*

Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Uusi maalaisliitto on syntymässä

Hallitus tarjosi suomalaisille erinomaista kesäteatteria vuonna 2017, kun Halla-aho joukkoineen heitettiin pihalle suurieleisesti. Hallitus uhkasi kaatua, pääministeri lensi lentokonetta ja koko maa pidätti henkeään. Lopputulema oli kuitenkin vain perussuomalaisten eduskuntaryhmän pirstaloituminen ja saman vanhan hallituspolitiikan jatkuminen.

“Arvot” oli se repliikki, jota kesäteatterin näyttelijät kovimpaan ääneen huusivat. Arvojen vuoksi Halla-aho ei enää kelvannut yhteistyökumppaniksi. Jo kesällä nämä puheet kuitenkin näyttivät unohtuneen, sillä keskustan, perussuomalaisten ja sinisten yhdistymisellä haaveilusta olemme kuulleet ainakin jo heinäkuussa keskustan Antti Kurviselta, elokuussa sinisten Jussi Niinistöltä ja syyskuussa keskustataustaiselta Kari Hokkaselta.

Puolueiden yhdistyminen saattaa päälisinpuolin vaikuttaa vain vaalistrategialta. Mielestäni se on kuitenkin merkki siitä, että puoluepoliitikan napa-alueet ovat siirtymässä, ja keskusta pelkää paikkansa puolesta uudessa poliittisessa tilanteessa. Antakaas, kun selitän:


Demokratioissa on eroja. Maat, joissa käytetään enemmistövaalitapaa, ovat käytännössä kaksipuoluejärjestelmiä. Enemmistövaalissa jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain yksi ehdokas, joten vaalipiirejä on yhteensä satoja. Kun vain yksi valitaan, ohjaa se äänestäjiä valitsemaan kahden pääpuolueen ehdokkaiden väliltä. Yleensä kaksipuoluejärjestelmissä valtapuolueina toimiikin jonkinlainen oikeistokonservatiivinen puolue ja sosialistinen puolue. Se noudattaa siis melko perinteistä vasemmisto-oikeisto-jakoa.

Enemmistövaalitavoissakin on eroja, mutta usein käytetty "first-past-the-post” eli pluraliteettijärjestelmä tarkoittaa sitä, että eniten ääniä saanut valitaan jo ensimmäisellä kierroksella. Syntyy “spoiler effect”, jossa systeemin ja pääpuolueiden haastajat ovat lähinnä vain haitaksi. Jos Suomessa olisi vastaava tilanne, meillä pääpuolueet voisivat olla esimerkiksi kokoomus ja sdp. Jos kisaan lähtisi mukaan myös vasemmistoliitto, se luultavasti vaan veisi osan demarien äänistä ja varmistaisi näin kokoomuksen voiton. Tilanteen voisi pelastaa esimerkiksi siirtoäänivaalitapa, jos vain poliittista tahtoa löytyy, mutta miksipä valtapuolueet asemastaan vapaaehtoisesti luopuisivat?

Suomen vaalilaissa on omat puutteensa, kuten korkeat äänikynnykset, mutta meidän monipuoluejärjestelmän pelastaa suhteellinen vaalitapa. Meillä valintaa ei tarvitse tehdä kahden puolueen välillä, vaan muun muassa eduskuntaan pääsee erikokoisia puolueita. Kuntien valtuustoissa on edustettuna myös (vielä) eduskunnan ulkopuolisia puolueita.


Puheet keskustan, perussuomalaisten, sinisten ja Väyrysen kansalaispuolueen yhdistämisestä ovat mielestäni ennakointia siitä, että Suomi siirtyy hiljalleen kohti kaksinapaista puoluejärjestelmää. Siirtymä ei välttämättä ole varsinainen muutos vaalijärjestelmään, mutta sitäkään vaihtoehtoa ei pidä sulkea pois. Näiden puolueiden liittouma ei kuitenkaan edustaisi perinteistä maltillista oikeistoa, vaan pikemminkin arvokonservatiivia nationalismia. Tästä voi siis tehdä päätelmän, että sen vastapuolena toimisi arvoliberaalit, kansainväliset puolueet.

Vasemmisto-oikeisto-jako ei ole tarpeeton tapa tarkastella puolueita, mutta se on yksinään liian suppea. Lisäksi jaon taustalla olevat perustavanlaatuiset kysymykset, kuten työ ja varallisuus, ovat suuressa muutoksessa. Jako ei välttämättä kuitenkaan enää tulevaisuudessa edusta sitä janaa, jonka vastapuolille suuret puolueet haluavat itsensä asemoida. Ratkaisevaa onkin muun muassa suhtautuminen kansainvälisyyteen, kaupungistumiseen ja vähemmistöjen oikeuksiin.

Jos keskusta ja perussuomalaiset sekä niiden light-versiot liittoutuisivat, korostaisi se muissa puolueissa tätä “uutta” poliittista jakolinjaa. Uusi maalaisliitto saisi tukea luultavasti ainakin kristillisdemokraateilta ja hajaääniä myös vasemmistopuolueista ja kokoomuksesta. Vastapuolekseen se saisi varmasti ainakin vihreät, mutta melko varmasti myös kokoomuksen ja rkp:n enemmistön. Pahiten jakolinja iskisi luultavasti vasemmistopuolueisiin, joissa on mielestäni vahvasti kannattajia linjan molemmin puolin.

Uusi maalaisliitto saattaa olla jo tekeillä. Vaikka ehkä emme näe Suomessa koskaan kahta suurpuoluetta, saattaa hyvin syntyä blokkeja, jossa uusi maalaisliitto haluaa olla vahvoilla. Kun vasemmisto-oikeisto-jako menettää merkitystään, täytyy kapitalisteilla tai kommunisteilla pelottelun sijaan maalata piruja EU-virkamiehistä, sukupuolineutraaleista vessoista ja vahvoista kaupungeista maakuntien sijaan.

 


Kirjoittaja on vihreä kaupunginvaltuutettu ja puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

"Puheet keskustan, perussuomalaisten, sinisten ja Väyrysen kansalaispuolueen yhdistämisestä ovat mielestäni ennakointia siitä, että Suomi siirtyy hiljalleen kohti kaksinapaista puoluejärjestelmää."

Sinisten tilalle laittaisin tuohon Krisut ja Siniset sinne Kokoomuksen sakkiin.

Jos Sipilä tekisi "Soinit" keskustassa ja kaappaisi vallan muiden 100% EU-miesten kanssa jakamalla puolueen ensikesänä, kun saa potkut pj paikalta, niin keskusta ja persut lähenisi toisiaan merkittävästi.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Sinisten ja kokoomuksen välillä on yhtäläisyyksiä, mutta kokoomus on mielestäni pääasiassa kaupunkilainen, globaali ja EU-myönteinen puolue, siinä missä siniset on vain persujen light-versio vailla varsinaista omaa arvopohjaa. Siniset ei siis sovi lainkaan sille puolelle, jossa on kansainväliset, arvoliberaalit ryhmä eli mielestäni kokoomuksen enemmistö. KD sopii uuden maalaisliiton puolelle hyvin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ehkä suurin jako kulkee idealistien ja realistien välillä. Todennäköisesti liki kaikki haluavat hyvää elämää niin itselleen, naapurilleen kuin Ahmed Afganistanilaiselle. Se että kuinka tuo toteutetaan, riippuu sitten pitkälti siitä kuinka realistinen kuva ihmisellä on ihmisistä yleensä sekä erityisesti taloudesta. Tai kuinka hyvin ihminen kykenee ymmärtämään suuria lukuja, tilastoja ja yleensäkin faktoja. Idealisti ajattelee tunteella eikä anna tosiasioiden häiritä fantasiamaailman rakennusprojektia.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Kaikessa politiikassa on mukana idealismia, ja hyvä niin. Esimerkiksi "koko Suomi pidettävä asuttuna" on melko pitkälti ideologinen, populistinen heitto, jolla ei ole totuuspohjaa tai jos on, niin sen hintalappu on niin megaluokkaa, että Suomen pitäisi löytää vähintään Norjan öljyt niiden (väliaikaiseen) rahoittamiseen.

Toki politiikka on aina arvovalintoja, ja voidaan tehdä valintoja esimerkiksi koulutuksen ja kaivosverotuksen välillä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Joo mutta kaivosverotuksen ja koulutuksen asettaminen suoraan vastakkain on populismia. Se että opiskelijoiden käyttämän elektroniikan hintaan lisätään veroja näkyy taas jossakin. Ei kaikki ole niin hemmetin simppeliä.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen Vastaus kommenttiin #5

Ei se ole populismia, vaan tätä realismia, josta oli aiemmin puhe. Hallitus tekee arvovalintoja, ja nykyinen hallitus on päättänyt, että se vastoin lupauksiaan leikkaa koulutuksesta, mutta yritystukiin se ei ole (vielä) koskenut: päinvastoin verohelpotuksia on jaettu jopa lisää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Sellaista on elämä. Pitääkö muistuttaa mitä Ville Niinistö sanoi kun hallitus jossa hän istui leikkasi 2013 koulutuksesta 260 miljoonaa?

"Paketti sisältää hyviä uudistuksia mutta myös vaikeita päätöksiä. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta voimme turvata palvelut ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen".

Entä jos nykyinen hallitus on tavoitellut ihan samaa? Muistutan että edellinen hallituskaan ei leikannut haitallisista tuista kuten työttömyystuista. Päin vastoin, niitä nostettiin.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #7

Juuri näin. Vihreiden varjobudjetista ilmenee, kuinka vihreät ovat edelleen valmiita leikkaamaan koulutuksesta ja sivistyksestä lähes 250 miljoonaa euroa.
https://blogit.iltalehti.fi/timo-heinonen/2016/11/...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Oppositiossa vihreät "vasemmistoa"? Hallituksessa porvareita?

-Säätytalon saleissa kirjoitetaan pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaa, ja porvarilliset hallituspuolueet :

-Vero- ja taloustyöryhmän pitkän pöydän ääressä istuvat keskustan Mauri Pekkarinen ja Mari Kiviniemi, kokoomuksen Kimmo Sasi ja Jari Koskinen, rkp:n Ulla-Maija Wideroos ja Jan-Erik Enestam
- sekä vihreiden Anni Sinnemäki ja Janina Andersson.

Pääministeri Vanhanen ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kannattavat perintöveron poistoa, tai ainakin sen keventämistä.
-Vihreät ovat valmiit hyväksymään perintöveron poiston, jos energiaveroja vastaavasti korotetaan.
lähde:
Vihreä lanka/"suuri puhallus"!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset