Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Lukukausimaksut eivät ole uusi Nokia

  • Lukukausimaksut eivät ole uusi Nokia

Seurasin surullisena eduskunnan keskustelua lukukausimaksuista EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.  Hallituksen koulutus- ja siten myös tulevaisuusviha on niin ilmiselvää, että sen pukeminen sanoiksi lienee turhaa. Jotta kenellekään ei kuitenkaan jäisi epäselväksi hallituksen kestämätön linja, ajattelin purkaa turhautumistani, ja osoittaa hallituksen epäjohdonmukaisuuden ja päättömyyden.  

Keskustelun aloitti kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Valitettavasti ministeri häipyi puheensa jälkeen paikalta, eikä jäänyt kuulemaan keskustelua. Yllätyksettömästi hän oli täysin hallituksen ruodussa, eikä huomannut edes oman puheensa ristiriitaisuuksia. Ensiksikin ministeri kyllä mainitsi stipendiohjelmat ja apurahat, muttei ollut sisäistänyt sitä faktaa, että lukukausimaksuista saatavat ”tulot” hukkuvat juuri tähän turhaan byrokratiaan. Toiseksi hän painotti, että hallitus kunnioittaa korkeakoulujen autonomiaa, mutta samaan hengenvetoon onnistui kuitenkin kertomaan, että hallituksen alaraja on kaikille pakollinen. Ministeri puhutteli hallituksen esitystä mahdollistavana lainsäädäntönä, vaikka pakotustahan se ilmiselvästi on. Kolmanneksi ministerillä oli, ilmeisesti kokoomuslaiseen tapaan, myös mielikuva siitä, että hinta tarkoittaa laatua. Näinhän ei tietenkään ole, vaan hinnassa on usein myös paljon ilmaa ja siihen vaikuttaa myös brändääminen. Hän myös unohti mainita, että hallituksen himo tehdä leikkauksia koulutukseen ja tutkimukseen laskee koulutuksemme laatua ratkaisevasti.

Eräs hallitseva teema oli se, että lukukausimaksut lisäisivät korkeakoulujen rahoituspohjaa. Tästä ei ole mitään näyttöä. Päinvastoin, lukukausimaksukokeilu vuosina 2010–2014 osoitti, että lukukausimaksut eivät tuota korkeakouluille rahaa. Toisin kuin ministeri toivoi, hallitus ei ota tästä kokeilusta siis lainkaan opiksi. Kuten se ei ota opiksi myöskään verrokkimaidemme Ruotsin tai Tanskan heikoista tuloksista, kun ne ottivat käyttöön lukukausimaksut.

Hallituksen edustajat väittivät, että korkeakoulut itse haluaisivat lukukausimaksuja. Edustaja Andersson (vas) totesi kuitenkin osuvasti, että juuri hallituksen leikkauksien vuoksi korkeakouluilla on hätä keksiä mitä tahansa rahoituskanavia. Anderssonille vastattiin, että korkeakouluissa on toivottu pitkään keinoja tehdä tuloksellista koulutusvientiä. Hallituksen edustajat löivätkin virheellisesti yhtäsuuruusmerkit lukukausimaksujen ja koulutusviennin välille. Asia ei ole lainkaan näin mustavalkoinen, eikä sitä saa sellaisena suomalaisille myydä. Olen varma, että koulutusviennin esteitä voidaan purkaa myös ilman huonoksi ja tehottomiksi todettuja lukukausimaksuja. Kannatan näkemystä siitä, että koulutuksesta voidaan rakentaa Suomen ”seuraava Nokia”, mutta tehottomat lukukausimaksut eivät sitä tavoitetta lainkaan edistä. Ja ne koulutusleikkauksetkin olisi hyvä estää, jos todella halutaan luoda markkinoille laadukas tuote eikä sekundaa.

Keskustelussa tuotiin esille myös, että hallituksen alaraja eli 1500€ lukuvuodesta ei riitä. Mielestäni hallitus ulkoistaakin pahuutensa nyt korkeakouluille, kun ne joutuvat ottamaan käyttöön paljon suuremmat maksut, jotta saavat edes nousevat hallintomenonsa katettua. Hallitus voi pestä kätensä, kun yliopistot ottavat käyttöön 7000–8000 euron lukukausimaksut: ” Ei me vaadittu kuin puoltatoista tonnia! ”

Eduskunnan sali oli valitettavan tyhjä. Esimerkiksi yhtäkään lappilaista kansanedustajaa en illassa nähnyt, vaikka hallituksen esitys lisää valtavasti alueellista eriarvoisuutta Suomessa. Lapin yliopisto nousi kyllä muutaman kerran esiin, sillä se toivoo vapaaehtoisuutta lukukausimaksuihin. Syrjäseutujen korkeakoulut kun ovat epäedullisessa asemassa suhteessa pääkaupunkiseutuun, jos ja kun lukukausimaksut tulevat pakolla kaikille.  Erikoista, ettei aluepolitiikkaan erikoistunut keskusta pitänyt tästä yhtään ääntä.

Keskustelussa käytettiin sekaisin sanoja maksuton ja ilmainen. En tiedä, oliko retoriikka tahallista vai ei, mutta erohan on valtava. Vaikka emme ole perineet maksuja, ei koulutus Suomessa ole likimainkaan ilmaista.  Suomessa asumisenkustannukset ja eläminen ylipäätään on niin kallista, että kansainvälisilla tutkinto-opiskelijoilla ei yksinkertaisesti ole halua eikä välttämättä varaakaan tulla Suomeen, kun lukukausimaksut lisäävät kustannuksia radikaalisti. Maksuttomuudella olemme voineet houkutella ylikalliiseen maahamme edes muutamia huippuosaajia, ja nyt uhkaamme karkottaa nekin.

Eduskunnassa oli selvästi maahanmuuttovastainen vire. Hallituksen edustajat kokoomuslainen Lauslahti etunenässään halusivat luoda valtavan vastakkainasettelun suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden välille. Mielestäni on erittäin huolestuttavaa, että tällainen retoriikka on lyönyt itsensä läpi myös muilla areenoilla kuin suoraan maahanmuuttoon liittyvässä keskustelussa. Etenkin, kun korkeasti koulutettujen huippuosaajien maahanmuuttoa on pidetty kaikkein ”parhaimpana”. Ulkomaalaisista opiskelijoista kun iso osa jää Suomeen ja vielä suurempi osa haluaisi jäädä Suomeen. He eivät saa opintotukea tai muuta sosiaaliturvaa, joten heidän panostuksensa Suomen kansantalouteen on positiivinen kulutuksen ja elämisen kautta. Se on vastaus esimerkiksi Ala-Nissilän (kesk) esittämään kysymykseen siitä, miksi suomalaisten pitää ”rahoittaa” ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutusta. Siksi, koska Suomi hyötyy siitä.

Huoleen siitä, voiko lukukausimaksut joskus ulottautua myös suomalaisille opiskelijoille, ei saatu yhtään huojentavaa vastausta. Hallitus kyllä kivenkovaan väitti, ettei se ole sen (ideologinen) tarkoitus, mutta samalla se toi kuitenkin esille esimerkiksi lukukausimaksujen ulottamisen myös ammatilliseen koulutukseen. Elomaa (ps) vähätteli 1500 euron summaa ja totesi, ettei se ole este kenellekään. Menen takuuseen, että kun suomalaisille esitetään 1500 euron lukukausimaksuja, joku sanoo tismalleen nuo samat sanat. Ja varmasti joku toistaa myös väitteen ”omavastuuosuudesta” koulutuksessa: Ikään kuin valtava työ oppilaitoksessa, elämisenkustannukset, heikentynyt koulutuksen laatu tai esimerkiksi (mielen)terveysongelmat eivät olisi jo riittävän kova lasku maksettavaksi.

Väittely aiheesta polveili lukuisiin suuntiin, ja koko keskustelun litteroinnista saisi varmasti aikaiseksi useitakin blogitekstejä. En esimerkiksi voi kuin raapaista Jyrki Kasvin (vihr) mahtavaa puheenvuoroa, jossa hän painotti, että Suomen koulutuksen ongelma ei ole kansainvälisen opiskelijat vaan päinvastoin ongelmana on niiden puute.

Huoleni Suomen tulevaisuudesta kasvoi entisestään. Suomi tarvitsee kipeästi uusia nokioita, mutta hallituksen valitsemalla tiellä me romutamme mahdollisuutemme luoda niitä. Hallitus leikkaa rankalla kädellä koulutuksesta ja ottaa arvovalintana käyttöön myös lukukausimaksut. Hallitus uskottelee sen olevan ”kehitystä” tai tapa korkeakouluille tehdä ”liiketoimintaa”, vaikka siitä ei ole mitään näyttöä. Hallitusta ohjaa käsittämätön viha ja sokeus, jonka uhreiksi joutuvat tulevaisuuden sukupolvet ja menestyksemme kivijalka. 

Miikka Keränen

Opiskelija
Kauppa- ja yhteiskuntatieteiden ylioppilas
Vihreät
Rovaniemi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tietenkään lukukausimaksut eivät ole uusi Nokia. Ei kai kukaan ole sellaista väittänytkään. Vielä vähemmän sellainen olisi maksutta jaettava opetus. Sen sijaan ne maksut kyllä karsivat sellaisia opiskelijoita, joiden tärkein ja ehkä ainoa tänne tulon motiivi on opetuksen maksuttomuus. Tätä etuahan ei mikään muu Euroopan maa tarjoa. Jos opetus on kyllin korkean tasoista, se tuo maahan sellaisia opiskelijoita, jotka ovat valmiit maksamaan korkeampiakin lukukausimaksuja. Tästä on selvää näyttöä useista maista kuten vaikkapa USA:sta ja Englannista.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Edit: Hallitus juuri käydyssä keskustelussa yritti vakuuttaa, että lukukausimaksut ovat uusi Nokia.

Saksa siirtyi juuri kohti maksutonta korkeakoulutusta.

Suomessa on kyllä kansainvälisissa vertailuissa hyvin pärjääviä yliopistoja, kuten Helsingin yliopisto, mutta eivät ne silti kilpaile maailman huippuyliopistojen kanssa. On siis älytöntä edes yrittää verrata niitä keskenään.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Hallitus juuri käydyssä keskustelussa yritti vakuuttaa, että lukukausimaksut ovat uusi Nokia".

Eipä ole moinen silmääni sattunut, mutta jos joku noin on puhunut, niin hölmöjä on puhunut, eikä laskutaitokaan ole kummoinen. Tuolla 1500 euron vaatimattomalla lukuvuosimaksulla tarvittaisiin suunnilleen 8 miljoonaa opiskelijaa yhteen Nokiaan.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Ymmärrän kyllä brändin merkityksen mutta nyt säästetään rajusti asioista jotka ovat "vieläkin tärkeämpiä".
Opiskelijamaksuista tuleva tuotto ei varmaankan ole ihmeellinen mutta säästö on merkittävä.
Mistä näitä huippuosaajia oikein sikijää ja miksi heidän ylipäätään pitää tulla tänne kouluun?
Eikö kannattaisi mennä huippupalkalla huipputöihin ennemmin?

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Tällä hetkellä Suomi kouluttaa veronmaksajan rahoilla itselleen kilpailijoita muille maille. Otetaan ulkkareilta rahat pois; ilmaiselle tavaralle on aina ottajia, mutta vain laadusta ollaan valmiita maksamaan. Jos ulkomaalaiset opiskelijat lakkaavat tulemasta Suomeen lukukausimaksujen vuoksi, koulutus ei ole niin laadukasta kuin suomalaiset haluavat uskoa.

asfalttikukka.blogspot.fi

Jani Virtanen

"Ulkomaalaisista opiskelijoista kun iso osa jää Suomeen ja vielä suurempi osa haluaisi jäädä Suomeen." Tästä väitteestä täytyy nyt tietää laaja, kokonaistotuus. Omien kokemusten perusteella tänne vartavasten opiskelemaan tullut ei KOSKAAN jää suomeen. Eri asia tietysti on jos puhutaan muilla perustein maahanmuuttaneista (jotka samalla opiskelevat).

Lisäksi, korkeakoulun käynyt ei ole heti, automaattisesti "huippuosaaja". Käytännössä ei ikinä ja suomessa on melkein alalla kuin alalla ylitarjontaa näistä.

Tuo tonniviissataa menee todennäköisesti sählinkeihin, joten ei se ehkä ole järkevää. Pitäisi olla kymppitonneja mutta silloin suomeen ei kyllä kukaan tulisikaan. Tässäkin tapauksessa suomalaiset "vetovoimatekijät" ovat 100% sossun varassa.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

En tiedä mihin harhaan nämä sinun "kokemukset" perustuvat, mutta täällä opiskelleista noin 75% on vuoden päästä valmistumisestaan täällä ja heistä noin 75% työelämässä. Sote-puolella luku noin 85%.

Matti Kolehmainen

Yleensä kaikki halpa ja ilmainen mielletään heikkolaatuiseksi ja jopa epäilyttäväksi. Kun laitetaan kunnon lukukausimaksu niin kaukomailla joku voisi jopa uskoa suomen korkeamman koulutuksen olevan jopa laadukasta. Silloin kun ihminen repii leipänsä oikealla työnteolla (Yksityissektorilla)alkaapi moni miettiä mihin ne veroeurot kannattaa sijoittaa.Jos lukukausimaksujen kerääminen per opiskelija maksaa 1500 eur olen halukas antamaan tarjoukseni niiden perinnästä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset