Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Pidä huolta

Talvi tekee vasta tuloaan, mutta Suomessa on jo hyytävä pakkanen. Poliittinen ilmapiiri on tulehtunut, luottamus on vähissä. Ihmiset eivät enää suhtaudu toisiinsa kuin ennen. Käsissämme on lukuisia kriisejä. Meidän tulee muistaa jälleen perusasiat.

Eräs raha-automaattiyhdistyksen mainos on varmasti jäänyt meille monille mieleen. Siinä laulettiin Pave Maijasen vuoden 1981 hittiä Pidä huolta ja parrasvaloihin pääsi unohdettuja suomalaisia. Vanhukset, nuoret, kehitysvammaiset ja liikuntavammaiset saivat ansaitsemansa huomion. Kylmässä Suomessa olisikin hyvä muistaa nyt tuota laulua:

Pidä huolta…

Itsestäs

Erään tutkimuksen* mukaan terveydenhuollon vaikutus terveyteemme on vain 10 %. Noin kolmasosa terveydestä määräytyy geenien perusteella, mutta kaksi viidesosaa (40 %) terveydestä tai sairastamisesta johtuu omasta käytöksestä ja elintottumuksista. Ympäristö ja social factors muodostavat lopun 20 %. Omaan terveyteen voi siis parhaiten vaikuttaa itse. Jos ei itse jaksa, on mahdotonta auttaa muita. Siksi on ihan luvallista tuijottaa välillä myös omaa napaa.

Kiireisessä nykymaailmassa terveyden vaatima aika voi kuitenkin olla kortilla. Ei ole aikaa riittävään uneen, ei riittävään liikkumiseen, ei ystävien tapaamiseen. Ruokakaupassakin on kiire, ja tulee valittua ne houkuttelevat vaihtoehdot, joiden ravintosisältö ei ole hurraamisen arvoinen. Työuupumus ja masennus ovat suorastaan kansantauteja. Monelle maistuu tupakka, monelle maistuu liiaksi alkoholi. Roomaa ei rakenneta päivässä, mutta pysyvä muutos vaatii pieniä valintoja päivittäin ja kärsivällisyyttä.

Lepo ja terveys parantavat elämänlaatua huomattavasti. Silloin välittää myös muista ihmisistä. Ja jos valtion rahat kiinnostavat, niin jos tuolla 10 % vaikutuksella on kuitenkin 18,5 miljardin euron menot, niin ehkäpä liikkuvampi ja hyvinvoiva kansa tulisi meille kaikille hieman edullisemmaksi.

Ja koska aivan liian moni ei pysty taikatemppuihin, tarvitaan yhteiskunnan toimia. Ennaltaehkäisevään työhön, mielenterveystyöhön, liikuntaan ja kulttuuriin pitää löytyä määrärahoja. Ihmisille pitää saada enemmän aikaa itselle ja rakkailleen. Panostus ennaltaehkäisevään työhön tuo säästöjä.

ja niistä, jotka kärsii.

Maailmassa on kriisi, joka näkyy ja kuuluu Suomessa asti. Siitä huolimatta liian moni suomalainen on valmis kääntämään selkänsä hädälle. He enemmin tulkitsevat turvapaikanhakijoiden olevan elintasosurffareita, jotka eivät pakene oikeaa hätää. Heidän mielestään on aiheellista edelleen ihmetellä, miksi turvapaikanhakijoista niin monet ovat miehiä ja miksi heillä matkapuhelimet. Faktat ja maailman järkyttävät konfliktit eivät heitä hetkauta.

Turva välittömältä uhkalta. Se on vähintä, mitä voimme kärsiville tarjota. Ja jos haluamme välttää vastaavat kriisit, meidän tulisi auttaa myös siellä, missä ongelmat syntyvät. Ilmastonmuutos on jo osasyyllinen Syyrian kriisiin, ja se tulee aiheuttamaan jatkossakin konflikteja. Kehitysyhteistyötä leikkaamalla lisätään äärimmäistä köyhyyttä.

Kärsiviä on toki kotimaassammekin. Mutta miksi esimerkiksi asunnottomien ongelmat kiinnostavat vasta nyt, kun ihmiset pakenevat pommituksia? Ei toisen ongelman auttaminen poissulje sitä, etteikö toista voitaisi ratkaista samalla.

Anna almu sille, joka elääkseen sen tarvii.

Kehitysyhteistyön romuttaminen ei pelasta Suomen taloutta. Mutta aliravittujen lasten elämän se lopettaa. Kehitysyhteistyön tavoitteena tulee olla paikallinen vakaus ja vauraus, joka perustuu omatoimiseen talouteen, mutta nyt tosiaan viedään niiltä, jotka elääkseen sen tarvitsevat.

Muista, siellä rakentaa, missä koti maahan sortuu.

Yksi kehitysyhteistyöleikkauksien kärsijöistä on suomalainen rauhanvälitys. Ja sen kautta kriisimaiden ihmiset. Maailman sotia ja taisteluja ei ratkaista odottamalla, vaan sopimalla.

Köyhyys on ääriliikkeiden happi. Ilman sitä ei ole tulta. Jos haluamme vakaamman maailman, tulee rakentaa siellä, missä ihmisillä on kaikkein vähiten.

Koeta niitä rohkaista, jotka päätöksissään horjuu.

Jos jollain kansanosalla on nyt vaikeuksia tehdä päätöksiä, niin nuorilla ja opiskelijoilla. Koulutuksesta ja opiskelijan sosiaaliturvasta leikataan armotta. Opiskelusta tehdään yhä enemmän lainapohjaista. Töitä ei ole kaikille luvassa, mutta tutkinto pitäisi hankkia. Virheisiin ei kohta ole enää kirjaimellisesti varaa. Nuoret ja opiskelijat tarvitsevat koulutukseen ja tutkimukseen rohkaisevan yhteiskunnan, ei tulevaisuudestaan leikkaavaa sokeutta.

Pidä huolta luonnosta, se susta huolen pitää.

Luonnon ja ympäristön hyvinvointi ovat kaiken ihmistoiminnan edellytys. Jokainen tarvitsee puhdasta luontoa, vettä ja ilmaa. Luonnonvarojen vastuullinen käyttö takaa kestävän kehityksen. Siksipä onkin hurjaa, että Suomi on nyt valmis heikentämään luonnonsuojelua ja esimerkiksi tuhoamaan suoalueensa. Lyömme itseämme jalkaan.

Ilmastonmuutos on koko ihmiskunnan kohtalonkysymys. Suomi ei sitä yksin pysäytä, mutta meidän tulee olla osa ratkaisua, eikä ongelmaa. Ja luonto pitää huolen myös taloudesta: Uusiutuva energia, kiertotalous ja muut kestävän kehityksen kasvualat ovat niitä, joihin nyt sijoittamalla menestyy tulevaisuudessa.

Pidä kii päätöksistä, niistä voima itää.

Suomalainen kansanvalta on kriisissä. Enkä tarkoita vain sitä, että vaalijärjestelmämme suosii suuria puolueita. Tarkoitan sitä, että yhä harvempi luottaa poliitikkoihin, kun lupaukset syödään ja takit käännetään niin nopeasti. Vaikka en ole kaikesta samaa mieltä eräiden puolueiden kanssa, toivoisin silti heidän pitävän sanansa. Koska kansanvalta.

Muista, vanhukset ei kuulu vanhainkotiin.

Jokaisella tulisi olla mahdollisuus olla kotonaan niin pitkään kuin haluaa ja kuin terveys antaa myöten. Sen mahdollistamiseksi tarvitaan paljon järeämpiä toimia kotihoitoon. Mutta kukaan ei saisi kuolla yksinäisyyteenkään: virkistystoimintaa ja ihmiskontakteja tarvitsee jokainen.

Toimi niin, ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin.

Sotia ei ole koskaan estetty rajoja sulkemalla ja vihaa lietsomalla. Sen sijaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, joustavaa taloutta ja diplomatiaa. Vauraat maat ovat yleensä vakaita, kun ihmisten ei tarvitse tarttua aseisiin saadakseen ruokaa. Pidetään siis Suomi ja maailma avoimena ja keskustelevana.

Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa.


Miikka Keränen
Vihreät
Rovaniemi

* McGinnis et al., Health affairs, (2002)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jostain syystä tämä laulu on alkanut soimaan taas radiossa, onneksi on meitä onnekkaita työttömiä joita ei viina vedä, mutta... synkkä on sanoma, synkkä niin

Murheellisten laulujen maa - eppu normaali

Syyttömänä syntymään
Sattui hän
Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään
Jossa jo esi-isät
Juovuksissa tottakai
Hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai

Perinteisen miehen kohtalon
Halus välttää poika tuo
En koskaan osta kirvestä
Enkä koskaan viinaa juo
Muuten juon talon

Lumihanki kutsuu perhettä talvisin
Vaan ei tahdo tehdä koskaan lailla isin
Mut kun työnvälityksestä työtä ei saa
Hälle kohtalon koura juottaa väkijuomaa
Niin Turmiolan Tommi taas herää henkiin
Ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin
Kohti laukkaa, viina kauppaa

Sen miehen epätoivoon ajaa
Kun halla viljaa korjaa
Keskeltä kylmän mullan hiljaa
Kylmä silmä tuijottaa
Kun kirves kohoaa

Keskeltä kumpujen
Mullasta maan
Isät ylpeinä katsovat poikiaan
Työttömyys, viina, kirves ja perhe
Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe

Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa
Joka tuhansiin järviin juosta saa
Katajainen kansa, jonka itsesäälin määrää
Ei mittaa järki eikä kärkimäärä
Joka lauluissa hukkuvat elämän valttikortit
Ja kiinni pysyvät taivaan portit
Einari Epätoivosta ne kertovat

Toimituksen poiminnat