Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Päivän menu: Hyönteisiä

Yleensä lehtien ruokapalstat saavat veden kielelle. Tänään kuitenkin moni Helsingin Sanomien lukija saattoi kokea olonsa jopa etovaksi. HS kun kertoi, miten Belgiassa ollaan innostuttu hyönteisruuasta. Toukat, kuoriaiset ja sirkat eivät välttämättä ole ensimmäinen asia, jota omalle lounaslistalle osaisi toivoa. Mutta sinne niiden kuitenkin kuuluisi ilmestyä. Hyönteisruoka on  tehokas tapa puuttua sekä ympäristöongelmiin että nälänhätään. 

Ällöttävääkö? No, ei. Maailman mittapuussa hyönteisten syöminen on normaalia. Noin kaksi miljardia ihmistä maailmassa syö hyönteisiä ja kymmenesosa kaikesta ihmisten syömästä eläinperäisestä proteiinista on saatu hyönteisistä.  Länsimaiden tulisi seurata perässä, patistaa YK

Suomessa tulisi ottaa mallia Belgiasta. Ei riitä, että jauhamme kilpikirvojen munista E120 väriainetta. Ensiksi Eviran tulee sallia hyönteisruuan myyminen myös ihmisravinnoksi. Sen jälkeen voidaan aloittaa hyönteisten kaupallinen kasvattaminen: nyt hyönteisruokaa saa vain pyydystämällä tai kasvattamalla itselle. Voisimme tarjota markkinoille ihmisille soveltuvia vaihtoehtoja, ja ottaa mallia belgialaisten tavasta tehdä hyönteisruuasta nykykuluttajaa houkuttelevempia vaihtoehtoja. Bisnesmahdollisuuksia olisi löydettävissä myös siinä, että hyönteisruokaa kehitettään rehuksi tuotantoeläimille tai lemmikkieläinten ravinnoksi. 

Ruokapolitiikasta puhutaan aivan liian vähän. Tällä hetkellä me kirjaimellisesti syömme lastemme tulevaisuutta: karjatalous tuottaa valtavasti kasvihuonepäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Punainen liha ei ole punaista vain värinsä puolesta - se on punaista, koska hälytyskellojen pitäisi soida. 

(1) Hyönteisruokaa tulisi tukea, koska hyönteiset syövät yhtä lihakiloa kohden vain neljäsosan ruokaa verrattuina nautoihin. Voimme siis moninkertaistaa ruokamäärämme hyönteisruualla. Emme myöskään joutuisi haaskaamaan niin paljon ihmisravinnoksi kelpaavaaa ruokaa eläinten ruokkimiseen. Nälänhätää ei ratkaista kuin teoilla. 

(2) Hyönteiset tuottavat huomattavasti vähemmän kasvihuonekaasuja, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Hyönteisruoka siis hillitsee ilmastokriisiä sekä vähäpäästöisyydellään että karjatalouden korvaamisella

(3) Hyönteiset eivät tarvitse niin suuria laitumia. Suuret laitumet vaativat maankäyttöä ja puhdasta vettä. Hyönteisruoka siis voisi säästää metsiä hakkuilta - etenkin sademetsien liikahakkuu karjatalouden vuoksi on vakava ihmiskunnan ongelma. 

Ruokapolitiikassa pitäisi pystyä puhumaan myös ruuan ravintopitoisuuksista. Ruuan yksipuolistuminen ja ravinteiden puute on ongelma Suomessa, mutta etenkin maailmalla. Nälänhätää on myös se, ettei saa riittävän monipuolista ja ravitsevaa ruokaa. 

Hyönteisruuassa on paljon proteiinia ja hyviä rasvoja. Lisäksi niistä saa kalsiumia, rautaa ja sinkkiä sekä vitamiineja. Sata grammaa naudanlihaa sisältää kuusi milligrammaa rautaa, mutta sata grammaa heinäsirkkoja 8–20 milligrammaa. Hyönteisruoka on siis terveellistä. 

Ja kuten jo aiemmin mainitsin, voi hyönteisruualle olla hyvinkin erilaisia markkinoita. Jälleen kerran Suomessa pitäisi uskaltaa kokeilla. Jos jäämme jälkeen, ei meillä ehkä ole puitteita lähteä enää hyönteisruokamarkkinoille, kun trendi vihdoin iskee. Kansantaloudellisista syistä olisi hyvä lähteä kehittämään hyönteisruokaa aikailematta, jotta kaikki hyöty uusista yrityksistä, työpaikoista ja tuotteista saadaan mahdollisimman pian käyttöön. J

Hyönteisruuan tuotanto soveltuisi hyvin kasvihuoneenkaltaisiin tuotantolaitoksiin. Niille osuva paikka on tyhjenevä maaseutu. Eikö olisikin mukava tarjota syrjäseuduille mahdollisuuksia uusiin tuotantomuotoihin, jotta palvelut säilyisivät? 


Hyönteisruoka ei välttämättä ole kaikkien mielestä eettistä. Moni meistä valitseekin kasvis- tai vegaaniruokavalion ympäristösyiden lisäksi myös eläinten oikeuksien vuoksi. Eläinperäisille tuotteille sanotaan ei eettisten syiden vuoksi.

Ymmärrän hyvin tuon näkökannan. Kannatan itsekin mahdollisimman laajoja eläinten oikeuksia ja eläinsuojelua. Olen itse sekasyöjä, joka pyrkii valitsemaan kasvisruuan aina mahdollisuuksien mukaan. Perusteeni kasvisruualle ovat kuitenkin enemmän ympäristösyitä. Pyrin kuitenkin olemaan mahdollisimman vastuullinen valinnoissani, mutta pidän täysin hyväksyttävänä myös lihan osuutta ruokavaliossa. Etenkin jos se on tuotettu vastuullisesti - ja ehdottomasti silloin, kun se on riistaa. Riista on maukasta ja ekologista, ja sen vuoksi metsästys on tärkeä harrastus. 

Tästä syystä kannatan hyönteisruokaa. Mielestäni hyönteiset eivät ole sen vähäpätöisempi eliö kuin muutkaan lajit. Mutta niiden yhteisvaikutus maailman hyvinvointiin on niin suuri, että hyönteisruokaa on suosittava.


Mitä enää odotamme: nyt niitä toukkia lautaselle! Vai haluatko todella jatkaa

nälänhätäisten ja tulevien sukupolvien ruuan mutustelua? 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Joko Belgialaiset saavat hyönteisten syömiseen EU-tukea.

Muutoin Brysselissä on maailman paras ranskalainen keittiö, eikä siihen kuulu hyönteiset. Tryffelit ja entrecot kylläkin.

Siksi Bryssel on meidänkin poliitikkojen suosima suojatyöpaikka. Onhan siellä riittävästi lobbareita tarjoamassa, palkka ja eläkekään ei ole hassumpi (kuten Esko Seppänen vakuuttaa).
Ja saahan EU-parlamenttiedustaja palkata vielä avustajan hoitamaan tylsimmät hommat. Että sillee.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Joku nainen oli suunnitellut ja alkanut valmistaa ja myydä pieniä kotikasvattamoja. Minä ainakin rupeisin kasvattamaan hyönteisiä biojätteitä syöttämällä jos olisi sellainen kasvatuslaatikko. Sieltä vaan otettiin valmiit munat ulos käytettäväksi.

Alexius Manfelt

Miikka hyvä, kiitos mielenkiintoisesta blogikirjoituksesta. Kun en itse lue Hesaria, niin olisin muutoin asiasta ulkona.

Muistelen nuoruuteni Brysseliä ja silloisia ruokakokeilujani. Asuinhan kaupungissa useita vuosia opiskelujeni tähden. Ruokalistalla olivat erilaiset simpukat, osterit, etanat, sammakonreiden ym.

Ja hyviä olivat. Nyt tekee mieli lähteä nauttimaan flaaminkielisestä keskustelusta ja noista hyönteisistä. Se olisi varmaan kokemus, mielenkiintoinen ja antoisia, niin uskoisin!

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Lihan syönti olisi täysin ympäristöystävällistä, jos sitä vain syötäisiin puolet siitä, mitä maailma nyt kuluttaa. Puolet lihasta pitäisi siis jättää syömättä.

Parhaiten tämä onnistuu siten, että puolet väestöstä yllytetään ryhtymään kasivissyöjiksi. Jos tässä projektissa onnistumme, niin sinun ja minun ei tarvitse sitten ympäristösyistä vähentää lihansyöntiä.

Vege vege.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset