Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Ympäristösakoista ympäristöveroihin

Suomen hyvinvointimalli perustuu verotukseen. Se on asia, josta monia pitää usein muistuttaa. Veroja kerätään, jotta niillä saadaan yhteistä hyvää. Hyvä verotuspohja varmistaa kaikille mahdollisuuden maksuttomaan koulutukseen, sillä saadaan terveydenhuoltoa ja paljon muuta. Suomessa verotetaan myös ympäristölle haitallisia asioita. Valitettavasti nykyiset ympäristöverot tuntuvat enemmän ympäristösakoilta kuin veroilta.

Verotus toimii mielestäni parhaiten sillon, kun verotettavat hyväksyvät ja ymmärtävät verottamisen syyn ja verovaroilla saadun hyödyn. Ympäristölle haitallisia asioita verotetaan oikeutetusti ja ymmärrettävästi siitä syystä, että se on kannustin toimia luontoa varjellen. Ympäristön ja ilmaston hyvinvointi kun on kaiken ihmistoiminnan edellytys. Ympäristöongelmat tulevat olemaan suurin este taloudelliselle kasvulle. On siis oikein, että verotuksella luodaan kannustimia vastuulliseen kasvuun, ja tehdään kalliiksi meille kaikille ja etenkin tuleville sukupolville vahingollinen toiminta.

Työtä ja yrittämistä verotetaan osittain siksi, että sen avulla voidaan luoda niitä tukevia palveluita ja infrastruktuuria. Voi siis ajatella oman veroäyrinsä menevän siihen, että on ylipäätään edellytykset omalle työlle. Turvallinen, tasa-arvoinen ja hyvinvoiva Suomi on meidän kaikkien etu. Mutta entäs ympäristöverotus? Toki ympäristövahinkojen estäminen on meidän kaikkien etu, mutta jos ympäristöä todella halutaan suojella, eikö olisi tehokkaampaa myös samalla kehittää keinoja estää haittoja ja poistaa jo nykyisiä ongelmia.

Ympäristöverot tuntuvat siksi osittain ympäristösakoilta. Luonnontuhoaja-kelmit joutuvat maksamaan sakkoa tekemisistään.  Sakolla ei edistetä asiaa, vaan rangaistaan. Siksi ympäristöveroista saatuja tuloja pitäisi kohdentaa aina ympäristönsuojelua edistäviin asioihin: vesistöjen puhdistamiseen, uuteen teknologiaan, alan koulutukseen, päästöjä vähentäviin toimiin ja niin edelleen. 

Ympäristösakoista ympäristöveroihin siirtyminen löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla: verotuksella olisi perusteellisemmat oikeutukset ja ympäristöä suojeltaisiin paremmin. Valtion kassavajeen korjaamiseen ympäristöverotus ei riitä. 

Toki Suomessa jo tehdään ympäristöä ja ilmastoa suojelevia asioita, mutta voisimme tehdä paljon enemmän. Ympäristönsuojelua tukeva tiede ja teknologia, kuten cleanteach, voi olla myös kilpailuvaltti nykyisillä ja tulevilla markkinoilla. Suomen kannattaisi tukea tällaista kasvua. 


Jos joisin aamukahvia, olisi se varmasti menny tänään väärän kurkkuun. Taloussanomat uutisoi, mitä mikäkin asia maksaisi ilman verotusta. Ymmärrän, että tämä on klikkauksia houkutteleva uutinen, mutta järkyttävin osuus oli kuitenkin finanssioikeuden professori Esko Linnakankaan mielipiteet nykyverotuksen taantumuksellisuudesta. Hänen mielestään työtä pitäisi verottaa enemmän kuin kulutusta. Omasta mielestäni kulutuksen verottaminen ei ole suinkaan taantumuksellista vaan painopisteen siirtyminen pois työn verottamisesta on oikein. Tietysti arvonlisäveroissa ja muissa tulee ottaa huomioon myös tuloerot: ruokaa ei pitäisi verottaa niin ankarasti, mutta poreammeita kylläkin. Kulutuksen verottaminen on hyvä myös ympäristölle: verotuksen painotusta onkin siirrettävä enemmän myös ympäristöhaittojen verotukseen. Työn verottaminen vaikeutuu tulevaisuudessa, kun työtä tekeviä ihmisiä on vähemmän. Roboteilta ja automaatiolta on vaikea nyhvätä veroäyrejä.

Verotuksesta on mainittava lopuksi myös se, että progressiivisuus on säilytettävä. Veroparatiisit ja veronkiertäjät on laitettava kuriin. Ympäristölle haitallinen toiminta ei saa saada myöskään verohelpotuksia. Kaivos- ja saasteverot olisi saatava käyttöön. Lisää vihreästä verotuksesta voit lukea uudesta poliittisesta tavoiteohjelmastamme


Yhteisen hyvän nimissä on siis korkea aika pohtia myös sitä, miten verovarojamme suunnataan. Ympäristöhaittoja tulee verottaa, koska näin turvaamme sekä oman että tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Olisi kuitenkin fiksua katsoa tulevaisuuteen myös siten, että tehostamme toimiamme kehittää ympäristönsuojelua ja siihen liittyvää taloutta. Suomi voisi olla pullollaan vihreää kultaa, joka ei aina tarkoita vain metsää. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

ulf fallenius

Silti se on meteoriitti joka iskee maailmanlopuksi ja lopettaa kärsimykset että hukkaan meni vihreiden työ ja verottaminen.

Käyttäjän PanuHeinonen kuva
Panu Heinonen

Hyvä analyysi verotuksen ohjausvaikutuksista.

Haluaisin kuitenkin kyseenalaistaa tuon ensimmäisen väitteen:

"Suomen hyvinvointimalli perustuu verotukseen"

Modernin rahateorian mukaan näin ei ole vaan valtio, joka määrittelee valuutan voi kuluttaa omassa valuutassaan niin paljoin kuin se haluaa. Verotuksen tehtävä rahajärjestelmän kannalta on kysynnän aikaansaaminen valtion valuutalle. Pähkinänkuoressa: jotta valtio voi verottaa, sen pitää ensin kuluttaa. Veroilla ei siis rahoiteta valtion menoja.
Lisää aiheesta:
http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/13/miksi...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Chartalismi

Tästä näkökulmasta verotus on (valtiorahan arvon ylläpitämisen lisäksi) nimenomaan kulutuskäyttäytymisen ohjausta. Yhteiskunnalle ja ympäristölle haitallisia asioita pitää ja kannattaa verottaa. Toisaalta taas aitoa hyvinvointia, eli palveluita kannattaisi verottaa mahdollisimman vähän.

Toimituksen poiminnat