Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Heitä kannattaa äänestää.

Heräsin tänään nykyrytmilleni epäsovinnaisesti jo seitsemän jälkeen. Suuntasin Rovaniemen kaupungintalolle, ja äänestin. Äänestin, koska haluan olla päättämässä Euroopan suunnasta. Äänestin, koska se on minun oikeuteni ja velvollisuuteni. Äänestin, koska haluan itse päättää, miten valtaani käytän, enkä luovuttaa sitä toisille.

Äänestin myös siksi, että maailmassa on paljon sellaisia, jotka eivät voi. Äänestin luonnon ja tulevien sukupolvien puolesta. Ja siksi äänestin vihreää ehdokasta. Antaessani ääneni vihreille, annoin ääneni myös ilmastokriisin torjunnalle, kestävälle kehitykselle, vihreälle taloudelle ja vapaammalle Euroopalle

Vihreillä on näiden vaalien pätevin ja monipuolisin ehdokasjoukko, mutta se on myös yhtenäinen. Tiedän, että en ostanut sikaa säkissä: riippumatta siitä, tuleeko oma ehdokkaani valituksi, tiedän millaista politiikkaa kaikki vihreät ajavat Euroopassa. Vihreät eivät sano Suomessa yhtä, ja tee parlamentissa toista. Kanta ei muutu Brysselin koneessa.

Vihreiden vaalityö on avointa. Vihreät haluavat myös parantaaa vähemmistöjen asemaa EU:ssa. 

Minulla oli vain yksi ongelma. Miten päättää näiden mahtavien ehdokkaiden joukosta? Jos aiemmassa blogitekstissäni ehdotettu siirtoäänivaalitapa olisi käytössä, olisin voinut valita useamman ehdokkaiden joukosta, mutta nyt ääneni piti antaa vain yhdelle. Tahdon nyt jakaa kanssanne muutaman sanan ehdokkaistamme, jotta sinäkin voit löytää sieltä sen yhden, kenelle äänesi annat. 

Kun vaalirupeama oli vasta alkamassa, olin todella innoissani, kun kuulin Maria Ohisalon (166) olevan meillä ehdolla. Tunsin hänet Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden (ViNO) puheenjohtajana, ja sitä kautta osaavana ja aikaansaavana poliitikkona. Muistan vieläkin, miten hän vakuutti minut tyystin ViNOn syyskokouksessa, jossa valitsimme hänet puheenjohtajaksi. Vain harvoin rautainen asiaosaaminen kohtaa niin miellyttävän, mutta pätevän esiintymisen ja tavan hoitaa asioita. Eurovaalien kautta opin tuntemaan häntä entistä paremmin, ja olen voinut ilolla ja ylpeydellä kehua meidän nuorta ehdokastamme. Työkseen leipäjonoja tutkiva Ohisalo toisi parlamenttiin sellaista sosiaalipolitiikkaa, mitä Eurooppa juuri nyt tarvitse. Asialistalta löytyy myös nuorisotyöttömyyden kitkentää ja tasa-arvoasioita. Marian politiikalla ei tarvitse pelätä, että Eurooppa hukkaisi sukupolvia. Ehdokkaana siis täysi kymppi!

Antero Vartia (170) ei ollut minulle tuttu nimi, kun kuulin hänen ehdokkuudestaan. Kiinnostuin kuitenkin heti, kun huomasin hänen olevan yrittäjä ja kauppatieteiden maisteri. Vartia on peräti opiskellut samassa kauppakorkeakoulussa kuin minä, pitihän sitä oman yliopistonsa alumniin tutustua! Ja Vartia on jaksanut yllättää sen jälkeen jatkuvasti. Anteron eurovaaliteemoissa korostuu hänen osaamisensa talousasioissa, etenkin kansantaloudesssa. Lappilaisena olen erityisen iloinen hänen painotuksistaan kalapolitiikaan. Kun tapasin Anteron Rovaniemellä, olin lyöty ällikällä. Antero tekee politiikkaa juuri niin kuin sitä pitäisikin tehdä: hän osaa kuunnella äänestäjiä, keskustella rakentavasti ja ennen kaikkea perustella kantansa niin, että jokainen sen ymmärtää. Näin asioihinsa perehtynyttä ja vahvaa tekijää ei tule vastaan kuin aniharvoin. Antero on saanut tukea laajalta joukolta ihmisiä eri yhteiskunnan aloilta, joka kertoo minusta kaiken olennaisen: Antero valaa ihmisiin toivoa siitä, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa, kun vain alkaa toimimaan niiden puolesta. Antero on näiden vaalien ilmiö, josta kirjoitetaan vielä pitkään. Antero tekee vaalityötä tosissaan, ja hänen yrittäjähenkisyytensä ei jää kenellekään epäselväksi: hän ottaa asioista selvää ja tekee töitä niiden eteen.

Viime eurovaaleissa minua jäi harmittamaan, etten äänestänyt Johanna Sumuvuorta (168). Äänestin tuolloin Satu Hassia, mutta jälkiviisaana olisin halunnut tsempata Sumuvuorta. Nyt kun tunnen hänet entistä paremmin, on syitä äänestää vain entistä enemmän. Erityisesti Sumuvuori on perehtynyt turvallisuuspolitiikkaan, jonka merkitys on tänä keväänä tullut varmasti selväksi kaikille. Sumuvuori on rauhan ammattilainen, mutta poliittinen osaaminen ei suinkaan jää siihen. Avoimuus nousee Sumuvuoren kampanjan kirkkaaksi tähdeksi, ja Nanna tarttuu rohkeasti myös lobbareita koskeviin päätöksiin. Avoin päätöksenteko on demokratian edellytys. Euroopan parlamentissa korostuu myös taito tehdä politiikkaa ihmisten kanssa: aikaansaava meppi voi tehdä paljon, kun osaa verkostoitua ja keskustella ihmisten kanssa. Johanna on politiikassaan päättäväinen ja kunnianhimoinen, mutta omaa sellaista älykkyyttä ja inhimillisyyttä, että hänen kanssaan asioiden hoitaminen onnistuu helposti. Nannan politiikka ei ole tylsää.

Oras Tynkkynen (169) on juuri sitä, mitä Eurooppa ja oikeastaan koko maailma tarvitsee. Ei ole lainkaan liioiteltua sanoa häntä ilmastoritariksi, sillä hänen perehtyneisyytensä ilmasto- ja energiapolitiikkaan on vertaansa vailla. Ilmastokriisin ratkaiseminen on meidän sukupolvemme keskeisin haaste. Oraksen johdolla Eurooppa voi olla osa ratkaisua, ei ongelmaa. Näin asiantunteva poliitikko tarvitsee laajemman työsaran kuin Suomen eduskunta. Oras on tehnyt myös merkittävästi töitä sen eteen, että Suomi olisi tasa-arvoisempi paikka meille kaikille. Oras jatkaisi yhdenvertaisuutta edistävää politiikkaansa myös Euroopan parlamentissa. 

Pätevien päättäjien joukkoon lasketaan ehdottomasti myös Anni Sinnemäki (167). Ympäristöä ja oikeudenmukaisuutta painottava Sinnemäki ottaa asialistalleen myös ehdottoman tärkeän asian, nimittäin puhtaan ruuan. On korkea aika herätä siihen, että ruokapolitiikkaan on puututtava. Puhtaan ruuan tärkeyttä ei tule unohtaa, sillä jos sen menetämme, on asian korjaaminen äärimmäisen vaikeaa. Sinnemäen CV:n luettuaan ei voi väittää, etteikö Anni olisi osaava tekijä myös parlamentissa! 

Meppeinä toimineet Heidi Hautala (159) ja Tarja Cronberg (157) ovat tietysti ehdokaslistamme kärkeä. Hautalan osaaminen kehitysyhteistyössä ja Cronbergin rauhantyö ja Iran-kokemukset olisivat paikallaan parlamentissa. Hautalan osaamista ja verkostoja arvostetaan parlamentissa laajalti, joten hänellä on parhaat edellytykset tehdä puoletta suurempaa politiikkaa. Cronbergin turvallisuuspoliittinen asiantuntevuus on näinä epävakoina aikoina oiva keino taata rauha Euroopassa. 

Tietoyhteiskunnasta ja digitaalisista oikeuksista huolehtivan kannattaa suunnata äänensä Jyrki Kasville (162). Viimeksi paikka ei jäänyt kovin kauas, joten nyt Euroopalla on mahdollisuus saada Kasvin kaltainen osaaja joukkoonsa. Touko Aalto (152) on siinä mielessä ilmiömäinen, että hän osa rikkoa rajoja: Touko uskaltaa tehdä kampanjamatkoja myös kilpalevien osapuolien kanssa. Touko ei siis poteroidu, vaan kannustaa keskusteluun ja yhteistyöhön. Pohjoista osaamista ja koulutuspolitiikkaa mukaan tuo Satu Haapanen (158). Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Pekka Aikio (153) tuo alkuperäiskansojen äänen mukaan EU:n päätöksentekoon, ja painottaakin kampanjassaan luonnon ja kulttuurin hyvinvointia. Outi Alanko-Kahiluoto (154) on sosiaalipolitiikan ammattilainen, joka nostaa kampanjassaan esille lasten koulutuksen ja tuloerojen kaventamisen. 

Maakunnista osaamista tuovat myös Anne Bland (156), Harri Auvinen (155) sekä Hanna Holopainen (160). Vihreä politiikka ei ole siis vain kaupunkien politiikkaa, vaan maaseudun asiat ovat myös kiinteästi osa sitä. Pääkaupunkiseudulta sen sijaan loistavia ehdokkaita löytyy mm. Otso Kivekäs (164), Tuuli Kousa (165) sekä Sirpa Kauppinen (163). Kivekäs kannattaa mm. junayhteyttä Helsingistä Berliiniin, Kousa puhuu teknologian ja ideoiden mahdollistajana työllisyyden lisäämisessä ja Kauppinen kitkisi korruptiota ja laittaisi veroparatiiseille stopin.

Nuoria ehdokkaitamme ovat myös Ozan Yanar (171) sekä Saara Ilvessalo (161), joiden kokemus politiikassa on merkittävä nuoresta iästä huolimatta. Yanar toisi parlamenttiin talouspoliittista osaamista ja Ilvessalon kampanjassa korostuu EU:n demokratian peruskorjaaminen ja vastuu edistää ihmisoikeuksia myös globaalisti. 

Siitäpä ryhdyt sitten valitsemaan! Päätös on sinun, toivon että äänestät. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat