Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Arvottomia ääniä yhä kymmeniä tuhansia

  • Tulos perustuu pyöristyksiin suhteessa 199 kansanedustajaan. Ahvenanmaan +1 menisi luultavasti RKP:lle. (Päivitetty 21.4.)
    Tulos perustuu pyöristyksiin suhteessa 199 kansanedustajaan. Ahvenanmaan +1 menisi luultavasti RKP:lle. (Päivitetty 21.4.)

Laskin tammikuun alussa kuinka monta ääntä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa heitettiin hukkaan. Tein nyt saman laskelman. Valitettavasti hukattuja, arvottomia ääniä on edelleen kymmeniä tuhansia. Niiden määrä väheni vain marginaalisesti vaalipiiriuudistuksen ansiosta. Kansanvaltaa auttaa vain vaalilain uudistaminen; piirileikki ei sen sijaan poista maamme demokratiavajetta.

Vuoden 2011 vaaleissa arvottomia ääniä annettiin koko maassa noin 166 000. Arvottomaksi ääneksi lasken äänen, joka annettiin oikeaoppisesti ja hyväksyttävästi, mutta ei vaikuttanut mitenkään eduskunnan voimasuhteisiin. Vaaliliitolle annetut äänet vaikuttivat, vaikka vaaliliiton toinen osapuoli ei olisikaan onnistunut saamaan paikkaa.

Nyt arvottomia ääniä annettiin noin 157 000. Tieto perustuu tällä hetkellä toki vielä varmistamattomaan vaalitulokseen, mutta luku ei tuosta valitettavasti paljoa muutu. Vain 10 000 suomalaisen ääni muuttui vaalipiiriuudistuksen vuoksi arvokkaaksi. Se ei riitä.

Prosentteina vuoden 2011 arvottomien äänien osuus oli noin 5,7 %. Tämän kevään vaaleissa hukkaääniä annettiin noin 5,3 %. Arvottomien äänien osuudet ylittävät edelleen RKP:n ja KD:n koko kannatuksen.

Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden osalta hukkaäänten osuus on tietenkin 100 %. Kristillisten kannatuksesta ilmaa on noin 35 %, vihreillä noin 9 %, RKP:lla noin 2 %, vasemmistoliitolla noin 12 % ja kokoomuksella noin 2 %.

Eduskuntapuolueet saivat arvottomia ääniä vuonna 2011 noin 120 000. Nyt niiden määrä oli noin 97 000. Vaalilain suurimmat häviäjät ovatkin eduskunnan ulkopuoliset puolueet, vaikka eduskunnan pienimmätkin siitä selvästi kärsivät.

Vaalilaki tulee uudistaa niin, että koko maan tulos ratkaisee. Paikat pitää jakaa sen mukaan, miten kansa äänesti. Reiluinta ja oikeudenmukaisinta olisi jättää laskuista pois myös kaikki puheet äänikynnyksestä. Jos saat puolueellesi 0,5 % valtakunnallisen kannatuksen, saat paikan eduskuntaan.

Jos asia olisi näin, näyttäisi eduskunnan paikkajako viikonlopun vaalien jälkeen tältä - katso kuva. Eroista huomaat, että nykyinen vaalilaki suosii suuria puolueita kansanvallan kustannuksella.

Vaalipiirien yhdistäminen auttoi asiaa hieman, mutta piilevä äänikynnys on edelleen ongelma. Piilevä äänikynnys tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomessa ei käydä yksiä eduskuntavaaleja, vaan oikeastaan 12 paikallisvaalit, joiden lopputulokset eli voittajat vain sattuvat tulemaan samaan paikkaan töihin. Eduskunnan tulisi edustaa koko kansaa eli kansan äänestystulosta. Maakunnissa pitää järjestää omat vaalit maakunnanasioiden, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) hoidosta – ei koko Suomea koskevista asioista.

Alueellinen edustavuus pitää tietenkin säilyttää. Esimerkiksi Keski-Suomesta pitää edelleen lähettää eduskuntaan 10 kansanedustajaa. Mutta vaalilaki pitää uudistaa niin, että liki 13 % keskisuomalaisista äänestäjistä ei tee äänestään arvotonta.

Nykyvaalilain ongelma ei ole vain se, että suuret puolueet voittavat pienten kustannuksella, ylläpitäen jo saavutettua johtoasemaansa. Suomessa jaetaan edelleen suuria summia puoluetukea, noin 170 000 euroa vuodessa yhtä kansanedustajaa kohden. Keskusta voitti nykyvaalilailla 14 uutta paikkaa, vaikka kansan tahto ei sitä sille kokonaisuutena soisi: oikeasti keskustan pitäisi kasvaa vain 7 kansanedustajan verran. Nuo 7 ylimääräistä kansanedustajaa (14-7=7) kerryttävät keskustan ”vaalikassaan” neljän vuoden aikana yli 4,7 miljoonaa euroa. Sen sijaan esim.  Muutos2011 ja itsenäisyyspuolue, joille mielestäni kuuluisi nyt yhdet paikat eduskuntaan, jäävät paitsi 680 000 euron puoluetuesta.

Vaalilaki pitää uudistaa. Piirileikit ovat kikkailua, jotka eivät auta pääongelmaa. Piirien yhdistäminen voi oikeastaan vaan lisätä ongelmia: tuntemattomat ja köyhät ehdokkaat jäävät isompien jalkoihin, eikä kansanedustajuus ole enää niin helposti saavutettavissa kaikenlaisille ihmisille. Ja Lapin vaalipiiriä eivät nämä piiriuudistukset auta, sillä tuskinpa kukaan täysijärkinen ehdottaisi Oulun ja Lapin vaalipiirien yhdistämistä.

Väitettiin, että vaalipiiriuudistus oli vihreiden toivomus, jotta saisimme oman tuloksemme paremmaksi. Vihreät esitti vaalilakiuudistusta, eivät piirileikkiä. Mutta leikkiin päätettiin hallituksen toimesta ryhtyä ja siinä pärjäsimme niin hyvin, että emme olleet mitään hännänhuippuja. Kaakkois-Suomessa vihreiden ehdokas oli vertailuluvulla 12/17 ja Savo-Karjalassa 10/16.

Kaikkien pitää pystyä äänestää huoletta. Kansanvalta ei saa olla peli tai veikkaus, jossa joutuu arvuuttelemaan lopputulemaa. Äänestämisen pitää olla helppoa ja yksinkertaista, ja ääntä vastaan pitää saada vastinetta: äänestit sitten piraatteja Enontekiöllä tai vihreitä Vaasassa. 

Miikka Keränen

Vihreät

Kuva päivitetty 21.4. klo 16:22. Aiemmassa kuvassa virheenä se, että suhdelukuna oli 200 kansanedustajaa, eli Ahvenanmaan paikkaa ei oltu otettu huomioon. Nyt kuvan tulos manner-Suomen tulos, johon lisätään +1 Ahvenanmaalta, luultavasti RKP:n riveihin. Kuvan tärkein pointti on osoittaa miten nykyinen vaalilaki suosi suuria puolueita ja jättää pienet kokonaan ulos eduskunnasta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän Mikihoijer kuva
Miki Höijer

Olisko järjestelmä siis listavaalit, jossa kansanedustajat jyvitettäisiin vaalipiireittäin?
Mistä vaalipiiristä se yhden kansanedustajan puolue saisi sen edustajansa, eikö menisi sitten muissa piireissä 'hukkaan' maakunnallisuuden osalta.
Lisäksi listavaali on kansanvallan siirtoa puoluetoimistoon.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Olen yrittänyt keksiä ja laskea mikä olisi paras tapa jakaa paikat vaalipiirien kesken eri puolueille tässä mallissa, mutta en ole sitä keksinyt. Nykymalliimme sovitettuna se varmaan laskettaisiin jotenkin vertailulukujen perusteella: Esimerkiksi vihreät saisivat varmaan yhden "hyvityspaikan" Uudeltamaalta, kun se nyt jäi niin pienestä kiinni ja vasemmistoliitto saisi "hyvityspaikkansa" varmaan Keski-Suomesta.

Listavaaliin ei kaiketi olisi tarvetta siirtyä. Kansanvaltaamme pitää mielestäni vahvistaa myös esimerkiksi siirtoäänivaalitavalla, jossa ehdokkaiden välistä kikkailua voi vähentää.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Keränen voivottelee:

"Arvottomaksi ääneksi lasken äänen, joka annettiin oikeaoppisesti ja hyväksyttävästi, mutta ei vaikuttanut mitenkään eduskunnan voimasuhteisiin."

Jos kourallinen kansalaisia nyt sattumalta haluaakin aatteellisista syistä äänestää pieniä hurupuolueita, niin siinähän äänestävät. Ei siitä tarvitse erikseen palkita. Paitsi tietysti sitten kun näiden hurunuppien määrä nousee riittävän suureksi, kuten perussuomalaisten tapauksessa on käynyt.

Mitä tulee eduskuntapuolueisiin ja niiden alueelliseen menestykseen, niin jos satakuntalaisia ei kiinnosta äänestää vihreitä, niin siinä on sitten miettimistä vihreille. Sillä selvä.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Yli 5 % äänestäjistä ei mielestäni ole "kourallinen kansalaisia". Mutta ehkä olemme eri mieltä siitä, pitääkö kansanvaltamme olla mahdollisimman laaja ja reilu vaiko ei, kuten nykyisin ei ole.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Arvottomia ääniä ei ole. Tuo 0,5% valtakunnallinen äänikynnys on aivan paikallaan.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Arvottomia ääniä oli nyt yli 5 % äänistä. Ja tuo 0,5% olisi tietenkin luonnollinen äänikynnys.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Valtakunnallinen tasauspaikkajärjestelmä voisi olla ratkaisu.
Siinä eduskunnan paikkajako puolueittain tapahtuisi valtakunnallisten äänimäärien mukaan. - Tällaisesta puhuttiin joskus 1980-luvulla, mutta nyttemmin harvemmin.

Nykyisen vaalitavan - "vaalimatematikan" - vääristävä vaikutus on melko suuri. Laskujeni mukaan 7 edustajapaikkaa suuntaansa. Toiset saavat liikaa, jotkut jäävät vaille.

Lisää täällä;
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19376...

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Suurkiitos vaivannäöstäsi Miikka! Poikani poikani, olet oikealla tiellä, voisi sanoa. Jokunen trolli näköjään eksyi jo langoille, mutta mitäpä heistä.

Ratkaisu ongelmaan on valtakunnalliset tasauspaikat, esimerkiksi 20 kpl. Tuon verran pitäisi ensi vaiheessa vähentää vaalipiireistä suoraan valittavien määrää äänioikeutettujen tai asukasluvun perusteella. Kun olet matematiikkaharjoituksista kiinnostunut, niin voisit laskea, riittäisikö tuo määrä. Tasauspaikkasysteemillä siis varmistetaan, että edustajia tulee muualtakin kuin Helsingistä ja samalla lasketaan äänikynnys puoleen prosenttiin valtakunnallisesti. Tai lähelle puolta, kuten totesit valtakuntaa yhtenä vaalipiirinä pidettäessä.

Tasauspaikkasysteemi oli esillä Tarja Cronbergin tapauksen jälkeen, mutta valtapuolueille se ei sitten sopinut.

Tärkeää olisi myös palata vaalirengas-käytäntöön. Se oli käytössä joskus sotien jälkeen, mutta jotkut halusivat heikentää vaaliliittojen käytön mielekkyyttä. Muutos oli ehkä suunnattu kommunisteja, Vennamoa ja TPSL:ää vastaan. En nyt kuitenkaan ole tarkistanut ajoituksia.

Vaalirenkaassa edustaja lasketaan renkaan saamien äänien perusteella. Sitten katsotaan, mikä puolue sai eniten ääniä ja edustaja on tämän puolueen eniten ääniä saanut henkilö. Ideologisesti kaukanakin olevien kannattaa vaaliliittoa paremmin olla vaalirenkaassa keskenään, ja äänien hukkaan meneminen vähenee, mutta ei toki poistu, kuten Miikka olet ansiokkaasti osoittanut. Vaalirengas-systeemiä voidaan käyttää, vaikka meillä olisi samaan aikaan tasauspaikkamenettely.

Terveisin IPUn vpj.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tasauspaikkoja ei saisi olla liikaa, sillä silloin "peli" menee turhan monimutkaiseksi vaalipiirikohtaisissa laskuissa.

Esimerkkini viitelinkin alla osoittaa, että tällä kertaa vikaan meni 7 paikkaa. Tietysti pitäisi tehdä erilaisia koelaskelmia vaihtelevia tilanteita varten (aiemmissa vaaleissa, sekä koelaskelmia esim. näiden vaalien vaihtoehtojen suhteen). Uskoisin kuitenkin että 10 tasauspaikkaa riittäisi: se olisi jo selkeä oikaisu nykyiselle "vaalimatematikan" aiheuttamalle vinoutumalle. Ehkä jopa 5 paikkaa riittäisi - nimittäin kun oikaistaan yhtä factoria, tahtoo syntyä muita vääristymiä tai vinoumia, jotka nekään eivät sitten käytännön toiminnassa ole miellyttäviä tai oikeudentuntoa vastaavia.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Mielestäni nyt suuret voittivat jopa 12 paikkaa, pelkästään keskusta sai 7 paikkaa ylimääräistä suhteessa vaalimenestykseen.

Mats Ittonen

Pari pientä virhettä olen laskelmassasi huomaavinani. Ahvenanmaa (n. 10 000 ääntä) olisi nimittäin lähempänä yhtä paikkaa kuin Kokoomus 37:ää. Lisäksi piraattien 0,8 % pyöristyisi kahteen paikkaan, jolloin kaikkien paikkojen summa on 200.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Tuota ajatusvirhettäni en ole osannut ottaakaan huomioon. Se "virhe" laskuissani tapahtuu, että olen laskenut paikkamäärän aina kannatuksen suhteena 200 kansanedustajaan, enkä 199 kansanedustajaan. Kiitos kun otit asian esille, en ole osannut sitä ottaa huomioon. En siis esitä, että Ahvenanmaa menettäisi paikan, mutta ehkäpä tässä mallissa Ahvenanmaassakin käytäisiin vaalit manner-Suomen puoluenimillä?

Laskuissani tosiaan sekä nuo pienet 0,3 kannatuksella pyöristyisivät 0,5 (-0,2 erotus), mutta piraattien 0,8 pyöristystä en huomannut ottaa huomioon. Pitäisi saada vielä tarkempi luku, että tietäisi miltä pienpuolueelta tuo paikka jäisi saamatta. Hyvä huomio siis tuokin!

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Laskut tarkistettu ja kuva päivitetty. Kiitos vielä huomiosta!

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Eikös laki mene siten, että Ahvenanmaata edustaa yksi henkilö äänimääristä riippumatta. Että sieltä valitaan aina vaan yhtä henkilöä eduskuntaan. Ahvenanmaan äänet tämän mukaan pitäisi jättää huomiotta ja jakaa loput 199:lle.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #14

OK, nyt katsoin aikaisempia kommentteja. Siis kuva on nyt vedenpitävä.

Viestitäppäs Miikka vihreitten johdolle, että esittävät tosissaan vaalilain muutosta hallitusohjelmaan.

Juho Rutila

Heips,

Olen itsekin ollut sitä mieltä, että pienillä puolueilla pitäisi olla parempi mahdollisuus päästä läpi ja vaalikynnys pitäisi olla pienempi.

Viimeisimmän sixpack-hallituksen myötä aloin pohtimaan asiaa hieman näin: Mitäs jos eduskunnassa nyt olisikin tuon laskelmiesi mukainen tilanne. Hallitukseen "jouduttaisiin" ottamaan sekalainen seurakunta eri pikkupuolueita. Hallituspuolueita olisi aina todennäköisemmin monta ja tästä voisi seurata toimintakyvytön hallitus. Varsinkin kun näillä puolueilla ei olisi kuria (kuten monet mainostavat). Vai olisivatko yhden edustajan puolueet aina oppositiossa?

Tämä asia on häirinnyt minua viime aikoina ja toivoisin tähän hyviä perusteluja myös tästä näkökulmasta, jotta voisin asiaa taas täysin vakuuttuneena jälleen ajaa.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Varmaan riippuu ihan pienten puolueiden politiikasta, että sopisivatko hallituksen vahvistukseksi vai eivätkö. Toisaalta niiden lähtö ei hallitusta varmaan kaataisi. SIeltähän ne pienet sitten kasvavat, ja pääsevät hallitukseen kun on tarpeeksi kansanedustajia eduskuntaryhmässä.

Jos edellinen eduskunta olisi tehty tällä matematiikalla, olisi se kaatunut vihreiden lähtöön.

Juho Rutila

Aivan, eli saisivat ns. "jalkaa oven väliin". Eikä tuo määrä tosiaan ole niin iso, etteikö koko porukkaa voisi ajatella yhtenä ryhmänä, joka vaan jää ulos hallituksesta.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Tämä olisi ollut parempi jos vaihtoehtoiset paikkaluvut olisi laskettu vihreiden ajaman tasauspaikkajärjestelmän vaalituloksesta. Muistaakseni ennen kaikkea SDP torppasi uudistuksen, mutta nyt ilmseisesti torppaus kaatui omaan nilkkaan.

Käyttäjän vik kuva
Virpi Kauko

Se malli jota ehdotettiin ja joka kaatui ei ollut tasauspaikkajärjestelmä.

Tasauspaikkajärjestelmä olisi toisenlainen, myös ihan järkevä tapa ratkaista tämä sama ongelma. Siinä suurin osa paikoista (esim. 180–190) jaettaisiin vaalipiireittäin nykyisellä laskutavalla ja loput paikat – ne tasauspaikat – täytettäisiin edustajilla puolueista, jotka muuten saisivat ääniosuuteensa nähden liian vähän paikkoja.

Demarien tämänkertaista vaalitulosta ei olisi suhteellisempi vaalijärjestelmä parantanut. Niin pieneksi puolueeksi SDP ei vielä pudonnut, että nykyjärjestelmä heitä syrjisi. Hehän saivat 34 paikkaa eli yhden enemmän kuin mitä ääniosuutensa 16,5% vastaisi.

Ilkka Virta

Mainitset tekstissä, että

"Reiluinta ja oikeudenmukaisinta olisi [... jos] saat puolueellesi 0,5 % valtakunnallisen kannatuksen, saat paikan eduskuntaan.",

mutta myöhemmin tekstissä ja kommenteissa, että

"...esim. Muutos2011 ja itsenäisyyspuolue, joille mielestäni kuuluisi nyt yhdet paikat eduskuntaan..." ja "Laskuissani tosiaan sekä nuo pienet 0,3 kannatuksella pyöristyisivät 0,5 (-0,2 erotus)"

Eikö näiden lauseiden välillä ole ilmiselvä ristiriita? 0,3 % ei ole sama kuin 0,5 %.

Jos ajatellaan että koko maa olisi yhtä vaalipiiriä, olisi varmaankin luonnollista ajatella että paikat jaettaisiin d'Hondtin menetelmällä, aivan kuten nyt tehdään vaalipiirin sisällä? Ei siis kannatuslukuja pyöristämällä, kuten olet tässä sen enempiä perustelematta tässä tehnyt.

Laskin nopeasti, mikä paikkajakaumaksi näin tulisi, ja kuvassa esitettyihin laskemiisi lukuihin verrattuna sain eroksi yhden paikan vähemmän neljälle pienimmälle (m2011, skp, its ja pira), ja yhden enemmän neljälle isoimmalle (kesk, kok, ps, sdp). Eli kesk 43, kok 37, ps 36, sdp 34 ja pira 1, its 0, skp 0, m2011 0.
Kaikkien vaalipiirien yhdistäminen siis toisi realistisemman kannatuksen pienille puolueille, mutta ei niin räikeästi kuin esität.

--

Helpoin tapa havaita että pyöristäminen lähimpään ei anna järkevää tulosta, on
huomata että siten ei välttämättä edes päästä tasan haluttuun määrään paikkoja!

Yksinkertainen esimerkki: 100 paikkaa, kolme puoluetta, niiden kannatusluvut 23,6 %, 33,7 % ja 42,7 %. Pyöristettynä lähimpään 1 %:iin siis 24 %, 34 % ja 43 % eli yhteensä 101 %, ja 101 paikkaa, eikä ennalta haluttu 100.

Kolme näiden vaalien neljästä pienimmästä puolueestahan ovat vastaavassa tilanteessa:
piraattien 0,8 % ja m2011:n ja skp:n 0,3 % pyöristyisivät kaikki ylöspäin, ansaiten näille kolmelle yhteensä 4 paikkaa, vaikka yhteenlaskettu kannatus 1,4 % riittäisi oikeasti vain kolmeen paikkaan. (itsenäisyyspuolueen 0,5 % ei vaikuta tuohon pyöristykseen.)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Pitäisi kait päästä täyteen 0,5%:iin, niin sitten paikka heltiäisi. 1%:lla saisi jo kaksi paikkaa, 0,8%:lla yksi paikka. Ahvenanmaan paikat laskettaisiin samoin perustein. N. 14000 äänellä saa puolue tai valitsijayhdistys paikan.

Käyttäjän vik kuva
Virpi Kauko

Hyvää pohdintaa. Se muutama vuosi sitten käsiteltävänä ollut ja kaatunut vaaliuudistusmalli olikin samankaltainen kuin tuo ehdottamasi.

Ahvenanmaa saisi aina sen yhden edustajansa. Muut 199 paikkaa jaettaisiin puolueiden kesken ääniosuuksien suhteessa: luku

199 x (puolueen äänimäärä Manner-Suomessa) / (hyväksyttyjen äänten määrä Manner-Suomessa)

eli ns. kvootti on yleensä murtoluku. Desimaaliosaltaan suurimmat kvootit pyöristetään ylöspäin ja pienimmät alaspäin lähimpään kokonaislukuun siten, että lukujen summaksi tulee 199. Näin laskien Piraatit olisivat näissä vaaleissa saaneet kaksi paikkaa ja Kokoomus 36, muut paikkamäärät olisivat samat kuin sinun graafissasi.

Kaadetussa mallissa oli lisäksi korkea (muistaakseni 3,5% tai 4%) keinotekoinen äänikynnys. Se on demokratian kannalta huono asia, koska se estää tehokkaasti uusia ryhmiä pääsemästä läpi ja siis betonoi jo valtaan päässeiden ryhmien vallan. Kristillisdemokraatitkin keikkuisivat kynnyksellä.

Toisaalta ilman mitään äänikynnystä eduskuntapaikan voi saada vain 0,25% ääniosuudellakin, joka laskennallisesti vastaa puolikasta edustajaa. Ehkä olisi kohtuullista asettaa 0,5% (=1/200) keinotekoinen äänikynnys. Tällöin SKP, Muutos 2011 ja Itsenäisyyspuolue olisivat jääneet ulos (eli niille annetut äänet olisivat menneet hukkaan, kuten vielä pienemmillekin ryhmille) mutta Piraatit olisivat saaneet kaksi paikkaa. Hukkaääniä olisi ollut n. 36 000, selvästi vähemmän kuin nyt.

Hieman hankalampaa on jakaa puolueiden paikat vaalipiirien kesken oikeudenmukaisesti. Siihen on esitetty useita erilaisia laskutapoja, joissa on hyvät ja huonot puolensa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset