei mahda mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Petri F: ”Minä toivon, että kaikilla lapsilla olisi isä. Ja ellei se voi olla oma isä, se voisi olla kuka tahansa mieshenkilö, johon lapsi luottaa ja joka on tälle läheinen.”
—-
-Kas, olen aivan samaa mieltä! 🙂
———
PF: Äitiyslain vastustaminen vain ei ole mikään ratkaisu tähän asiaan, vaan silloin pitää vastustaa hedelmöityshoitolakia.”
—
-Itse asiassa olen aika lailla samaa mieltä tästäkin. Mietin tätä juuri tänään töissä. Mitä hyödyttää vastustaa tätä lakia, kun kyse on paljon isommasta asiasta? Siitä, että lapsia ylipäätään tehdään keinohedelmöityksellä, ja yksinäiset naiset naisparien lisäksi hankkivat tuosta noin vain yhteiskuntaan isättömiä lapsia.
Tämä äitiyslaki kuitenkin suorastaan huutaa sitä sanomaa, että ”lapsi ei tarvitse isää”, ja mainostaa tätä helpompaa ja mukavampaa tapaa hankkia lapsia, kuin hankalalla kumppanuusvanhemmuudella tai sukusoluilla, joiden luovuttaja haluaakin ehkä isäksi jossain vaiheessa…
—–
PF: ”Äitiyslakihan velvoittaa myös äidin naiskumppanin huolehtimaan lapsesta, ja mielestäni tähän sisältyy molemmille kuuluva velvollisuus tarjota lapsille myös yksi tai useampi isähahmo.”
—-
-Ahaa, tämä oli uutta. Siis tuo jälkimmäinen. Tämän toteutumisesta en tosin olisi kovin varma, kun ei ole mihinkään kirjattu. Sitä lapsen oikeutta isään. Kovin itsestäänselvästi tätä ei mielletä velvollisuudeksi, kun kaikki puhuu nyt sitä vastaan että isällä olisi merkitystä.
Mielipiteet eivät paljon paina, jos ei ole lain suojaa ja lain määräämää velvoitetta.
—–
PF: Kyllä, verisiteet ovat mielestäni tärkeät – olen ylpeä kahdesta pojastani, jotka ovat omaa vertani – mutta äitiyslain vastustaminen ei edelleenkään ole oikea tapa edistää verisiteiden vaalimista. Se voi kuulostaa loogiselta tavalta, mutta ei ole oikea.”
—-
-Kuten edellä sanoin, tämän lain torppaaminen ei lopulta ratkaisisi paljonkaan. Mutta kiitos tästä lausunnosta.
——–
PF: ”Äitiyslailla varmistetaan, että lapsella on kaksi lapseen ja toisiinsa sitoutunutta huoltajaa heti syntymähetkellä. Ja kun kuitenkin kohta kysyisit, miksi laissa sitten on 30 päivän peruuttamismahdollisuus, lue kommentti 48, jossa on oma vastaukseni siihen.”
—-
-Tämä on sinänsä hyvä asia. Mutta jos juridinen ja biologinen äitiys asetetaan täysin samalle viivalle, ja huomataan että kun ei ole sitä verisidettä, voi olla aika pienet motivaatiot pitää yhteyttä eron jälkeen exän lapseen, ja äitiys halutaankin irtisanoa.
Näitä tilanteita tulee aivan varmasti eteen. Että ei vain ole kiinnostusta pitää yhteyttä lapseen joka ei ole oma, ja jos exänkin kanssa välit ovat poikki.
Yhteyden säilymisen tärkeys on ollut suoraan kytköksissä siihen verisiteeseen. Ei tämä laki ehkä olisikaan niin paha, jos tunnustettaisiin se, että biologinen vanhempi-lapsi-suhde ON erityinen ja sisältää erityisvelvoitteita, jotka säilyvät koko elämän.
—–
PF: ”Minä olen nyt tämän keskustelun käynyt. Jos vastaukseni eivät tyydytä, ei mahda mitään.”
—
-Ei, vastauksesi olivat erittäin hyviä! Kiitän sydämestäni niistä. Ja yhteisymmärrystäkin löytyi.
Tämä laki ehkä menee läpi. Mutta keskustelu isän ja äidin tärkeydestä lapselle ja verisiteiden merkityksestä jatkuu. Kun sinulla oli kanttia sanoa suoraan että pidät niitä tärkeinä (kiitos jälleen!!!) ehkä sanot sen vastaisuudessakin? Kaikki panokset tarvitaan. Koska tosiasia on, että verisiteiden merkitystä ja isän ja äidin tärkeyttä lapselle ollaan häivyttämässä ja kieltämässä.
Kiitos keskustelusta. Oikeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko ristiriitainen, vai kuvittelenko vain niin?
Omien lastesi kohdalla olet sitä mieltä, että verisiteet ovat tärkeät, mutta samaan hengenvetoon vetoat sen puolesta, että joiltakin lapsilta tulee saada lailla estää toisen vanhemman sukuhaara, eli verisiteet.
Mistäköhän johtuu, että puolustaessasi kiihkeästi äitiyslakia, näyttäydyt hyvinkin ristiriitaisena, ja puolueellisena?
Ilmoita asiaton viesti
Sopimuksissa ei yleensäkään määritellä sellaisia asioita, jotka ovat sopijoille itsestään selviä kuten tässä tapauksessa vanhemmuus. Miten käytännössä olisi mahdollista, ettei lapsi tuntisi ”sosiaalisia vanhempiaan” eli niitä, jotka häntä hoitavat? Ei sellaista asiaa erikseen todeta, mikä on ilmiselvä.
On monenlaisia perheitä. Siitä kai ei ole mitään epäselvyyttä. Aamulehden haastatteluissa näyttää perheeseen aina kuuluvan myös kissat ja koirat.
Edelleen ihmettelen, mitä se sellainen rakkaus ja sitoutumisen osoitus on, joka voidaan perua kuukausi lapsen syntymän JÄLKEEN. Toivoisin jonkun aloitteen kannattajista vastaavan tähän.
Lause ”Vanhemmuus ei kysy yhteiskunnan lupaa” tarkoittaa mielestäni, että ”Vanhemmuus ei kysy yhteiskunnan lupaa” – eikä jotain muuta, kuten esimerkiksi: ”Lupa ja sertifikaatti on saatava.”
Haluan, että lapsia ei suunnitelmallisesti eroteta toisesta tai molemmista suvuistaan vaan, että jokaisella lapsella olisi lapsenoikeuksien sopimuksen mukainen tietoisuus ja yhteys molempiin sukuihinsa, koska ne ovat osa hänen identiteettiään. Haluan, että kaikilla lapsilla on em. sopimuksen mukaiset oikeudet. Haluan, että lapsen elämän malliksi ei oteta periaatetta: koska on ihmisiä, jotka kohtelevat lasta kaltoin, mekin voimme kohdella kaltoin vähän toisella tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
#39. Olen minäkin miettinyt, mikä logiikka 30 päivän peruuttamisoikeudessa on. Mutta sama peruuttamisaika lienee myös isyyslaissa. Yksi peruuttamismahdollisuuden perustelu on äitiyslain tekstissä: “Peruuttamismahdollisuuden varaaminen on katsottu kohtuulliseksi, koska kysymys ajankohdasta, jolloin lapsi on saanut alkunsa, saa lisävalaistusta vasta sen jälkeen, kun tiedetään, milloin lapsi syntyi ja miten kehittyneenä.”
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1669
En ole lakiasiantuntija, mutta monissa laeissa lienee vastaavanlainen mahdollisuus, jonka tarkoituksena on ehkä taata niiden toimivuus.
Mutta oli miten oli, olen vakaasti sitä mieltä, että äitiyslaki turvaa lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen edun ja on siksi kannatettava.
Ilmoita asiaton viesti