Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Siirtoäänivaali: Askel kohti parempaa demokratiaa.

Saavut aamupäivän uuvuttamana lounastunnille. Tarjolla on neljää erilaista sapuskaa. Tasa-arvon nimissä kaikki syövät kuitenkin saman lounaan: päätös tehdään äänestämällä. Eniten ääniä saanut voittaa, kuten aina. Haluaisit kovasti pastaa, mutta tiedät työkavereidesi vahtivan hiilareitaan. Inhoat kalaa yli kaiken, mutta se on monien mielestä paras vaihtoehto - äänestät curry-kanaa, jotta se voittaisi ja välttäisit kala-aterian. Kasviskeitto sai kuitenkin eniten ääniä. Älytöntä? No, näin toimivat meidän vaalimmekin. 

Suomessa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus: kaikilla yhteisömme täysi-ikäisillä jäsenillä on samanarvoinen, yksi ääni. Rajaus tehdään iän, eikä vaikkapa ihonvärin mukaan. Rikas ei saa äänestää kahdesti. Tämä on toimivan demokratian edellytys.

Ääni on valtaa yhteisössä. Luovutat vaaleissa äänesi jollekin puolueelle. Näin tekevät kaikki, myös ne jotka eivät äänestä. Erona on se, että äänestävät itse päättävät, mille puolueelle valtansa luovuttavat - muut luovuttavat valtansa niille, keiden kanssa ovat eniten eri mieltä. Puolueet toimivat arvojensa, periaatteidensa ja tavoitteidensa mukaan. Puolue muodostuu vaaleissa ehdokkaista, joista valitset mieluisesi. 

Ja takaisin todellisuuteen. Kun jokainen voi äänestää vain kerran, pitää miettiä tarkoin, kenelle äänensä antaa. Sopiva ehdokas pitäisi löytyä. Mutta myös puolueen (ja eurovaalien kohdalla myös parlamenttiryhmän) pitäisi jakaa samoja ajatuksia. Tuskinpa kukaan haluaa ostaa sikaa säkissä - tai löytää margariinirasiastaan pikkuleipiä. Jos siis äänestät Olli Rehniä, äänestät myös Paavo Väyrystä. Jos äänestät Sirpa Pietikäistä, äänestät myös Eija-Riitta Korholaa. Yksinkertaista. 

Tarkka ja valveutunut äänestäjä huomaa ongelman. Hän osaa arvioida oman puoleensa ehdokkaiden läpimenomahdollisuudet. Mitä siis tehdä, kun tekisi mieli äänestää puolueen nuorta toivoa, mutta tietää, ettei hän luultavasti tule olemaan mukana läpimenijöissä? Pitäisikö valita kuitenki ns. kärkiehdokkaista oma suosikki, ja äänestää häntä, jotta ainakin hän tulee valituksi? Pitäisikö äänestää curry-kanaa, vaikka haluaisi pastaa?

Nykyisessä vaalitavassamme on ainakin seuraavat ongelmat:

  • Vähemmistö päättää: sanotaan, että sadan hengen työpaikallasi 37 halusi keittoa, 14 pastaa, 34 kanaa ja 15 kalaa. 37:n päätöksellä kaikki syövät keittoa, vaikka enemmistö olisi halunnut jotain muuta. 
     
  • Vaalitapa saattaa johtaa kaksipuoluejärjestelmään: Keittiö ei jaksa enää valmistaa pastaa ja kalaa, koska niitä ei enää juuri valita. Jatkossa vaihtoehtoina on vain keittoa ja kanaa. 
     
  • Äänestäjä joutuu taktikoimaan, eikä voi huoletta äänestää itselleen parhaiten sopivaa ehdokasta. 

Siirtoäänivaalitapa on ratkaisu ongelmaan! 

Siirtoäänivaalitavasta on olemassa erilaisia versioita, mutta en syvenny niihin tässä kirjoituksessa sen tarkemmin. Selitän yleisellä tasolla, miten se eroaa nykyisestä vaalitavastamme: 

Sen sijaan, että äänestäisit vain yhtä vaihtoehtoa - keitto, pasta, kana, kala - voitkin laittaa vaihtoehdot mieleiseesi järjestykseen. Eli äänestät ensimmäisenä pastaa, toisena kanaa. Ääntenlaskussa katsotaan ensin kaikkien ensimmäiset äänet.

Jos ensisijaisilla äänillä ei saatu voittajaa, eli äänten enemmistöä, etsitään vähiten kannatusta saanut vaihtoehto. Ne äänestyslaput, joissa vähiten kannatusta saanut vaihtoehto on ensimmäisenä, otetaan uudelleen käyttöön. Nyt niistä katsotaankin toissijainen ääni. Jos sen avulla saadaan jollekin vaihtoehdolle enemmistö, niin voittaja on selvillä. Jos ei, niin poistetaan taas vähiten kannatusta saanut vaihtoehto, ja jatketaan. 

Siirtoäänivaalitapa on askel kohti parempaa demokratiaa. Se sallisi ihmisille mahdollisuuden äänestää huoletta: ensimmäisenä voi äänestää sitä, ketä oikeasti kannattaa. Jos äänet ei riitä, niin sitten voi tukea kuitenkin sitä toiseksi parasta vaihtoehtoa. 

Eurovaaleissa kilpailu on kovaa, ja sekä ehdokkaat että äänestäjät taktikoivat tekemisiään, jotta saisivat aikaiseksi toivotun lopputuloksen. Moni saattaa jättää äänestämättä itselleen sopivinta puoluetta tai ehdokasta, koska pelkää kannatuksen jäävän liian heikoksi. Pelkää, että ei itse vaikuta todelliseen valintaan: valintaan kärkiehdokkaiden välillä. Näin ei demokratian pitäisi toimia: valita pitäisi pystyä vapaasti. Siirtoäänivaalitapa pitäisi ottaa käyttöön kaikissa vaaleissamme. Se lisäisi kiinnostusta politiikkaan, parantaisi demokratiaamme ja toisi myös uusia tekijöitä politiikan areenoille. 

Siirtoäänivaalitavassa meidän vaalimme eivät olisi enää hölmöä lounasleikkiä. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Siirtoäänivaalien ehkä suurin vaikutus olisi siinä, että niin pienpuolueilla kuin vähän tuntemattomammillakin ehdokkailla olisi paremmat mahdolisuudet pärjätä.

Useinhan tuo tehdään niin, että äänestäjä voi laittaa kaikki ehdokkaat järjestykseen, mutta näissä virallisissa vaaleissa tuo ei oikein toimisi. Luultavasti äänestettävien ehdokkaiden optimiaalinen luku olisi 5:n paikkeilla. Sen useimmat äänestäjät viitsisivät tehdä, ja jo se pienentäisi huomattavasti oman äänen "hukkaanmenoa". Tosin pikkaisen mietityttää miten hyvin siirtoäänivaalit toimivat kun äänestetään samalla kahta asiaa, eli ehdokasta ja puoluetta niin kuin vaaleissamme todellisuudessa tehdään.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Hyvä pointti: esim. juuri eurovaaleissa pitäisi kuitenkin rajata se äänten määrä, +200 ehdokasta olisi aika mahdotonta laittaa järjestykseen.

Tuossa tapauksessa osalla äänestäjistä saattaisi silti ääni mennä ns. hukkaan, mutta enemmistö varmasti hyötyisi siirtoäänivaalitavasta.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Voisihan äänestyslippuna olla "lakana", johon olisi merkitty kaikki ehdokkaat, ja jokaisen vieressä olisi tilaa järjestysnumerolle. Eurovaaleissa tämä ei olisi ollenkaan kohtuuttoman kokoinen, A3 riittäisi huonompinäköisellekin.

Ei siihen olisi silti pakko laittaa numeroita enempää kuin haluaisi. Jos joku tyytyisi viiteen, laittaisi viisi; joka haluaisi laittaa parisataa niin laittaisi parisataa. Voi olla että äänestyskoppeja tarvittaisiin lisää...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Sarjassamme niin hyviä ehdotuksia, etteivät ne ikinä tule menemään läpi. Mutta oma ehdotukseni on vielä hurjempi. Haluaisin käyttöön miinusäänen. Lounasesimerkkiä käyttäen kuvitellaan vaikka, että työpaikalla on muutama kala-allergikko, jotka pitävät niin kanasta kuin keitostakin. Heille ei ole sinänsä väliä, mitä syödään kunhan ei kalaa.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Vastustan miinusääniä kovasti. Se hyödyttäisi eniten tasaisen harmaita ehdokkaita, jotka eivät uskalla ottaa kantaa minkään tärkeän asian puolesta tai vastaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Minä taas uskon, että miinusääni kannustaisi perustelemaan kantansa paremmin. Vaikka päättäjiksi valittaisiin tasaisen harmaita ehdokkaita, niin onhan heidän sitten aikanaan kuitenkin päätettävä niistä asioista, ja sen jälkeen äänestäjät tietävät, mitä mieltä he niistä ovat. Lupausten pettäjistä, jahkailijoista ja huonojen päätösten tekijöistä tulee seuraavissa vaaleissa miinusääniharavia.

Pia Heinänen

Kaikki vaalit ei tässä asiassa ole samalla viivalla. Esim. eduskuntavaalien äänikynnys taitaa elää RKP:n kannatuksen mukaan.

Taitaa olla jo tusinan verran vuosia siitä kun ääneni ei ole ollut "hukkaääni". Ja sama määrä edessä vastaavaa.

Käyttäjän BennyAlexanderTulirinta kuva
Benny Tulirinta

Demokraattisesta siirtoäänivaalitavasta yksityiskohtaisemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirto%C3%A4%C3%A4ni...

Omat kokemukseni yhdistys- ja järjestötasolla ovat olleet hyviä, vaikka ääntenlasku saattaakin jonkin verran kestää pidempään manuaalisesti.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Minä olen ehdottonut sellaista oikeaa siirtoäänivaalitapaa, että äänestäjä voi kesken vaalikauden kaksi kertaa peruuttaa äänensä ja antaa jollekin toiselle. Tähän tietysti vaaditaan sähköistä järjestelmää, joka nyt muutenkin tarvittaisiin.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Tämä edellyttää sitä, että johonkin on voitava tallentaa tieto siitä, kuka äänesti ja ketä, ja että jollekulle on vielä mahdollista saada tämä tieto siitä järjestelmästä ulos. Käytännössä siis vaalisalaisuudesta luovuttaisiin. Pistän hanttiin.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Ei edellytä sitä, että kukaan ihminen saa tiedon käsiinsä. Riittää kun kone tietää. Kone on yhtä puolueeton kuin vanerinen vaaliuurna.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula Vastaus kommenttiin #10

Kuka kirjoittaa ohjelman koneelle ja miten äänestäjä voi tietää, että juuri tietty ohjelma pyörii siinä koneessa?

Mistä edes vaalivirkailijat tietävät, että tietokone tekee täsmälleen sitä mitä he olettavat sen tekevän?

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #11

Ohjelman pitää olla avoimen lähdekoodin julkista softaa, tietenkin. Vaalivirkailijat valitaan kuten nykyisinkin. Jokaisella on oma, omista luotetuista lähteistä hankittu versionsa ohjelmasta ja ennen käynnistystä verrataan, että kaikilla on identtiset tiedostot. Lisäksi jokainen virkailija syöttää ohjelmalle oman salausavaimensa, jotka sitten ohjelmallisesti yhdistetään. Kukaan ulkopuolinen, ohjelmaa lukuunottamatta, ei tunne kaikkia tarvittavia avaimia.

Joku asiantuntija osaisi kehitellä vielä paremmin, mutta yhtä kaikki, salaus ja luotettavuus saadaan vähintään samalle tasolle kuin nykyään.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula Vastaus kommenttiin #12

Myönnän että viimeinen selityksesi kuulostaa oman tietoteknisen ymmärrykseni puitteissa sellaiselta, että voisin hyväksyä. Tosin ennen sitä pyrkisin yhtä kaikki sivistämään itseäni aiheesta lisää.

Koska se ei kuitenkaan ole tämän Keräsen blogituksen aiheena, jätän tältä osin tähän.

Toimituksen poiminnat