Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Yli 166 000 ääntä heitettiin hukkaan

  • Eduskuntavaalien 2011 äänioikeutettujen jako äänestäneisiin, äänensä hukanneisiin ja äänestämättä jättäneisiin.
    Eduskuntavaalien 2011 äänioikeutettujen jako äänestäneisiin, äänensä hukanneisiin ja äänestämättä jättäneisiin.
  • Keski-Suomen tilanne 2011.
    Keski-Suomen tilanne 2011.
  • KD:n äänestäjien valtakunnallinen vaikutus. Uudella vaalilailla ei olisi tarvetta enää vaaliliitoillekaan.
    KD:n äänestäjien valtakunnallinen vaikutus. Uudella vaalilailla ei olisi tarvetta enää vaaliliitoillekaan.

Viime eduskuntavaaleissa äänesti yli 2 900 000 suomalaista. Heistä yli 166 000 heitti kuitenkin äänensä hukkaan. Nämä äänet eivät vaikuttaneet suoraan eduskunnan voimasuhteisiin, sillä demokratiamme kompastuu vaalipiirien rajoihin ja piilevään äänikynnykseen.

Kirjoitin aiheesta hiljattain vaalipiiriuudistuksen näkökulmasta. Nyt ajattelin kuitenkin tarkastella tarkemmin sitä ihmismäärää, joka äänesti viime vaaleissa aivan turhaan.  Eli niitä ihmisiä, jotka omissa vaalipiireissään äänestivät puoluetta, joka ei saanut ehdokastaan läpi. Mukaan ei ole kuitenkaan laskettu esimerkiksi niitä 3756 eteläsavolaista, jotka äänestivät kristillisdemokraatteja: KD ja kokoomus olivat vaaliliitossa, ja kokoomus sai ehdokkaan läpi.  Puhun siis niistä, joiden äänillä ei ollut mitään vaikutusta eduskuntaan päässeiden puolueiden ja ehdokkaiden voimasuhteisiin.

Koko maassa ihmisiä, joiden yksi ääni kaikui kuuroille korville, on siis yli 166 000.  Se on noin 5,7 % kaikista äänistä – enemmän kuin KD:n tai RKP:n koko kannatus. Puolueet, jotka eivät nykyisin ole eduskunnassa, saivat noin 46 000 ääntä. Yli 120 000 äänesti vaalipiireissään eduskuntapuolueita, mutta eivät saaneet ehdokastaan läpi.

Vaalipiirien väleillä on eroja. Uudellamaalla hukattuja ääniä oli alle 2 %, mutta Keski-Suomessa liki 15 %. Vaalipiiriuudistuksen kohdepiirit Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kymi heittivät kukin hukkaan 10,1 – 10,8 % äänistä. Ei siis mikään ihme, että juuri näihin piireihin haluttiin muutosta.  On kuitenkin järkyttävää, että Keski-Suomen tilanteeseen ei puututtu lainkaan.

Myös puolueiden välillä on eroja. Suurten puolueiden äänestäjät saivat tahtonsa mukaisen tuloksen kaikissa vaalipiireissä. Sen sijaan ns. hukkaäänistä 33,2 % meni vihreille, 23,4 % kristillisdemokraateille, 14,7 % vasemmistoliitolle ja 9,5 % piraateille. Hukkaäänten osuus näiden puolueiden kohdalla oli 100 % piraateilla, 32,8 % kristillisdemokraateilla, 26 % vihreillä ja 10,3 % vasemmistoliitolla.

Kerrataanpa pari lukua. 5,7 % kaikista äänistä meni harakoille. 15 % kaikista keskisuomalaisten äänistä ei vaikuttanut paikkajakoon. Yli kolmas osa kristillisten koko kannatuksesta on sellaista, joka ei näy eduskunnassa.

Demokratiassa mennään enemmistön tahdon mukaan. Mielestäni on kuitenkin täysin kohtuutonta, että näin suuri määrä ääniä jää vaille vaikutusta. On uskomatonta, että noin suuri osa pienten puolueiden kannatuksesta on sellaista, jolla he eivät saa kuitenkaan edustusta. Tämä ei ole demokratian vika, vaan se on systeemimme vika.

Ratkaisu on uudistaa vaalilaki niin, että koko maan tulos ratkaisee. Tällöin kansallisella 0,5 % kannatuksella pitäisi irrota yksi paikka eduskunnassa. Mikäli näin tehtäisiin, näyttäisi eduskunnan paikkajako tältä:

Puolue | Vaalitulos 2011 | Paikat nykylailla | Paikat uudella lailla; ero paikoissa| Ero prosentteina
 
KOK | 20,38 % | 44 | 41 (-3) | -6,8 %

SDP | 19,10 % | 42 | 38 (-4) | -9,5 %

PS | 19,05 % | 39 | 38 (-1) | -2,6 %

KESK | 15,76 % | 35 | 32 (-3) | -8,6 %

VAS | 08,13 % | 14 | 17 (+3) | +21,4 %

VIHR | 07,25 % | 10 | 15 (+5) | +50,0 %

RKP | 04,28 % | 09 | 09 (0) | 0,0 %

KD | 04,03 % | 06 | 08 (+2) | +33,3 %

PIR | 00,51 % | 00 | 01 (+1) | +100 %


On siis selvää, että nykyinen vaalilaki piilevine äänikynnyksineen ja vaalipiirirajoineen suosii suuria puolueita - tällä kertaa 11 kansanedustajalla. Kansan tahto ei toteudu, vaan nykyinen vaalilaki vääristää tuloksen suurten puolueiden eduksi. Koko maan tulokseen nojattuna pienet puolueet saisivat huomattavasti paremman tuloksen. Itseasiassa parempi on väärä sana. Puolueet saisivat kansantahtoa kuvaavan tuloksen ja edustuksen eduskunnassa. Suurin voittaja olisi piraattipuolue, sillä se saisi yhden paikan eduskuntaan.

Mikäli hallitus olisi muodostettu saman sixpackin ympärille kuin vuonna 2011, ei hallitus olisi enää välttämättä kasassa. Alkuperäiset hallituspuolueet olisivat saaneet 128 (+3) paikkaa.  Heti kättelyssä lähti vasenryhmä (-2), eli 126.   Sitten loput vasemmistoliitosta (-15), eli 111. Sen jälkeen vihreillä olisi ollut vaa’ankieli-asema, jolloin ryhmän (-15) ero hallituksesta olisi luultavasti tarkoittanut hallituksen kaatumista, sillä paikkoja olisi jäänyt vain 96. Tämä on tietenkin vain spekulaatiota, mutta osoittaa sen, että muutamien paikkojen muutoksella voi olla suuriakin vaikutuksia Suomen politiikassa.

Täysin hukkaan äänet eivät tietysti menneet. Nimittäin pahimmassa tapauksessa hukkaäänet auttoivat puolueita, joiden kanssa äänestäjä on eniten eri mieltä. Jos esimerkiksi Vaasan vaalipiirin 9320 vasemmistoliittoa äänestänyttä olisi tiennyt, että SDP olisi vain 351 äänellä saanut kolmannen paikan vieden sen kokoomukselta, olisivat he saattaneet äänestää toisin. Oletetaan siis, että SDP on lähempänä vasemmistoliiton ajatuksia kuin kokoomus.

On korkea aika uudistaa vaalilakia - ei vain vaalipiirejä. Eduskunnan paikkajaon tulee noudattaa koko maan tulosta, alueelliset paikkamäärät tulee kuitenkin määräytyä entiseen tapaan. Kuvailemani kaltainen uudistus oli tulossa, mutta se estettiin – RKP ei halunnut koko maan äänikynnystä ja SDP ajoi hallitusneuvotteluissa läpi vaalilainuudistuksen sijaan vaalipiiriuudistuksen. Itsekään en kannata äänikynnystä eduskuntaan, vaan mielestäni 0,5 % kannatuksella pitäisi paikka irrota. Uudella vaalilailla edellisissä vaaleissa olisi hukattu vain noin 30 000 ääntä. Se on huomattavasti vähemmän kuin 166 000. Toinen merkittävä korjaus vaalilakiin voisi olla siirtoäänivaali.

Politiikassa ei ole tärkeää vain se mitä tehdään, vaan myös miten se tehdään. Muista siis kysyä ehdokkaaltasi ja puolueeltasi miten he edistäisivät demokratiaa. Suomalaiset äänestäjät ansaitsevat parempaa kuin mitä nykylaki tarjoaa.  

Miikka Keränen


Eduskuntavaalien tulokset 2011
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän artolehkamo kuva
Arto Lehkamo

En tiedä olenko tilapäisen mielenhäiriön vallassa kun olen samaa mieltä vihreän miehen kanssa. Ja pahenee vaan kun sanon, että hyvä blogi!

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

No, mutta kiitos! Kyllä näitä yhteisiä asioita löytyy puoluerajojen yli!

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Toisaalta miksi maassamme pitää olla vaalipiirejä joiden kautta yhden äänen arvo pääkaupunkiseudulla on vähäisempi kuin yksi ääni pienemmällä vaalipiiri alueella? Koko järjestelmä tarvitsisi täysremontin, jonka jälkeen 'yksi kansalainen yksi ääni'-periaate toteutuisi täysin.

Samoin voitaisi luopua vanhoista vaaliliitoista ja puolueen sisäisestä äänijakaumasta ja siirtyä kohti ideaalimpaa demokratiaa?

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Ihan heti en hahmota, miksi pks:lla ääni olisi vähäisempi kuin pienemmällä vaalipiirillä? Ongelmaksi voisi lukea puolestaan sen, että helsinkiläinen pääsee läpi "lappilaisten" äänillä.

Vaaliliitoista voitasiin luopua, jos vaalilaki uudistetaan. En sitä huomannut tekstiin laittaa, mutta lisään sen vaikka tuohon kuvatekstiin KD:n tilanteesta. Demokratiaa pitää kehittää toki tämän lisäksi vielä enemmän, ja luovia ja uusia tapoja pitää myös yrittää löytää. Siirtoäänivaalitapaa pitäisi myös ottaa käyttöön.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Helsingin vaalipiiri 21
Uudenmaan vaalipiiri 35
Varsinais-Suomen vaalipiiri 17
Satakunnan vaalipiiri 9
Hämeen vaalipiiri 14
Pirkanmaan vaalipiiri 18
Kymen vaalipiiri 12
Etelä-Savon vaalipiiri 6
Pohjois-Savon vaalipiiri 9
Pohjois-Karjalan vaalipiiri 6
Vaasan vaalipiiri 17
Keski-Suomen vaalipiiri 10
Oulun vaalipiiri 18
Lapin vaalipiiri 7
Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri 1

Vastaavatko nämä mielestäsi asukasmäärää?

http://www.stat.fi/til/evaa/2011/evaa_2011_2011-04...

Perustuslain mukaan "jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus".

Otetaan esimerkikiksi Lapin vaalipiiri 7 edustajaa 182 000 ja Helsinki 21 edustajaa asukkaita 1 193 000. Lapissa valintaan riittää 26 000 nimeä, kun Helsingissä vaaditaan 56809 nimeä (nämä nyt karkeita arvioita). Eli muuttaessani Helsingistä Lappiin äänioikeuteni arvo yli kaksinkertaistui.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen Vastaus kommenttiin #6

Itseasiassa Helsingin piilevä äänikynnys oli 14509 ääntä (4,2 % annetuista äänistä) ja Lapissa piilevä äänikynnys oli 10671 ääntä (10,7 % annetuista äänistä). Eli itseasiassa Helsingissä ääni on arvokkaampi kuin Lapissa, koska Lapissa korkeampi piilevä äänikynnys. Äänioikeutesi arvo on laskenut, jos asiaa katsoo piilevän äänikynnyksen varjossa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #6

Milloinka Helsingin asukasluku on tuohon suuruuteen hurahtanut ?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Tuollainen pipertely on turhaa näpräämistä. Hallitusneuvotteluissa ratkaistaan vaalit, ei kadulla. Meillä on edustuksellinen demokratia ettei kansan päättäisi, ja siinä se on paras.

Meillä meni 2 900 000 ääntä hukkaan. Luvattiin sitä sun tätä, saatiin yhtä ja toista. Missä kohtaa kansan tahto toteutui ja äänestys osui kohdalleen menemättä ns. hukkaan.

Kannatin parisuhdehömppää ja sain ydinvoimaa. Paremmin tuskin kävi kristillisilläkään. Nykyisessä järjestelmässä äänestäjän tahto ei toteudu lainkaan. Eikö lainkaan hävetä?

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Toisille jokin asia on pipertelyä, toisille demokratian kehittämistä. Eipä kyllä hävetä tippakaan - miksi pitäisi?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Oletko lainkaan miettinyt miksi meillä on demokratia. Yhdistätkö sen ollenkaan kansanvaltaan ja siihen että vaalissa äänestämisellä olisi äänestäjän tarkoittama vaikutus päätöksentekoon. Siis äänestäjän tarkoittama vaikutus.

Seuraan politiikkaa hyvin tarkkaan, enkä muista sdp:n vaalilupausten pitäneen koskaan. Mitä järkeä on pitää vaaleja, jos äänestysvalinnan perusteena olevat lupaukset jäävät joka kerta toteutumatta. Kyse ei ole vain minun huonosta tuurista, vaan kaikkien äänestäjien täydellisestä vedättämisestä.

Se, että uskottavammin valehteleva menestyy vaaleissa parhaiten, ei kerro kansanvallasta. Äänestäjät kyllä äänestävät, mutta miksi. Jotta puolueita varten tehty järjestelmä saisi kaipaamansa kansanvallan oikeutuksen.

Tuosta kulmasta on aivan sama saako sinun puolue tai kristilliset yhden edustajan enemmän tai vähemmän. Ei ole häpeä tunnustaa järjestelmän olevan meille tehty, muttei kuitenkaan kansanvaltaa.

Uskon sinun olevan tosissasi, mutta äänestäjälle toiminnallasi ei ole merkitystä. Sinulle ehkä. Jos nyt kuitenkin ole aidosti demokratian asialla, keskity suoran demokratian muotojen edistämiseen. Siitä hyötyvät kaikki tuon äänestäjälle merkityksettömän nollasummapelin sijaan.

Veikkaisin edustuksellista järjestelmää alunperin luotaessa olleen ajatuksena siirtää päätöksenteko yksinvaltiaan käsistä kansan käsiin. On ainakin kaksi syytä miksi syntyi malli, joka tämän päivän äänestäjän näkökulmasta on partykratiaa eikä demokratiaa. Puolueet ovat itse omineet harvainvaltiaan aseman.

Ihmiset eivät vain suostu asemaansa. Jättävät äänestämättä koska tietävät äänestämisen olevan heitä varten luotu viihdyttävä kansanvallan näytelmä vailla sisältöä.

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi Vastaus kommenttiin #16

Minä olen myös suoran demokratian menettelyjen kannalla. Mielestäni valtion tulisi palvella kansaa, eikä vallanpitäjiä. Tietysti myös päätösten laadun olisi hyvä olla korkea, mutta olen lukenut useita tutkimuksia suoran demokratian menettelyjä koskien ja ne ovat tähän asti olleet varsin yksimielisiä siitä, että suora demokratia parantaa taloutta, kansalaisten onnellisuutta ja tietoutta politiikasta. Sveitsin mallista suoraa demokratiaa ei voi oikein edes järkiperusteluilla vastustaa; ainakaan, mikäli puhtaan edustuksellinen järjestelmä on vaihtoehtona.

Tosin täysin suoraa demokratiaa minäkään en ole ajamassa, ainoastaan Sveitsin mallista, ja sen lisäksi deliberatiivisempaa ja osallistuvampaa demokratiaa. Täysin suora malli veisi liikaa aikaa kansalta ja täten äänestysprosentit jäisivät mataliksi laskien järjestelmän legitimiteettiä, eikä sellaista ole maailmalla kuin tyyliin joissakin pienissä kunnissa. Eduskunnalle siis jäisi edelleen isoin rooli päätöksenteossa ja suoran demokratian menettelyillä olisi silloin tehtävä myös pitää edustajat kurissa tekemässä niitä kansan tahdon mukaisia päätöksiä, tai muuten kansa voisi ottaa ne itse päätettäväkseen. Valehtelu politiikassa ei enää kannattaisi niin paljon.

Koska edustuksellinen elin säilyisi, tarvitaan silti vaalitapaankin muutoksia. Nykyisen vaalitavan tuottamia ongelmia voisi myös karsia siirtymällä siirtoäänivaalitapaan. Nykyisin yksittäisten ehdokkaiden kohdalla voi olla ja ihan todellisuudessakin on isoja eroja siitä, miten paljon ääniä he tarvitsevat päästäkseen eduskuntaan: http://mikkommm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185101-ep...

Siirtoäänivaalitavassa voi äänestää monta ehdokasta mieluisuusjärjestyksessä ja vaalitapa pitäisi huolen siitä, että ääni hyödyttää juuri heitä eniten. Koska se ei ole listavaali, siirtoäänivaalitapa poistaisi harvainvaltaan johtavan puoluekurin aika tehokkaasti. Myöskin "hukkaäänistä" ja taktisesta äänestämisestä päästäisiin aika hyvin eroon. Sen lisäksi ääni ei voisi enää mennä sellaiselle henkilölle, jolle ei sen halua menevän, ja suhteellisuus toteutuu automaattisesti kaikkien äänestäjäkunnassa olevien mielipideryhmien välillä.

Toki ehdokkaat voivat olla näennäisesti puolueiden tai muiden listojen riveissä ehdolla, mutta tällä ei ole laskennallista merkitystä ja sitä tehtäisiin vaan helpottamaan äänestäjien työtä saada tietoa ehdokkaiden arvomaailmoista. Mielestäni D'Hondtin vaalitapaa ei tule rukata vähän vähemmän huonosti toimivaksi, vaan siirtyä suoraan omasta mielestäni parhaaseen tunnettuun vaalitapaan, eli siirtoäänivaalitapaan.

Jari Leino

Ehdottamasi malli on ihan hyvä. Toinen pohtimisen arvoinen uudistus olisi siirtoäänivaali.

Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin saada suora demokratia eli sitovat kansanäänestykset edustuksellisen demokratian tueksi ja hätäjarruksi.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Tuosta siirtoäänivaalista mainitsinkin tekstissäni, ja olen aiheesta kirjoittanut aiemmin.

Jyrki Paldán

Hyvä kirjoitus.

Näkisin vaalipiirien tarkoituksen olevan selkeä; kansanedustaja on lähellä äänestäjiä. Nykyisessä skaalassa se kuitenkin on täysin toimimaton. Jos vaalipiirit olisivat muutaman sadan tai tuhannen hengen suuruisia, vastaisi edustaja äänestäjilleen ihan tosiasiallisesti. Tuo kuitenkin edellyttäisi valtavaa hallinnon paisuttamista, jota tuskin kukaan toivoo nykyisistä ongelmista huolimatta.

Itse näkisin ehdotuksesi koko valtion kattavasta vaalipiiristä hyvänä, mutta haluaisin vielä lisätä muitakin muutoksia. Jokaisella äänestäjällä pitäisi olla kolme ääntä, joista vain yksi lasketaan sen mukaan kuka listan ehdokkaista pääsee läpi. Jos ensimmäinen vaihtoehto ei pääse läpi, ääni siirtyy seuraavalle. Tällöin voisi vapaasti äänestää todellista suosikkiehdokastaan, mutta asettaa "varaäänen" "varmalle" puolueelle. Näin vältettäisiin huomattavasti hukkaääniä. Lisäksi hauska kuriositeetti olisi miinusäänet, jolloin ihmiset voisivat antaa sen puolueelle, josta pitävät vähiten. Tällöin laajalti vihattu puolue ei pääsisi pienen joukon äänillä eduskuntaan.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

En esitä yhtä vaalipiiriä, vaan että koko maan tulos ratkaisisi eduskunnan paikkajaon. Vaalipiireistä voitaisiin vielä valita nykyinen määrä edustajia.

Ja tuota siirtoäänivaalia esitänkin ja olen siitä jo aiemmin kirjoittanut.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Kosmeettinen korjaus: 0:n korotus 1:ksi ei ole 100 %:n korotus vaan ääretön korotus.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Siksi se on kursivoitu: puhekielessä jostain syystä nollasta yhteen usein 100 %.

Jonas Hellgren

Blogostin ehdotus vain ajaisi Suomea syvemmälle puolueiden diktatuuriin, ja pois todellisesta vastuullisesta kansan edustamisesta.

Pitäisi poistaa koko suhteellinen vaalitapa, ja valita eniten ääniä saaneet vaalipiireistä. Vaalipirien ehdokkaiden määrä pitää tarkistaa uudelleen siten että se vastaa väestömäärää.

Tällaisessa systeemissä tietenkin paljon ääniä menee hukkaan, mutta ainakin se saa edustajat vastuulliseksi äänestäjilleen. Nykyisessä systeemissä edustajat ovat vastuussa puoluejohdolle, mikä sitten näkyy vaalien jälkeisten karjamarkkinoiden takinkääntäjäisissä.

Jos blogisti haluaa tulla valituksi Lapista, niin pitää vaan pystyä vakuuttamaan lappilaiset äänestäjät, eikä yrittää päästä läpi etelän ylijäämä-äänillä.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Ehdotukseni olisi merkittävä korjaus nykyisen vaalilakimme ongelmiin. Ei se vielä Suomea täydelliseksi tee, mutta tästä olisi hyvä aloittaa.

En oikein pidä ideasta, että vain eniten ääniä saaneet menisivät läpi. Ensisijaisesti äänestetään kuitenkin puoluetta, koska sen kautta pitäisi saada jonkinlaista äänestäjän kuluttajansuojaa. Eniten ääniä saaneet tarkoittaisi sitä, vain varakkailla olisi mahdollisuus tehdä onnistunut kampanja.

Olen laskeskellut, mistä vaalipiireistä korvaukset syntyisivät. Vihreät eivät saisi paikkaa Lapista nykykannatuksella kovinkaan helposti, niin eipä ole oma lehmä pahemmin ojassa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Suhteellinen vaalitapa on varmastikin oikeudenmukainen tuon partykratian näkökulmasta ja olemassa siksi, että sen piilovaikutus on puolueiden aseman korostuminen äänestäjän vaikutusvallan kustannuksella.

" Ehdotukseni olisi merkittävä korjaus nykyisen vaalilakimme ongelmiin. "

Merkittävä korjaus ehkä vaalilakiin, mutta pipertelyä suureen demokratiavajeongelmaan.

" Ensisijaisesti äänestetään kuitenkin puoluetta, koska sen kautta pitäisi saada jonkinlaista äänestäjän kuluttajansuojaa. "

En pidä ajatuksestasi. Yhdyn kyllä tulkintaan puolueiden tarpeesta pitää äänestäjälle äänestysvalintakriteerinä ja vaikuttamisen perusyksikkönä 'puoluetta'. Siihenhän partykratia perustuu.

Kuluttajansuojalla perusteleminen on kovasti halpahintaista. Keskivertoäänestäjä haluaa ensisijaisesti edistää asiaa 1 ja 2, ei suinkaan kannattaa puoluetta X tai Y. Jos äänestäessäsi edistät asiaa nro 1 puolueen X kautta, tuo X vastustaa hanketta nro 2. Näin se on, äänestäminen ei kannata koskaan.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen Vastaus kommenttiin #26

Niin oliko sulla omia ehdotuksia miten demokratia korjataan?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #27

" Niin oliko sulla omia ehdotuksia miten demokratia korjataan? "

Ei vielä, mutta tässä tulee. Uskoakseni niiden toteuttamisen esteenä lähinnä pelkät asenteet päätöksentekijöiden piirissä.

Ongelma: äänestysaktiivisuus alhainen presidentin vaaleja lukuun ottamatta, jossa äänestäjällä aito vaihtoehto. Pystyy vaikuttamaan lopputulokseen.

Haluaisin kansanäänestyksen kaikkien vaalien yhteyteen. Nyt motivointikeinona poliitikoiden epätoivoiset vetoomukset äänestäjille nousta jalkeille ääntä antamaan puolueelle.

Päätöksentekosysteemiin pitäisi olla ihan oikeasti sisään rakennettuna mahdollisuus kysyä kansan näkökulmaa asioihin koko vaalikauden ajan. Joko sitovana / neuvoa-antavana / tai sekä että (esim. sitova 60% kannatuksella). Ei ole mahdotonta jos nämä "meidän" kansanedustajat ikäänkuin valmistelisivät niitä vaihtoehtoja joista päästä valitsemaan. En ota kantaa tuohon lainsäädäntöprosessiin tarkemmin.

Äänestäjät ovat tarpeeksi valistuneita ottamaan kantaa hyväksyäkö homoliitot vai ei. Poliitikoilla enemmänkin ongelma. Tuskin tuottaa vaikeuksia ottaa kantaa myöskään siihen missä kulkee raja esimerkiksi kiintiöpakolaisten vastaanottomääriin vaalikauden aikana tyyliin 3000-3500/3500-4000/4000-4500 kpl.

Vaaleihin yhdistettyihin kansanäänestyksiin puolueet voisivat valmistella omat kysymyksensä oman agendansa mukaan. Siten nähtäisiin mikä on puolueen oman idean kannatus äänestäjien piirissä on.

Kansanäänestyksiä ei varmaankaan olisi kovin ongelmallista järjestää esim. kolme kertaan vuodessa ja äänestysaika kuukausi. Antamansa äänen voisi muuttaa halutessaan tuona aikana, jos käsitykset muuttuu tiedon lisääntyessä.

Nämä tuli ihan aivomyrskynä mieleen, joten aidon kansanvallan kehittäminen ei ole vaikeaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #27

Seuraavaksi varmasti sanot olevan liian vaikeaa järjestää kansanäänestyksiä vaalikauden aikana. Varmasti jos mieltää kansanäänestykset ikäänkuin jatkuvina vaaleina joissa vaalitoimitsijat ja raskas byrokratia.

Mielestäni toimiva ja riittävän legitiimi järjestelmä on toteutettavissa helpomminkin. Kansanäänestykset voitaisiin rajata järjestettäväksi pelkästään verkossa ja/tai puhelinpalvelun kauttaa. Eiköhän melkein kaikille ole järjestettävissä mahdollisuus ottaa kantaa asiaan, avustajaa käyttäen tai ilman.

Ensin kuitenkin pitää päättää haluammeko rinnastaa vaalikauden aikana pidettävät jatkuvat kansanäänestykset mieluummin vaaleina vai mielipidekyselynä.

Itse ajattelen mieluummin niin, että olisi päätöksentekijän velvollisuutena selvittää suhteellinen osuus äänestäjistä, jotka kannattavat kysyttävää asiaa. Silloin oleellista ei välttämättä tarvitse olla, että kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet päästä käyttämään oikeuttaan.

Tavallaan kyllä ymmärrän nuivia, jotka haluavat kaikilla olevan mahdollista päästä kantansa ilmoittamaan. Haluanhan minäkin jokaisen kansanedustajan olevan paikalla äänestämässä siellä eduskunnassa. Itse kyllä haluaisivat olla ihan jossain muualla.

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi Vastaus kommenttiin #29

> Kansanäänestykset voitaisiin rajata järjestettäväksi pelkästään verkossa ja/tai puhelinpalvelun kauttaa.

Ensinnäkin, tässä on syitä, miksi en kannata sähköistä äänestystä: https://effi.org/sahkoaanestys-faq.html
Puhelinpalvelua taas saattaisi olla hankala automatisoida ja olisi virhe- ja manipulointialtis. Tarkastusta olisi myös hankalaa tehdä. Puhelimella äänestämistä en olekaan kuullut aikaisemmin edes ehdotettavan, joten jätän sen sen kummemmin huomiotta.

Mikäli kansanäänestykset rajattaisiin pelkästään verkkoon, se tekisi äänestämisestä hankalaa niille 11% suomalaisista, joilla ei vielä kotonaan ole internetyhteyttä. Mielestäni kansanäänestykset voitaisiin järjestää ihan fyysisestikin; kenties vaalien aikaan, jolloin on ääntenlaskentakoneisto jo valmiina ja hintalappua ei tulisi senkään vertaa kuin vaalien ulkopuolella järjestettävänä.

> Vaaleihin yhdistettyihin kansanäänestyksiin puolueet voisivat valmistella omat kysymyksensä oman agendansa mukaan. Siten nähtäisiin mikä on puolueen oman idean kannatus äänestäjien piirissä on.

Eli siis sama ylhäältä alaspäin -järjestely jatkuu. On määrittelykysymys, onko tämä edes suoraa demokratiaa. Siinä kun vallanpitäjät edelleen ovat ne, jotka valmistelevat kysymykset, vaihtoehdot, äänestyslipun, äänestysajankohdan ja kansalaisille jaettavan materiaalin. Nykyisenlaiset neuvoa-antavat kansanäänestykset ovatkin nähdäkseni lähinnä päättäjien asemaa pönkittämistä varten olemassa, eivät todellista kansan vaikutusvaltaa. Itse katson suoran demokratian menettelyiksi vain sellaiset, joissa aloite tulee joko kansalta tai lain määräämänä ja kansa on myös päättäjänä, tyypillisesti sitovan kansanäänestyksen avulla.

Toinen ongelma ajatuksessasi on, että mikäli kaikille rekisteröidyille puolueille ei anneta tuollaista oikeutta, se lisää entisestään valtapuolueiden jo nyt täysin suhteetonta etulyöntiasemaa eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin verrattuna. Kaikille rekisteröidyille puolueille oikeuden antaminen taas olisi varsin kallista.

Suosittelen sinua tutustumaan siihen, miten suora demokratia toimii Sveitsissä. Siellä siitä on jo 167 vuoden hyvät kokemukset. Kuulostat henkilöltä, joka saattaisi pitää sellaisesta mallista. Valtapuolueilta ei tosin kannata sen ajamista odottaa, koska heillä on puoluekuri käsittääkseni Vihreitä lukuunottamatta, eivätkä hekään sitä vaikuta ajavan.

Toimituksen poiminnat