*

Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Avoin kirje: Eva Biaudet, oletteko feministi?

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry (NJKL) on vuonna 1911 perustettu, sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Sen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja, entinen yhdenvertaisuusvaltuutettu Eva Biaudet (r.). Haluan kysyä tällä avoimella kirjeellä uudelta puheenjohtajalta yhtä asiaa: Oletteko feministi?

Olitte ehdokkaana vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Imagonne perustui vahvasti siihen, että olette tasa-arvon puolestapuhuja. Olisitte olleet eräänlainen jatkumo Tarja Halosen kaudelle, jossa ympäristö- ja yhdenvertaisuusasiat olivat usein keskustelun keskiössä. Mielikuva osaamisestanne vakuutti myös minut, kunnes näin erään vaalipaneelin. Olette tästä varmaan kuulleet monesti, joten muistanette sen hyvin, mutta virkistän silti muistianne:

Kysyjä: “ Miten mielestänne tasa-arvo toteutuu siinä, että yleinen asevelvollisuus koskee vain miehiä eikä myös naisia? “
Te: “ Tiukka kysymys. Nykyäänhän naisilla on mahdollisuus ilmoittautua ja tehdä myöskin asepalvelus, ja tiedän että jotkut ovat keskustelleet siitä, että se kuitenkin on tehty aika vaikeaksi ja esimerkiksi lääkärintarkastus on maksullinen, kun pojilla se kuuluu siihen pakettiin. Kuitenkin tilanne on se, että näköjään ei kiinnostusta tyttöjen piirissä ole sen enempää, joten mielestäni meillä on aika hyvä järjestelmä, kun kuitenkin vain puolet ikäluokasta nyt sitten käy asepalveluksen. Mielestäni ei ole tarvetta muuttaa tilannetta. “ 

Yritin kysyä nykykantaanne Twitterissä, mutten saanut teiltä vastausta. En tiedä, paljonko saatte Twitterissä kysymyksiä tai että oletteko piilottaneet mahdollisesti osan viesteistä, mutta avoimessa viestimessä on aiheellista odottaa vastavuoroisuutta. Etenkin, kun huomasin teidän käyneen kysymysteni jälkeen keskustelua toisten henkilöiden kanssa Twitterissä.

Eli: Oletteko edelleen samaa mieltä siitä, että vain miehiä koskeva asevelvollisuus ei ole tasa-arvo-ongelma?

Mikäli kantanne ei ole muuttunut, tiedän jo vastauksen alkuperäiseen kysymykseeni. Ette ole siinä tapauksessa feministi. Mikäli kantanne on kuitenkin muuttunut, olisin kiinnostunut tietämään muista ajatuksistanne edistää kaikkien sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Mielestäni NJKL ansaitsee johtoonsa feministin. Vaikka fokus olisi välillä vain naisasiassa, niin miesasiaa ei voi vähätellä. Miehiä koskevien ongelmien vähättely on yksiselitteisesti väärin, eikä moderni tasa-arvoliike voi perustua sellaiselle maailmankuvalle. Jos vähättelyä tapahtuu, toivon että jäsenjärjestöt harkitsevat uudelleen suhdettaan NJKL:oon. 

Odotan vastaustanne ja jatkokeskustelua aiheesta. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat meidän kaikkien yhteinen savotta.

Miikka Keränen
Rovaniemi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Hyvä Miikka!

Olen itsekin miettinyt asioita ja ihmetellyt Biaudet'n kantaa asepalvelukseen. Nykyisen järjestelmän kannattaminen on sorron hyväksymistä.

Käyttäjän ilpopiiroinen kuva
Ilpo Piiroinen

Missä mielessä sorron hyväksymistä? Naisten osa on synnyttää lapsia ja imettää/ruokkia elämän alkuvaiheessa. Toki parin kolmen kuukauden yhteiskuntapalvelus ei tekisi naisillekaan pahaa. Ensiaputaitoja, suojautumis- ja toimintataitoja sotatilanteessa.

Käyttäjän TomiPeltonen kuva
Tomi Peltonen

Raskaaksi tuleminen ja siitä johtuva synnytys on vapaaehtoista (ellei asiaan sisälly rikosta), asepalvelus ei. Asia on nyt vain niin yksinkertainen, synnyttämisen ja raskausajan vaativuutta yhtään vähättelemättä.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Tosin 25% naisista ei hanki lapsia. Tulisko heidän sitten tehdä asepalvelus jälkikäteen?

http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaest...

Toisaalta miten nämä kaksi asiaa liittyvästä mielestäsi yhteen?

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Eikös se ylioppilas ole jo näyttänyt kompetenssin näin huippuvirkoihin. A-talk oli se viimeinen pläjäys täynnä itseään olevaa naista, joka ei osaa vanheta arvokkaasti. On teillä vähissä laari. mistä ammentaa tekijöitä ja näkijöitä.

Käyttäjän ilpopiiroinen kuva
Ilpo Piiroinen

toki raskaus ja synnytys on tavallaan vapaaehtoista mutta tavallaan kansalaisvelvollisuus sekin. Valtakunta tarvitsee näitä vapaaehtoisia ja tulevia verfonmaksajia. . Asepalvelus kuuluu miehille mutta nykyisin naisetkin siihen voivat osallistua. minä ainakin suoritin sen 11 kk mielelläni-res.ups. vm-62. Isäni kaatui nuorena vänrikkinä jatkosodan kahinoissa.

Käyttäjän TomiPeltonen kuva
Tomi Peltonen

Lapsien saaminen on kovin kaukana kansalaisvelvollisuudesta. Minä ainakin olen omat lapseni saanut rakkaudesta ja en pidä millään tavalla siitä, että heidät rinnastettaisiin valtion tarpeisiin.

Ja ainiin, ei valtio minua saisi lisääntymään vaikka kuinka vetoaisivat kansalaisvelvollisuuksiin. Kas kun minun henkilökohtaiset valintani eivät ole valtion päätettävissä

Liisa Toivonen

On aina vähän kiusallista kun joku yrittää yksin määritellä kuka saa sanoa olevansa feministi, mutta muuten olen kyllä kanssasi ihan samaa mieltä. Asevelvollisuus on kohtuuttoman vähän pöydällä ja ongelmallinen myös feministiseltä kannalta.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Uskallan silti väittää, että feminismin keskeisin idea on kaikkien sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Eli jos ei näin ajattele, ei ole feministi. Tätä on hieman ihan käsitteen ydimen kannalta ohittaa.

Käyttäjän ilpopiiroinen kuva
Ilpo Piiroinen

Tomi Peltonen ilmeisesti selviää ilman eläkettä j yhteiskunnan tukia. Tosin minäkin olen selvinnyt 71 vuotiaaksi, jolloin viimein jäin eläkkeelle yrittäjänä. Sanoinkin tavallaan, yhteiskunta ei selviäisi ilman lapsia. Suomestakin sotalapsia vietiin 70 000 Ruotsiin vaikka suomalaiset olisivat järjestäneet heille väliaikaiset oleskelutilat Pohjanmaalla. Ruotsissa syntyvyys oli laskenut niin alas, että sotalapsista toivottiin täydennystä puutteeseen ja samalla aiheutettiin valtavia traumoja monille. Toki onnellisiakin tapauksia oli. Itse olin lotta-opettajaäitini helmoissa Aunuksessa tammikuusta 1942 toukokuuhun 1944 ennen neukkujen suuryritystä Ihantalaa kesäkuussa 1944, joka kiitos osin saksalaisten aseveljien epäonnistui.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset