*

Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Vaalilaki suosii Laura Huhtasaarta

  • Presidentinvaalien 2018 ehdokkaita
    Presidentinvaalien 2018 ehdokkaita

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (kok) paistattelee maan isän kannatusluvuissa. Moni ajattelee, että presidentinvaalit ratkaistaan jo ensimmäisellä kierroksella, mutta itse en usko siihen. Niinistö tullaan haastamaan joka puolelta, ja tyytymättömyys ja eri vaihtoehdot nousevat pintaan. Vaalilakimme saattaa kääntää vaakakupin niin, että Laura Huhtasaari (ps) pääsee hänen kanssaan toiselle kierrokselle.

Kansanvalta (demokratia) ei ole valmis. Vaikka Suomessa käydään käydään vapaat vaalit ja meillä on parempi vaalijärjestelmä kuin monessa muussa maassa, on meilläkin vielä suuria puutteita. Heitämme esimerkiksi kymmeniä tuhansia ääniä hukkaan eduskuntavaaleissa. Vaaleissa äänestäminen vaatiikin taktikointia, mikä ei mielestäni kuulu toimivaan kansanvaltaan. Jokaisen pitää voida äänestää suosikkiehdokastaan ilman, että on pohdittava monimutkaisen systeemin kiemuroita. Eduskunnan paikkajaon pitääkin noudattaa enemmän suomalaisten äänestäjien tahtoa, eikä vaalipiirien mahdottomia äänikynnyksiä.

Toinen tapa edistää parempaa kansanvaltaa on siirtoäänivaalitapa. Siirtoäänivaalitavassa äänestäjä laittaa ehdokkaat toivomaansa järjestykseen. Jos ensimmäistä ei valita, voi äänestää jotain toista.

Presidentinvaali on suora henkilövaali, jossa siirtoäänivaalitapa toimii ongelmitta ja kansantajuisesti. Presidentti valitaan yhdellä äänestyskierroksella, sillä jokainen äänestäjä laittaa ehdokkaat paremmuusjärjestykseen. Jos kukaan ei saa yli 50% äänestä, pudotetaan pienimmän äänisaaliin saanut ehdokas. Hänen vaalilapuistaan katsotaan rivi 2 ja ääni siirretään tälle ehdokkaalle. Tätä jatketaan, kunnes joku ehdokkaista saa yli puolet äänistä.

Pekka Haavisto (vihr) oli viime vaalien yllättäjä ja hänen kampanjansa oli suorastaan ilmiö ja kansanliike. Nyt hän on suoraan gallupien toinen, vaikka kuusi vuotta sitten hän oli käytännössä täysin tuntematon suurelle yleisölle. Luotan, että hänen pätevyytensä, empatiansa ja karismansa on voitokasta nytkin ja hän yltää uudestaan vähintään hopealle. Mutta tällä(kään) kertaa Haavisto ei ole yksin, vaa samoja äänestäjiä houkuttelee myös muun muassa Tuula Haatainen (sdp) ja Merja Kyllönen (vas). Nils Torvalds (rkp) vienee myös muutamia Haaviston ääniä, vaikka lähtikin nyt metsäteollisuuslobbauksellaan selvästi EU-vastustajien ja keskustalaisten apajille.

Laura Huhtasaari osaa pelata vaalipeliä taitavasti. Pelkään, että nyt hänen ympärilleen syntyy ilmiö. Jos hän onnistuu määrittämään vaalien teemat, on hän (ja mahdollisesti Paavo Väyrynen) ainoa vaihtoehto toisella puolen keskiviivaa. Vaikka esimerkiksi Niinistö, Kyllönen ja Matti Vanhanen (kesk) löytävätkin erimielisyyksiä, on heillä silti enemmän yhteistä kuin Huhtasaarella. Äänien hajaantuessa Huhtasaarelle ja persuille riittää se, että Huhtasaari saa toiseksi eniten ääniä ja että Niinistö ei saa yli 50% äänistä.

Jos Suomessa olisi käytössä siirtoäänivaalitapa, ei Huhtasaarella olisi luultavasti toivoakaan. Vaikka hän yltäisi kohtalaiseen tulokseen itse, valuisi pienimmät kannatukset tasaisesti Haaviston ja Niinistön potteihin. Nykykannatuksella Haavisto tulisi toiseksi ja vaalin voittaisi Niinistö.

Nykyjärjestelmässä äänestäjät saattavat taktikoida. Tähän kannusti jo muun muassa MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila Twitterissä. Hänen mukaansa demarien, keskustalaisten ja vihreiden “kasvot säilyisi”, jos he äänestäisivät Niinistöä jo 1. kierroksella, jotta Huhtasaari ei pääse toiselle kierrokselle lainkaan, kun Sauli voittaa jo kättelyssä. Siirtoäänivaalitavassa ei tarvitse taktikoida, vaan voi äänestää, kuten parhaaksi näkee. Ei tarvitse pelätä, että oma ääni menee hukkaan.

Vain aika näyttää tuleeko vaaleista kaikki vastaan Huhtasaari -tilanne, vai käydäänkö kamppailu esimerkiksi Haaviston ja Huhtasaaren välillä siitä kumpi pääsee toiselle kierrokselle Niinistön kanssa. Vaalijärjestelmämme saattaa hajauttaa samanmielisten äänet niin, että Huhtasaari saa yksinäiselle agendalleen enemmän painoarvoa kuin mitä äänestäjät soisivat.


Miikka Keränen
Puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu, Rovaniemi
Vihreät

P.S. Kirjoitin tämän jo yöllä 16.9., mutta ajastin julkaisun vasta tähän aamuun. Enpä tiennyt, että Hesarilta tulee uudet megaluvut Sauli Niinistön hyväksi hetkeä myöhemmin, kun laitoin jo nukkumaan. Pidän silti esittämiäni skenaarioita mahdollisina, vaikka ne eivät gallupien valossa näytäkään (onneksi) todennäköisiltä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minähän olin ennen Huhtasaaren kisaan ilmoittautumista Väyrysen kannattaja. Enkä Paavo pidä vieläkään huonona ehdokkaana, paitsi ettei hän ole vieläkään ehdokkaana. Lauran kampanja taas vaikuttaa olevan ihan superluokkaa, mikä on yllättänyt ainakin minut.

Omana mielipiteenäni sanon, että Pekka Haavisto vaikuttaa varsin maltilliselta mieheltä, ettei hänen valintansa johtaisi välittömästi maastamuuttoon kohdallani. Mikä ehkä on Haaviston kampanjan kannalta ongelmallista, niin se, että Haavisto-ilmiö oli jo ja meni. Sitä tosin tasapainottaa Vihreiden suosion kasvu.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Ilmiöitä on vaikea toistaa. Uskon kuitenkin kannatuksen vielä vahvistuvan, sillä viimeksikin Haavisto löi itsensä läpi, kun kampanjointi pääsi kunnolla vauhtiin. Aika näyttää, että miten Huhtasaaren kampanja vaikuttaa muihin - säikäyttääkö hän kannattajat Niinistön taakse jo ensimmäisellä kierroksella vai saako hiljainen kampanja useamman tukijan kannattamaan ensisijaista ehdokastaan?

Siirtoäänivaalitavalla ei tarvitsisi tätäkään pohtia.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Siirtoäänivaalitapaan en osaa ottaa oikein kantaa. Pitäisi nähdä ja kokea, niin sitten. Varmaankin kuitenkin niin, että Laura Huhtsaaren äänet painottuvat enempi ykkösääniin kuin vaikkapa Tuula Haataisen, joka nyt näkyy olevan mielipidemittauksessa Lauran kanssa tasoissa.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen Vastaus kommenttiin #8

Siirtoäänivaalitavasta viimeisin esimerkki on vihreiden puheenjohtajavaali:

Moni tulkitsee vaalin tulosta väärin sanoessaan, että Touko Aalto tuli helsinkiläisten Maria Ohisalon ja Emma Karin ohi. Näin ei ole, sillä Aalto sai 55% Ohisalon äänistä. Jos Ohisalon kannattajista noin 83% olisi kannattanut enemmän Karia kuin Aaltoa, olisi Kari voittanut.

Täältä lisää: http://www.vihreat.fi/artikkeli/2017/06/vihreiden-...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vaaleihin on vielä 4 kk; se on näissä yhteyksissä ikuisuus.
Olen peruskysymyksistä pitkälti samaa mieltä blogistin kanssa.
Ryhmittyminen ja mahdollinen henkilöilmiö saattaa muhia varsin myöhäiseen ajankohtaan saakka. Luultavasti ehdokkaiden yhteiskeskusteluihin saakka; silloin vasta suuren enemmistön kiinnostus herää, paljon ääniä ohjautuu tuolloin tapahtuvan sosiaalis-magneettisen ukkosilmiön tuloksena: salama vain iskee yhteen " mastoon" isolla voimalla. Silloin 200 - 300 tuhannen äänen kohdistumasiirtymät eivät ole mitenkään poikkeuksellinen ilmiö, pikemminkin se kuuluu asiaan.
Lisäksi pitää muistaa se suur-reservi, jonka n 40%:n kantaansa gallupeissa ilmaisematon ryhmä muodostaa.
Tuo 40 % on noin 1.600.000 äänioikeutettua. He voivat vaieta äänestyspäivinä, tai heistä voi esim 10 % aktivoitua: Jos vaikkapa puolet tämän ryhmän äänistä ilmiön seurauksena kohdistuu jollekin ehdokkaalle - hänen pohjalla olevan viimeisissägallupeissa näkyneen kannatuksensa päälle .
Yhtälö voi silloin muotoutua esim näin: Pohjalla 10:n kannatus, johon + ilmiö-lisä 5% = 15 %. Se saattaa tammikuussa2018 riittää toiselle kierrokselle.
Vielä on huomioitava sekin, että gallupien ilmaisemissa voimasuhteissa tapahtuu ilmiön sattuessa muutoksia. Eli nosteessa olevan potti rakentuu kolmesta elementistä:
Ilmiöehdokkaan "omat" kannattajat + muilta ehdokkailta siirtyvät + nukkuvista/gallupeissa kantansa ilmaisemattomista = ilmiöksi muodostuneen ehdokkaan kannatus vaalien ensimmäisellä kierroksella.
Jos Niinistö saa l kierroksella 43-49 % äänistä, jää muille ehdokkaille otettavaksi 51-57 %.Vielä pidemmälle jakaen voisi arvioida esim. seuraavaa jakoa: H 13-21 %, H 13-19 %, muut yht.12-21 %.
Alimmillaan siis noin 16-18 % voi riittää finaaliin.
Jos Niinistö menisi l kierroksella läpi vaikkapa 52 % kannatuksella, hopeasijalle voisi päästä jopa noin 14-15%:n kannatuksella, mutta silloin kakkossijan mediallinen ja poliittinen trotyyli jäisi enempi tussuksi.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Näinpä juuri, kiitos havainnollistavasta laskelmasta!

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

Tyypillistä vihreää. Oma ehdokas ei meinaa pärjätä, joten järjestelmää on muutettava.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Olen kannattanut vaalilain muuttamista jo vuosia, kiitoksia vain. Vihreät ylipäätään haluavat uudistaa kansanvaltaa, tässä esimerkiksi puolueen demokratiaohjelma: http://www.vihreat.fi/politiikassa-ei-ole-mitaan-h...

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Ja Pekka Haavisto pärjää erinomaisesti, myös huonossa vaalilaissa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Siirtoäänivaalitavassa, jos kannattaisin istuvaa presidenttiä, panisin etukäteen katsotut pahimmat haastajat Huhtasaaren ja Haaviston pahnanpohjimmaisiksi. Olisiko tämä sitten taktikointia?

Sinällään vaalitavasta riippumatta eniten ääniä saanut voittaa. Mitä sillä on edes väliä, kuka tulee toiseksi?

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Kyllähän siirtoäänivaalitavassakin voi yrittää taktikoida, mutta siinä ei taida olla mitään järkeä. Se antaa mahdollisuuden laittaa ehdokkaat omaan paremmuusjärjestykseen.

Jos sinulla on esim. 1. Niinistö, ja Haavisto vasta 8. ja Huhtasaari 9., niin jos sattuisi niin, että Niinistö jäisi 3., äänestäisit luultavasti kuitenkin sijaa 8. -- oletttaen, että välistä on jo väyryset ja haataiset tippuneet pois.

Voittaja on voittaja, eikä hopeasijalla tee tosiasiassa mitään. Mutta siirtoäänivaalitapa antaa reilumman mahdollisuuden myös pienempien puolueiden ehdokkaille. Politiikka on kuitenkin kestävyyslaji jota ei ehkä voita vielä ekassa juoksussa.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Massat liikkuu omien ehdokkaiden taakse vasta noin 2 - 3 viikkoa ennen ensimmäistä kierrosta. Joten aikaa on vielä rutkasti ja SN2 ei ole vielä ehdokas. Kannattajat puuttuvat joten sekin kertoo jotakin. SN2 ei ole ilmiö. Samalla Haavisto ilmiö meni jo, Haavistoa äänestää lähinnä Vihreät.

Some ja media (uus ja rahamedia) antaa indikaatiota siitä Huhtasaari on tämän vaalin ilmiö. Tai Huhtasaari on jo sitä tällä hetkellä.

Itse en tiedä äänestänkö ollenkaan. Kummallakkaan kierroksella.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Noin yleisesti ottaen siirtoäänivaali olisi tervetullut muutos. Eduskuntavaaleissa pitäisi vielä hakea jonkinlainen kompromissi äänestyksen helppouden ja siirtoäänivaalin ideaalisuuden välillä, mutta presidentinvaalissahan vastaavaa ongelmaa ei ole.

Itse pidän Huhtasaarta tähänastisista ehdokkaista parhaana, mutta sillähän ei ole merkitystä, koska ei tuo uudistus kuitenkaan näihin vaaleihin ehtisi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Äänestämisen helppouden, ehdokkaat paremmuusjärjestykseen asettavat vaalitavat (esim. siirtoäänivaalitapa, Condorcet) ja Suomen peristeisen äänestämistyylin voi yhdistää ehkä helpoiten niin, että yhden numeron sijaan äänestäjä voi halutessaan kirjoittaa äänestyslippuun useampia numeroita. Tämän ei luulisi olevan kovin vaikeaa suomalaisille äänestäjille.

Voi olla perusteltua rajoittaa kirjoitettavien numeroiden lukumäärää siksi, että niille, jotka jaksavat kirjoittaa kaikkien ehdokkaiden numerot lippuun, ei annettaisi mitän etuuksia, ja toisaalta laiskimpia ei peloteltaisi pois äänestysuurnilta. Jo vaikkapa kolmella numerolla pääsee jo pitkälle. Ensimmäiseksi voi laittaa oman ehdottoman suosikin, mutta viimeistään kolmanneksi kannattaa laittaa jo jompi kumpi kahdesta todennäköisimmästä voittajasta (jottei ääni mene "hukkaan"). Halutessaan äänestäjä voi merkata vain yhden tai kaksi numeroa.

Myös äänestyslipun koko olisi mukava pitää pienenä. Nykyisen kokoiselle lipulle mahtuisi hyvin kolme tai viisikin numeroa.

Yksi lisäsyy rajoittaa kirjoitettavien numeroiden määrää on se, että äänten myyminen ja halutulla tavalla äänestämään uhkaileminen olisi edelleen hankalaa.

Ääntenlaskentaan monimutkaisuutta tulisi hieman lisää siitä, että tulokset laskettaisiin todennäköisesti koneellisesti (ehkä manuaalisen äänten rekisteröinnin jälkeen). Condorcet mahdollistaa paikallisten tulosten laskennan ja verifioinnin paikallisesti jo äänestyspaikalla (lisää turvallisuutta verrattuna siirtoänivaalitapaan).

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Presidentinvaaleissa ehdokkaita on yleensä niin vähän, että ei tule kohtuutonta vaivaa, vaikka äänestyslippuun laitettaisiin n-1 ehdokasta (n:n ollen ehdokkaiden lukumäärä). Ongelmat liittyvät lähinnä eduskuntavaaleihin.

Niin tai näin, tein joskus oman ehdotukseni eduskuntavaalien (tai kuntavaalien, tai minkä tahansa vaalin jossa valituksi voi tulla useampikin kuin yksi henkilö) vaalitavaksi. Otanpa vapauden linkittää. http://oulalintula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234855...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #17

Kommentoin ehdotustasi suoraan blogissasi. Yhden voittajan (presidentti) ja usean voittajan (eduskunta, kunnanvaltuusto) vaaleissa vaatimukset ovat tosiaan aika erilaisia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Presidentinvaali on suora henkilövaali, jossa siirtoäänivaalitapa toimii ongelmitta ja kansantajuisesti.

Siirtoäänivaalitavassa on hyviäkin puolia, mutta se ei ole kyllä ongelmaton. Henkilövaaleissa (= yhden voittajan vaaleissa) ongelmattomampi ja toimivampi voisi olla joku Condorcet-menetelmä.

Myös Condorcet-menetelmissä ehdokkaat (kaikki tai muutama paras) asetetaan parmmuusjärjestykseen. Condorcet-menetelmissä sellainen ehdokas, joka voittaa minkä tahansa muun ehdokkaan kahdenvälisessä vertailussa, voittaa aina. Yhden voittajan siirtoäänivaalit (IRV) eivät kunnioita tätä periaatetta, vaan voi käydä vaikkapa niin, että kolmesta viimeiseksi jäljellä olevasta ehdokkasta molempien ääripäiden ehdokkaat selvästi voittamaan kykenevä maltillinen ehdokas eliminoidaan ennen viimeistä kierrosta, ja näin jompi kumpi ääripään ehdokas voittaa. Tuo sarjallinen eliminointitapa on siis ongelmallinen.

Kommenttini on siis vain se, että esitän harkittavaksi sitä, että yhden voittajan vaaleissa siirtoäänivaalitavan sijaan voisi olla järkevämpi käyttää jotain Condorcet-menetelmää. Siirtoäänivaalitapaan verrattuna Condorcet suosii hieman enemmän kaikkien hyväksymiä kompromissiehdokkaita. Siirtoäänivaalitavassa sarjallinen eliminointi aiheuttaa tuloksiin turhaa satunnaisuutta, ja voi pahimmillaan blokata siis hyvät kaikille kelpaavat kompromissiehdokkaat pois.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Olen Miikkan kanssa samaa mieltä siinä, että kaikkien vaalissa annettujen äänien, ja äänestäneiden!, tahdon tulisi olla yhtä arvokas.
Tämä merkitsee sitä, että kunkin äänestäneen äänestäjän oikeus toteutuu vain silloin, kun hän oikeasti saaottaa kantaa siihen kenestä tulee presidentti. Äänestäessään omaa ehdokastaan, äänestäjä käytännössä menettää tämän oikeuden, mikäli hänen äänestämänsä ehdokas ei sijoitu kahden eniten ääniä saaneen joukkoon. Tuolloin näitä muita ehdokkaita (sijoille 3-8) tulleita äänestäneiden ääni ja samalla äänioikeus tosiasiallisesti nollataan.Se ei ole oikein.

Perusongelma on blogissa mainittu juttu: Kullakin äänestäneellä on vain yksi ainokainen ääni.
Se ei riitä, pitäisi olla tämä euroviisusysteemi!
Kirjoitin yhden äänen -mallin rajoittuneisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta ja turhauttavuudesta ym. tässä viikolla. Kirjoitin varmasti ihan pöllösti koska asia ja idea ei saanut minkäänmaailman mielenkiintoa osakseen, vaikka itse problematiikka on, muutenkin uskottavuus-ja legitimiteettikriisissä painiskelevan vaalidemohratian suurimpia käytännön ongelmia, ja joka paradiksaalista kyllä, olisi helpoiten korjattavissa oleva tämän aihealueen ongelmista, mutta jostain kummallisesta syystä koko kysymystä ei tahdota tunnistaa eikä mitään korjausliikkeitä tehdä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset