Miikka Keränen Politiikkaa lappilaisittain vihreänä.

Oi, kandi! Oi ei, laina!

Ei ole kauaakaan, kun opiskelijat osoittivat mieltään: näpit irti opintotuesta! No, sieltä ne näpit taas tulevat ja talousoppineiden johdolla opintotukea esitetään muutettavaksi lainapohjaiseksi.

Itse en tällaista lainapohjaista mallia kannata. Yksinkertainen syy on se, että ei opiskelijan tule ostaa ruokaansa ja elää lainarahalla. Ei keltään muultakaan sellaista Suomessa vaadita. Tässä lähdetään nyt etsimään säästöjä ja tehokkuutta mielestäni aivan väärällä periaatteella. Lainalla eläminen ei ole opiskelijan eikä myöskään yhteiskunnan etu.

Samaiset asiantuntijat kehottivat myös, että kaikki joutuisivat hakemaan maisteriohjelmiin. Ei toimi nykymallissa. Maisterin paperit on lähes pakko olla, jos haluaa urallaan edetä. Eikä sekään aina riitä. Esityksessään he kuitenkin linjaavat, että virkoihin tulisi päästä myös ilman maisterin tutkintoa, mikä on hyvä. Kannatan vahvasti kandidaatin tutkinnon kehittämistä: on pyrittävä luomaan tutkintorakenne, joka vastaisi paremmin myös työelämän tarpeita.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampus tarjoaa kandiohjelman kansainvälisessä liiketoiminnassa. Tutkinto vastaa hyvin työelämän ja opiskelijan tarpeita. Hyvä! Huonoa on se, ettei meillä ole mahdollisuutta suoraan maisteriin. Joudumme asemaan, jossa meillä ei ole turvattua paikkaa jatko-opintojen parissa, joten saatamme jäädä tyhjän päälle pelkkä kandi kainalossa. Tiedän siis henkilökohtaisesti kuinka kurja malli olisi, jos kaikki hakisivat maisteriin. Siirtymä siihen vaatisi hyvin pitkää ja perusteellista yhteiskunnallista keskustelua ja muutosta työmarkkinoilla.

Kandia ja vastaavia AMK-tutkintoja pitää tuoda lähemmäs toisiaan. Silloin maisteriohjelman vapaaehtoisuus voisi olla varteenotettava vaihtoehto, koska työelämään pääsisi halutessaan loikkaamaan jo kandin jälkeen. Oi, duaalimallin purkaminen?

Miikka Keränen

Lisäys 13.3.2015: Nykyisin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksen opiskelijat saavat paikan maisteriohjelmaan Aallon pääkampuksella. Syksyllä 2015 aloittavat opiskelijat ovat ensimmäisiä, joille tämä on mahdollista; sama ei toteudu takautuvasti aiemmin aloittaneille opiskelijoille. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Tässähän haluttiin myös puuttua vaatimuksiin, eli muodolliseen pätevyyteen ei tarvittaisi aina maisterin papereita. Suomalainen järjestelmä, jossa opinto-oikeus myönnetään samalla sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon ja jossa lähes kaikki suorittavat molemmat, on Euroopan mittakaavassa kummajainen.

Ei oppi ojaan kaada, mutta jossain määrin kyllä ylikoulutamme itseämme. Monessa tehtävässä koulutus on lopulta vain käyntikortti, jolla taloon päästään sisään. Itse hommat opitaan niitä tekemällä. Ei koske kaikkia tehtäviä eikä kaikkia aloja, mutta verraten suurta määrää kuitenkin. Voisiko täksi käyntikortiksi joskus riittää myös kanditutkinto?

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Hyvä pointti tuo ylikoulutus: siksi mielestäni duaalimallia olisi ihan hyvä arvioida tiettyjen alojen osalta uudelleen. Silloin maisterivaiheeseen voisivat lähteä vain ne, jotka haluavat tutkia ko. alaa, eivätkä heti siirtyä työelämään. Esimerkiksi harva kauppatieteiden maisteri lähtee väittelemään tohtoriksi tai jatkamaan tieteen parissa. Yritysmaailma se meitä houkuttaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Opskelu on investointi, ja ainakin minun mielestäni investointi on kohtuullista rahoittaa lainalla. Tämä investointi tuottaa korkeampia tuloja myöhemmin (verrattuna ei opiskeluun).

Nyt heti työelämään menneet joutuvat osaltaan rahoittamaan opiskelijoiden opintotuet.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Mutta ei nykypäivänä ole käytännössä mahdollisuuksia mennä "heti työelämään" ilman minkäänlaista tutkintoa. Toki ammattikoulun käyvistä useat tekevätkin niin, mikä on tietysti vain hyvä asia. Opintotuki koskettaa kuitenkin heitäkin: opiskelijat eivät ole vain korkeakouluopiskelijoita.

Työelämässä olevat rahoittavat myös osaltaan muutkin edut, joita valtio jakaa. En pidä ajatuksesta, jossa vain opiskelijat olisivat kansan osa, jotka joutuvat rahoittamaan arkensa lainarahalla. Verrattuna siis vaikka työttömiin työnhakijoihin - saat kyllä rahaa nyt, mutta maksa pois kun pääset töihin?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mutta ei nykypäivänä ole käytännössä mahdollisuuksia mennä "heti työelämään" ilman minkäänlaista tutkintoa."

Eihän tämä viisasta ole, mutta kyllä moni näin tekee.

"En pidä ajatuksesta, jossa vain opiskelijat olisivat kansan osa, jotka joutuvat rahoittamaan arkensa lainarahalla. Verrattuna siis vaikka työttömiin työnhakijoihin"

Mielestäni opiskelua ja työttömyyttä ei voi rinnastaa toisiinsa. Työttömät - kuten työkyvyttömätkin - tarvitsevat valtion sosiaalitukea. Opintotuista huolimatta monet opiskelijat käyvät töissä, jolloin opinnot viivästyvät. Monet viettävät vuosikausia yli kohtuullisen valmistumisajan opintojensa parissa.

Velkarahoitus (korkotukineen) ja tehokas opiskelu monien muiden maiden käytännön mukaisesti olisi selvä ja reilu peli. Yhteiskuntamme on siirtynyt globaaliiin markkinatalouteen, ja perinteinen hyvinvointivaltio murenee - vaikka emme haluaisikaan.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen Vastaus kommenttiin #9

Moniko siirtyy yläasteelta (peruskoulusta) työelämään? Siis ettei koskaan saa mitään tutkintoa.

Opiskelijatkin tarvitsevat valtion sosiaalitukea, jotta voivat rahoittaa opintonsa. Osa opiskelijoista käy töissä, koska opintotuki+asumislisä eivät ole riittävä vaihtoehto eivätkä halua ottaa opintolainaa. Työssäkäyminen ei myöskään aina hidasta opiskelua ja voi itseasiassa tuoda siihen lisää mahdollisuuksia. Ja jos/kun opintotuki on kehno, ei sitä varmaan kannata lainalla korvata vaan yrittää parantaa, jotta ei tarvisi tehdä työtä.

"Selvä ja reilu" se taitaisi olla vain niille, joilla on varaa ottaa riskejä. Ja aika riskinottoa opiskelu on nytkin: jos tuli valittua väärä ala, niin jo muutamassa vuodessa opintotuet ja lainat on käytetty.

En näe ristiriitaa siinä, että toimisi globaalissa markkinataloudessa ja että on samalla hyvinvointiyhteiskunta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #17

"Ja jos/kun opintotuki on kehno, ei sitä varmaan kannata lainalla korvata vaan yrittää parantaa, jotta ei tarvisi tehdä työtä."

Kuulostaa tyypilliseltä jakelupolitiikalta. Valtiontalouden tila ei salli lisävelkaantumista edes opintorahan korottamiseksi.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Hyvä kirjoitus, Miikka!

Itse tässä omien opintojeni kanssa painivana mietin tulevaisuuttani. On selvää, että minusta tulee tuplamaisteri. Voi olla, että olen jopa triplamaisteri. Jos voisin kelloa kääntää taaksepäin, menisin muutaman vuoden taaksepäin, enkä valitsisi niin, kui olen valinnut.

Mikael Kerokoski

"Itse en tällaista lainapohjaista mallia kannata. Yksinkertainen syy on se, että ei opiskelijan tule ostaa ruokaansa ja elää lainarahalla. Ei keltään muultakaan sellaista Suomessa vaadita."

Ei vaaditakaan. Yleensä eletään palkalla. Eli töihin sieltä jos ei laina maistu. Kääntäen; se laina maksetaan tulevilla palkoilla.

Merkittävä osa nykykoulutuslinjoista medianomeineen, tanhumaistereineen ja naistutkijoineen on puhdasta tuhlausta. Jos mediatanssimaisteriksi pitäisi opiskella omilla rahoilla niin tuskin moni ryhtyisi hommaan.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Toistan edellistä kommenttiani, mutta entäs esimerkiki työttömät? Pitäisikö opintotukiuudistuksen hengessä kaikki sosiaaliedut muuttaa lainoiksi?

Kerokoski voisi osoittaa jotain tilastoa siitä, että _merkittävä_ osa nykykoulutuksesta olisi tuhlausta. Tanhumaisterista en ole kuullut, mutta medianomit toimivat esimerkiki toimittajina. Journalismi on mielestäni aika merkittävä ala, mutta en tiedä onko Kerokoski tästä samaa mieltä? Naistutkimuksen kanssa minulla ei ole muuta ongelmaa kuin tuo "nais" -etuliite. Sukupuolta saa ja pitää tutkia, samalla tavoin kuin tiede tutkii kaikkea muutakin.

Jos lainalla pitäisi opiskella, niin jäisi moni muukin kuin vain "mediatanssimaisteri" kouluttamatta. Siinäpä vasta etu Suomelle, kun ainoita valttejamme - koulutettu väestö - heitetään romukoppaan.

Mikael Kerokoski

Sosiaaliedut pitäisi pääasiassa poistaa poislukien vajaakuntoiset ja lapset. Sibiksessä voi lukea itsensä nokkahuilunsoiton maisteriksi. Se varmaan siivittää Suomen kilpaa vaikka Saksan teollisuusjättejä vastaan. Egyptologimme ovat kuulemma hyviä, mutta silti... Oikeastaan kaikki humanistiset alat voisi puolittaa.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen Vastaus kommenttiin #10

No, sosiaalietujen poistamisesta olemme eri mieltä selkeästi jo lähtökohdissaan.

Ei kaiken koulutuksen ja työn tarvi tähdätä siihen, että meidän pitää kisata Saksan teollisuusjättejä vastaan. Ei kaiken tarvitse liittyä teollisuuteen tai kauppaan. Muillakin aloilla menestytään, ja Suomi voi menestyä sen kautta. Veroja se huilunsoittajakin työllistyttyään maksaa, eikä vain raksaduunari.

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala

Puhdasta kokoomuspolitiikkaa, jolla ei ole enemmistön kannatusta. Vain rikkaiden lapsilla on varaa ottaa riski, että työpaikkaa ei sitten nopeasti löydykään. Osa menee sisulla sivutöihin, mikä pidentää opiskeluaikoja, ei lyhennä niitä. Eriarvoisuus kasvaa, opintoihin lähdetään varallisuuden, ei lahjakkuuden perusteella, eli opiskelijamateriaali huononee. Pöyristyttävän heikko esitys.

Mikael Kerokoski

Voihan sitä asua opintojen ajan kotona ja tehdä viikonloput töitä millä maksaa äipälle lihapullista ja yösijasta.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Poliitikothan olivat täysin vastaan opiskelun aikaista työntekoa. Se pidentään opintojen aikaan, vaikka samalla antaa hyvän pontimen tulevaisuutta varten.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Missähän maailmassa tällainen olisi järkevää? Voi opiskella vain oman paikkakuntansa aloja - minäkään en voisi siis opiskella kauppatieteitä, koska Lapin yliopisto ei sitä tarjoa. Syrjäseuduilla oltaisiin vailla koulutusta kokonaan?

Eikä kaikilla ole "äippää" jonka lihapullia syödä. Ja nyt se työnteko tuli sieltä, taas ne opinnot pitenee eikä yhteiskunta hyödy lainajärjestelmästä lainkaan?

Käyttäjän HennaRuusu kuva
Henna Ruusu

Töitä on vaikea tehdä, jos niitä ei ole. Pätee niin opiskelijoihin kuin työttömiinkin. On aika älytön systeemi jo tämä nykyinenkin, jossa työttömällä ei ole varaa parantaa työllistymismahdollisuuksiaan opiskelemalla, koska silloin saa vähemmän rahaa. Jos saisi vielä entistä vähemmän rahaa elämiseen opiskelijana niin lopputuloksena olisi vain lisää työttömiä, mikä ei oikein ole kenenkään kannalta hyvä.

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala

Mikael, monellako paikkakunnalla Suomessa on lääkis tai oikis tai kauppakorkeakoulu? Eriarvoisuus kasvaisi kuvaamallasi tavalla vielä niinkin, että maaseudulta olisi vaikeampaa ryhtyä opiskelijaksi kuin tietyistä kaupungeista. Eli opiskelijamateriaali kapenisi, eli heikkenisi. Vahinkoa sekä yksittäisille ihmisille että yhteiskunnalle.

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala

Menettelyssä olisi toki myös hyötyjänsä: rikkaiden perheiden lapset, joille löytyisi helpommin opiskelupaikka, vaikkei oikein olisi lahjojakaan. Vanhemmat voivat tukea taloudellisesti ja kantaa riskin, jos velkaa kertyisi ja työpaikkaa ei sitten heti tulisikaan vastaan. Tuloksena lahjattomampia ja kyvyttömämpiä akateemisia yhteiskunnan vahingoksi, vähävaraisen lahjakkuuden syrjäytymistä. A- ja B-luokan kansalaiset.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Opintolainojen takaisin maksu on ongelma maassa, jossa on progressiivinen verotus.

Verotusta taas on perusteltu ilmaisella opiskelulla.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Tässä jo nyt eläny lainalla, koska opintotuella ei maksa vuokraa ja ruokaa koko kuuksi puhumattakaan muista menoista. Melkoinen lainataakka olisi valmistumisen jälkeen jos ei saisi ollenkaan opintotukea.

Toi kandin riittävyys on niin alakohtaista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden kandidaatin ei kannata emnnä hakemaan töitä näillä papereilla.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Yksi asia mihin tulisi pikaisesti puuttua, on kaikille ilmainen koulutus,
joka perustuu naiviin oletukseen, että se tuo maahamme opiskelijoita ja pysyvää aivoreserviä vaikka kokemus on osoittanut,
että se aiheuttaakin aivovuotoa.

Tarkoitan tällä, että kalliin koulutuksen maista saapuu suhteellisen paljon porukkaa opiskelemaan insseiksi ja kuka miksikin jotka sitten häipyvät todistukset taskuissaan muille maille asumaan ja tekemään duuninsa.

Haastatellessa he ihmettelevät itsekin, että miten tällainen on edes mahdollista.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Parissa korkeakoulussa kokeiltiin maksua EU:n ulkopuolisille, kokeilu tuotti tappiota eikä laisinkaan voittoa.
Uhkana on myös, että jos koulutuksesta tehdään ensin maksullista EU:n ulkopuolisille, kohta siitä tehdään maksullista myös EU:n sisäpuolelta tuleville ja aika pian varmnaan aletaan miettimään myös oman maan kansalaisten ilmaisen koulutuksen rajaamista.

Suomen pisamenestys ei ole sattumaa, vaan kiitos laadukkalle ilmaiselle koulutukselle

Eikä tänne oikeasti paljon väkeä tule, harva on edes kuullutkaan Suomesta saati meidän ilmaisesta koulutusjärjestelmästä.
Enkä näe oikeastaan siinäkään mitään vikaa, että joku tulee vähemmän kehittyneestä maasta tänne kouluttautumaan, palaa kotimaahansa ja vie sinne tietotaitonsa maansa oloja parantaen. Tämä on kaikki pois kehitysyhteityöhön menevistä varoista.

Käyttäjän MattiKarvonen kuva
Matti Karvonen

Lainat tulevat pankeista, joihin se tulee keskuspankista, ja korkojamaksellessa raha virtaa EKP:hen, ikäänkuin veroluontoisena maksuna. Opintolaina vain lisää EU-veroa.

Jos puolestaan Suomi tukee itse opiskelijaa turha rahavirta EKP:hen on silloin tarpeeton. Suomella ei ole itsenäistä keskuspankkia, jossa se voisi luoda rahaa (tyhjästä tietty) opintolainoja varten. Jäljelle jää suora tuki verokassasta opiskelijoille. Se nyt on kokonaisuutena muutenkin hyvä juttu, jos sitä vain hieman yksinkertaistaisi.

Ehdotukseni olisi että jokainen toisen asteen opiskelija saisi 4 vuotta esim. 10 k€ per vuosi opiskeluun, ja siinä se. Kaikki takaisinperinnät, työrajoitteet, asumislisät ym. turhat voisi samalla siivota pois. Käyttäisi sitten kukin kuinka tykkää. Todennäköisesti viimeistään viidentenä vuotena joutuisi sitten tekemään töitä siinä sivussa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset