Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Missä on inhimillisen surun (lisätalousarvion) raja?

Kun Microsoft ilmoitti irtisanovansa Suomesta peräti 2300 työntekijää, heräsivät suomalaispäättäjät. Monet osoittivat suruvalittelunsa työpaikkansa menettäneille Androidilla tai iPhonella. Tuore valtiovarainministeri Alexander Stubb osasi kertoa, että Microsoftin irtisanomiset otetaan huomioon syksyn lisätalousarviossa. Nyt tuon budjetin aika on koittanut. Mutta ihan mielenkiinnosta: Missä kulkee lisätalousarvion raja?

Hallitus leikkaa armotta koulutuksesta ja tutkimuksesta. Oppositiopuolueista SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP jättivät aiheesta välikysymyksen, mutta hallitus odotetusti sai pitää luottamuksensa. Leikkausten vuoksi Helsingin yliopisto, joka muuten on maailman 67. paras korkeakoulu, joutuu irtisanomaan 1200 työntekijää. Eikö tämä ole ”inhimillisesti surullinen uutinen”, joka vaatisi hallitukselta lisäbudjetin?

Tokkopa hallitus omiin leikkauksiinsa voi uusia talousarvioita tehdä. Ja se joutuisi tekemään niitä varmasti useita, sillä esimerkiksi OAJ:n mukaan hallituksen leikkauksien vuoksi joudutaan vähentämään 900 opettajaa.

Mutta missä siis kulkee tuo maaginen raja? Aluepolitiikkaa se tuskin on, sillä 2015 kolmannen lisätalousarvion yleisperusteluissa kyllä mainitaan Microsoft, muttei Saloa. Montako työpaikkaa Suomen pitää menettää tutkimuksesta ja tieteestä, jotta hallitus herää tilannetta korjaamaan? Vai oliko tosiaan aivan mahdotonta estää nuo irtisanomiset paremmalla politiikalla? Ei ollut, sillä demokratiassa on aina vaihtoehtoja. Vaihtoehdottomuusretoriikalle ja tulevaisuudesta leikkaamiselle on saatava stoppi. 

Miikka Keränen

Rovaniemi
Vihreät 

Lue myös: Touko Aalto - Hallitus yrittää vähentää velkaantumista lisäämällä työttömyyttä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jos nyt jättää kokonaan sivuun tuon inhimillisen surun, joka nyt vain on argumenttina melko lailla onneton, niin voi keskittyä pohtimaan koulutukseen tehtävien leikkausten mielekkyyttä ja järkevyyttä kansantalouden kannalta.

Kansantalouden kannalta koulutusleikkaukset ovat yksinkertaisesti typerää ja lyhytnäköistä politiikkaa.

Toki koulutukseen ja tutkimukseen tehtävät leikkauksta näyttävät "positiivisilta" lyhyellä aikavälillä, kun valtion alijäämä on hitusen pienempi. Leikkausten negatiiviset vaikutukset näkyvät sitten tulevaisuudessa, kun suomalaisilla yrityksillä ei ole riittävästi ja riittävän hyvin koulutettua työvoimaa, kun Suomessa ei tehdä innovaatioita entiseen malliin jne. jne. Molemmat tulevat muutaman vuoden kuluttua johtamaan siihen, että Suomen kansantuote ei kasva niin hyvin kuin se toisilla valinnoilla voisi. Mutta siihen mennessä nykyisessä hallituksessa istuvat ovatkin jo siirtyneet kantamaan vastuuta jonnekin muualle, joten eipä kiinnosta.

Leikkaukset ovat hyvin rinnastettavissa vaikka siihen, että kuljetusyrittäjä jättää täysperävaunustaan perävaunun hankkimatta ja ajelee pelkällä vetoautolla. Juu, lainaa täytyy ottaa vähemmän, mutta eipähän sitten jatkossa tule niitä tulojakaan samaan malliin.

Niin, ja onhan tarinassa hitunen komiikkaakin. Pitäisiköhän valtiovarainministerin lukaista edes puolueensa äänenkannattajan juttuja, ennen kuin kehuskelee miten hallitus toimii juuri IMF:n suositusten mukaisesti:

http://www.verkkouutiset.fi/talous/imf%20suomi-40916

Lainaus: "Valtuuskunnan mielestä myös tutkimuksen ja tuotekehityksen määrärahoja pitäisi mieluummin lisätä kuin vähentää."

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Amen! Koulutuksesta leikkaaminen on leikkaamista tulevaisuudesta, mihin Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa. Se on kalleinta velkaa, mitä voi ottaa.

Oscari Wirola

Miikka hyvä, kun otetaan yritysinsinööri, populistimaisteri ja EU-lisensiaatti ja muodostetaan heistä hallitus, niin sitä saadaan mitä kansa haluaa! Nämä ovat yhdessä tuumin päättäneet, että tämä on Suomen satavuotiaan historian ensimmäinen hallitus, joka tekee kaikkensa maamme tietämyksen ja oppimisen tason rajuksi alentamiseksi.

Mutta kuten nyt poistettu slogan persuissa totesi, että kansa saa juuri sitä mitä tilaa!

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen

Ihan vaan huomiona, että tuo Helsingin yliopiston 67. sija ei sitten ole mikään ihan vähäpätöinen juttu. Maailmassa on noin 17000 korkeakoulua, joista noin 7500 lasketaan yliopistoiksi. Siitä laskee helpolla jakolaskulla, että Helsingin yliopisto kuuluu niistä parhaaseen prosenttiin. Määritelmästä riippuen jopa selvästi sen prosentin kärkipuoliskolla maailman parhaan neljän promillen joukossa.

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen

Ja on ehkä hyvä huomioida, että Suomessa on myös viisi muuta yliopistoa maailman parhaan 6,7% yliopiston joukossa. Tästä on hyvä ponnistaa alaspäin!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset